Maanvaraisen laatan suojaus

[mmk]

Tervehdys!

Työn alla on vm -82 talo, joka on tehty reunavahvisteisen maanvaraisen laatan päälle. Talo oli kosteita tiloja lukuunottamatta puukoolatulla lattialla, mutta on muutettu nyt kaksoislaattarakenteeksi. Rakennuksen päädyssä on pari metriä pitkä katos, joka on siis saman laatan päälle tehty. Laatan päälle on koolattu kakkosneloset, joiden päälle on tehty umpinainen laudoitus. Rakenne on nyt siis sellainen, että kun vesi/lumi pääsee laudoituksen alle, pääsee se sieltä valumaan kaksoislaatan väliin. Lisäksi lämpö pääsee laatasta vapaasti ylös.

Miten tämä olisi viisainta korjata? Huopa laatan päälle estämään veden pääsy betoniin?

Kuva selvennykseksi. http://aijaa.com/rzusBe

[Matti Alander]

Huono on rakenne jo alunperinkin ja todella vaikeasti korjattavissa. Tilannetta pahentaa vielä lämmöneristeen puuttuminen kantavan laatan alta.
Reunavahvistetut laatat joissa päällä on vielä orgaaninen lattia ovat tunnetusti vikaherkkiä ja rakenteellasi talon runkokin on vaarassa kosteusvaurioille. Ongelmat ovat samankaltaisia kuin sisäpuolelta puukoolatut rintamamiestalojen kellarinseinissäkin.
Jonkin verran tietysti vaikuttaa millaisessa paikassa talo on ja millaiset täytöt laatan alla. Onko rännivesijärjestelmät päivitetty ja maakallistukset kunnossa.
Varsinainen kysymyksesi oli ulkopuolen ongelman ratkaisu, johon pätevän rakennesuunnittelijaan hankkiminen olisi järkevää. Kotikuntasi korjausneuvojallakin voisi olla asiantuntemusta aiheesta ja sehän on maksuton palvelu veronmaksajalle.
Näissä reunavahvistetuissa laatoissa on kosteuskatko pikisivelyllä tai huovalla ollut ohjeissa pitkään, myös aikoinaan rintamiestalojen kellarinseinissä sisäpuolella. Se miten huopa siinä sitten pysyy kiinni riippuu huolellisuudesta ja pohjalaatta ainakin pysyy varmasti märkänä, mutta betonikaadolla ja huovalla sadevettä kuitenkin saa juoksutettua poispäin. Tällaisissa paikoissa on käytetty niinsanottua käännettyä kattoa, jossa bitumia päällä on vaakasalaojituskerros ja lämmöneristys.
Meidän ilmastossa ovat edellä mainitut rakenteet kyllä olleet haasteellisia ja usein myös jotenkin virheellisiä. Huopa pitää kääntää seinälle vaikka 100 mm ja tehdä betonilaattaan kaadot, kaivoon tai jonkinlaiseen kouruun.
Pinta voi olla painekyllästettyä ja se kestää melkoisen hyvin, jollain katoksella voi tietysti sadeveden kuormitusta vähentääkin.
Sataprosenttisesti hyvää vastausta ei nyt aivan äkkiseltään löydy, mutta toivottavasti edellä olleesta tekstistä on edes jotain osviittaa.

[Zaffodi]

Tuossa on oikeastaan parikin ongelmaa kuten Mattikin mainitsi,
Ulkoseinän rakenne on "piilosokkeli" siinä mielessä, että alajuoksu jää väkisin tuonne riskialueelle. Paras olisi korjata koko seinä asentamalla alas harkko jolloin puinen alajuoksu nousee ylemmäs.
Ulkopuolisen kosteuden torjuntaan taas pitää nykyinen puulattia purkaa, betonilaattaan kunnon kaadot pois seinästä ja päälle vedeneriste. Halutusta lattian korosta riippuen tuonne voisi laittaa esim. lämpöeristettä alle ja sitten lattiavalu kaatoinen, vedeneriste ja esim. laatoitus. Mutta jos näin tekee pitää ulkoseinän rakenne ehdottomasti korjata.

[PetteriKivimäki]

Ymmärsinkö tuosta kuvasta oikein, kun ymmärsin että rungon rangat ovat jääneet alaosastaan toisen laatan valun sisään?

[tjk]

Hurja ratkaisu... Ainut "järkevä" ratkaisu on rakentaa lämmin laajennus tuohon päälle ja vastaava tuplalaatalla ja muurata juoksut pintalaatan tasolle. Onko talo Ruotsalaisten rakentama?

[mmk]

Elekääpäs nyt masentako minua

Rakenne on 32 vuotta toiminut tällä rakennuspaikalla, joten uskon että toimii jatkossakin.

Remontti aloitettiin siis sen vuoksi, että pesuhuoneessa vesi oli päässyt ilmeisesti vuosia vuotamaan rakenteisiin. Kosteus löytyi vasta laattojen irroituksen jälkeen. Kosteat tilat olivat siis kaksoislaatalla ennestäänkin. Kaikki piikattiin pois lukuunottamatta työlaattaa.

