Rossipohjaisen sokkelin eristäminen sisäpuolelta

[halvari]

Hei,

Vuonna -48 rakennettu hirsitalo. Alapohja uusittu kokonaan vuosi sitten. Nyt ensimmäinen talvi rossin toimivuutta seurattu alapohjan uusimisen jälkeen. Hieman mietittyttää täysin eristämätön sokkeli. Kovimpien pakkasten aikaan sokkelin ja alapohjan liittymään tiivistyy kosteutta. Toki se keväällä sieltä ilmojen lämpenemisen johdosta on häipynyt. Rossiin siis pääsee pakkanen suoraan sokkelin läpi. Kävin kovimpien pakkasten aikaan rossia kiertämässä. Talvella kissanluukut pidetty kiinni.

Helpoin ja siistein tapa olisi eristää sokkeli rossista eli sisäpuolelta (eps 50 mm). Tämä siinäkin mielessä siistein ratkaisu, että taloon tehty maanvaraisella laatalla oleva laajennus ja sokkeli jatkuu suoraan ilman pykäliä vanhalta osalta uudelle. Laajennuksen sokkelia ei ole tarve eristää, joten ulkopuolisella sokkelin eristämiselllä tulisi ikävän näköinen pykälä vanhan ja uuden liitokseen.

Onko kokemuksia sisäpuolisesta eristämisestä? Mitä ongelmia voi aiheutua? Tiivistyykö kosteus sokkelin ja eristeen väliin, josta nousisi hirteen?

Rossissa tilaa riittää, joten asennus ei ongelma.

[Matti Alander]

Lämmöneristeen paikka on aina ulkopuolella, jolloin kondenssia parhaiten estetään. Mitä ilmeisemmin olet myös lisäeristänyt lattiaa, jolloin rossitila viilenee ja kondensoi helpommin.
1800 luvun taloissa usein runko on kapeampi kuin perustus ja se on hoidettu puulistalla, eikä välttämättä ole mitenkään pahan näköinen.
Alapohjan kosteustilannetta kannattaa seurata tarkasti remontin jälkeen, kun lämpöä ei tule niin paljon lattian läpi ja piippukin usein lämmittää huonommin.
Kuivaa ilmaa on saatavana talvella ja kosteaa kesällä, suosittelen mielummin pitämään luukut aina auki nykyisellä rakenteellasi. Mieti ainakin asiaa.

[halvari]

Kiitoksia asiallisesta vastauksesta.

Kyllä, lattiaa on lisäeristetty ja aiemmin talon lämmitys hoidettu pelkästään leivinuunilla ja keittiön puuliedellä. Lienee rossi ollut huomattavasti lämpimämpi kuin remonttini jälkeen. Taidan tehdä niin, että seuraan vielä ensi talven rossia luukut auki ja jos kovin kylmäksi lattiat vetää, niin eristän sokkelin ulkoakäsin.

[Matti Alander]

Ulkopuolen vedenjohtaminen myös mielellään kuntoon, maakallistuksineen ja rännivesijärjestelmineen. Mitä vähemmän kosteuskuormaa sen parempi.
Kunnon käyntiluukku rossitilaan mikäli ei ole olemassa.
Viimeinen vaihtoehto on kunnollinen ilmankuivaaja, mikä pitää kosteuden aina alla 50 prosentin suhteellista kosteutta.
Ilmankuivaaja on paljon mainettaan parempi laite, kunhan hankkii kunnollisen sorbtiokuivaimen, niin matalammatkin rossit pysyvät kuivina ja kuitenkin hyvinkin pienellä virran kulutuksella.
Käytettäessä ilmankuivaajaa luukut suljetaan ja rossipermannon alusen lämpötilakin kohoaa, samalla routimisenkin vaara pienenee. Vanhojen talojen routimattomuuskin kun perustuu paljolti hukkalämpöön maaperässä.
Ilmakuivaajakaan ei tietysti pysty mahdottomuuksiin, joten perusasiat on ensin oltava kunnossa. Hyvä ja toimiva sorbtiokuivaaja on esimerkiksi Japanilainen Seibu ciken, voi olla että jokin kirjain on väärin kun Japanin kieli on huonommin hallussa.