Kuivat tilat olivat rakenteeltaan: työlaatan päällä 22mm lauta (ei huopaa välissä), sen päällä koolaus 2*4 syrjällään ja päällä lautalattia. Lattian koolausvälissä kulkivat sähköjohdot suojaputkessa, ja ainut eriste lattiassa oli 100mm lasivilla koolausvälissä. Varsinkin siellä, missä sähköja kulki enempi, ei villat olleet kovin häävisti asennetut, vaan putkien välissä oli villoittamattomia kohtia. Villat olivat käsin tunnustellen kuivia. Valua vasten olleet laudat+lankut olivat terveitä lukuunottamatta pesuhuoneen vierustaa.

Työlaatan kosteus mitattiin reilun 40mm syvyydestä ja se oli 79 RH, pinnasta alle 70 RH

Talosta purettiin sisältä päin runkoon asti kaikki pois, ja uuden tekeminen aloitettiin höyrynsulkumuovin asennuksella.

Lattiaan tuli 100mm eps, lattialämmitysputket ja 80mm pintavalu yhtenäisenä laattana. Uudet väliseinät tehtiin uuden pintalaatan päälle.

Ulkoseinien runko on siis työlaatan päälle tehtynä, ja se oli hyvässä kunnossa kaikkialta muualta, paitsi kyseisen päätykuistin kohdalla oviaukon alapuolelta oli alajuoksu hieman pehmennyt joka korjattiin uudella puulla. En näe ongelmaa siinä, että ulkoseinän runko on pintavalua alempana, niinhän se on uusissakin taloissa. Rakenne pääsee hengittämään ulospäin, kun ei ole valujen välissä. Viittaa siihen, että vesi joka runkoon on päässyt, on kulkeutunut asukkaiden kenkien mukana, kun oviaukon vierestä alajuoksu oli aivan terve. Oveneduspelti oli huonosti tehty, eikä ole ollut tiiviisti paikallaan.

Talon alla on noin kaksi metriä kuivaa hiekkaa ja siitä alaspäin silttiä. Salaojia ja rännivesikaivoja ei ole. Kaivoin talon viereen noin 1,2m syvän kuopan, eikä nyt kevään aikana kuopan pohjalle ole tullut vettä missään vaiheessa. Työlaattaan piikattiin pariin kohtaan reiät, ja valun alta löytyi kuiva hiekka.

Rännivesikaivot ovat tulossa, mutta salaojille en näe tarvetta tällä maaperällä.

Talo on käsittääkseni Alavieskan Puurakenteen elementtitalo (rakennuspiirustuksissa kyseisen firman nimi)

[tjk]

Lähinnä hurjin ratkaisu tuossa on että kantava ulkoseinä on tuettu pelkkään raudoitettuun laattaan. Olen nähnyt joskus muutamassa Ruotsalaisessa talossa että autokatos on tehty vastaavasti. Vaikka alajuoksu on ulkoseinustalla niin aika kylmässä ja märässä paikassa se siellä välillä: http://www.byggnadskontroll.se/local/by ... mage84.gif.

Uusissa taloissa sokkelihalkaisu ja alapuolinen eriste pitää alajuoksun lämpimänä ja kuivempana.

[tjk]

Mitä muuten tuli maksamaan tuplalaataksi muuttaminen, meillä on sama remontti joskus edessä.

[mmk]

Mitä muuten tuli maksamaan tuplalaataksi muuttaminen, meillä on sama remontti joskus edessä.

Riippuu mitä siihel laskee mukaan. Nyt siis höyrynsulun sisälle ei jää mitään vanhaa; vesijohdot, sähköt, keittiökalusteet ym. ja samalla päivitetään nykyaikaan (koneellinen ilmanvaihto, lattialämmitys, sähköt ym.). Sisällä istuskellessa huomaa vain ikkunoista, että kyseessä vanha talo.

Materiaalikustannukset tulee olemaan noin 35 t€, neliöitä talossa n. 150 m2.

[Matti Alander]

Masentua tuskin tarvitsee, mutta remonttia pitää mietiskellä ja kysyä neuvoa alan ammattilaisilta, jotta ratkaisevia virheitä ei synny, korjatessa. Muovikalvon asennus ensimmäiseksi pisti silmään.
Kosteusvaurioiden yleisin syy on kuitenkin talon ikääntyminen ja 30 vuotiaaseen sitä alkaa jo kertyä.
Salaojitusta tuskin tarvitaan, mutta jos Rännivesijärjestelmän toteuttaa tulee se salaojituskin miltei samalla ja pintamaakin varmistettua vesitiiviiksi. Nukkuu yönsä kuitenkin paremmin eikä siitä ainakaan haittaa ole.
Talosi yksi mahdollinen ongelma on kapillaarinen kosteudennousu hiekassa, jota ongelmaa löytyy lähes kaikissa vanhoissa taloissa.
Suosittelen kuitenkin perustuksen eristämistä ulkopuolelta hengittävällä salaojittavalla lämmöneristeellä. Saadaan perustuksen reuna-alueen lämpötilaa nostettua ja työnnettyä kosteutta huokoisen eristeen läpi maaperään. On eduksi myös rungon aluspuun kestolle tulevaisuudessa ja vedenpaine poistuu maaperän, sekä sokkelin välistä.
Käyttäessä vesihöyryä esteettä läpäisevää kuivaavaa salaojittavaa lämmöneristettä, asennetaan routaeristys mahdollisimman alas, jotta saadaan paras kuivaava lämpötilaero aikaiseksi.
Edellä kerrottua kannattaa ainakin miettiä, kuivuu laatan reuna-alue ainakin ja kosteuskuorma vähenee hitaasti.
Rännivesijärjestelmän toteutus kumitiivisteisin viemäriputkin, rautakaupan sadevesiputkeksi myymä halpa korrukoitu malli vuotaa helposti ja on melko vetelääkin, kuten suorastaan vihaamani heppoiset haitari osatkin.

[mmk]

Masentua tuskin tarvitsee, mutta remonttia pitää mietiskellä ja kysyä neuvoa alan ammattilaisilta, jotta ratkaisevia virheitä ei synny, korjatessa. Muovikalvon asennus ensimmäiseksi pisti silmään.
Kosteusvaurioiden yleisin syy on kuitenkin talon ikääntyminen ja 30 vuotiaaseen sitä alkaa jo kertyä.
Salaojitusta tuskin tarvitaan, mutta jos Rännivesijärjestelmän toteuttaa tulee se salaojituskin miltei samalla ja pintamaakin varmistettua vesitiiviiksi. Nukkuu yönsä kuitenkin paremmin eikä siitä ainakaan haittaa ole.
Talosi yksi mahdollinen ongelma on kapillaarinen kosteudennousu hiekassa, jota ongelmaa löytyy lähes kaikissa vanhoissa taloissa.
Suosittelen kuitenkin perustuksen eristämistä ulkopuolelta hengittävällä salaojittavalla lämmöneristeellä. Saadaan perustuksen reuna-alueen lämpötilaa nostettua ja työnnettyä kosteutta huokoisen eristeen läpi maaperään. On eduksi myös rungon aluspuun kestolle tulevaisuudessa ja vedenpaine poistuu maaperän, sekä sokkelin välistä.
Käyttäessä vesihöyryä esteettä läpäisevää kuivaavaa salaojittavaa lämmöneristettä, asennetaan routaeristys mahdollisimman alas, jotta saadaan paras kuivaava lämpötilaero aikaiseksi.
Edellä kerrottua kannattaa ainakin miettiä, kuivuu laatan reuna-alue ainakin ja kosteuskuorma vähenee hitaasti.
Rännivesijärjestelmän toteutus kumitiivisteisin viemäriputkin, rautakaupan sadevesiputkeksi myymä halpa korrukoitu malli vuotaa helposti ja on melko vetelääkin, kuten suorastaan vihaamani heppoiset haitari osatkin.

Tarkoitatko muovikalvolla höyrynsulkumuovia? Lattiassa ei ole mitään kalvoa.

Rännivesiputket saan laitettua kunnan sadevesiviemäriin tontin laidalle, mutta salaojia ei saisi laskulle. Jäänee siis laittamatta.

Käsittääkseni laatan vieressä on sokkelilevyn takana eps pystyssä. Rungon alajuoksun alla on huopakaistale, ja alapuut ovat säilyneet kuin uutena.

Nuo tiivisteelliset putket olivat hyvä vinkki, kiitos!

[Matti Alander]

Okei mistähän tuo muovikalvo oli juolahtanut mieleeni.
Salaojituksen voi aina ihmetyttää maaperään, hirmuisen korkealla tuo kunnan sadevesiviemäri jos matalan perustuksen salaojitusta ei saa vietyä. On varmaan joku mäki välissä.
Patolevyn kuivaavat ominaisuudet ovat tunnetusti heikohkot, mutta eiköhän rännivesijärjestelmällä ja maakallistuksillakin saada jotain parannusta kosteuskuormaan.
Toivottavasti homma ratkeaa.

[tjk]

Mitä muuten tuli maksamaan tuplalaataksi muuttaminen, meillä on sama remontti joskus edessä.

Riippuu mitä siihel laskee mukaan. Nyt siis höyrynsulun sisälle ei jää mitään vanhaa; vesijohdot, sähköt, keittiökalusteet ym. ja samalla päivitetään nykyaikaan (koneellinen ilmanvaihto, lattialämmitys, sähköt ym.). Sisällä istuskellessa huomaa vain ikkunoista, että kyseessä vanha talo.

Materiaalikustannukset tulee olemaan noin 35 t€, neliöitä talossa n. 150 m2.

Onko sulla hinta tiedossa pelkälle lattian muutokselle?