Mitä eroa on eri hiertimillä?
Äkkiseltään nyt tulee mieleen:
-metalli
-puu
-muovinen
-umpisolukumi
-solukumi, sieni
Ainakin betonilattioiden viimeistelyssä neuvotaan, että viimeinen sipaisu tehdään teräshiertimellä tasaisen pinnan aikaan saamiseksi. Pystyykö noista muista antamaan jotain yleistajuista kuvausta, minkälaista jälkeä tulee milläkin, ja onko joihinkin tiettyihin kohteisiin joku erityisen sopiva?
Hiertimien erot
-
Mäkitupalainen
- Jäsen

- Viestit: 281
- Liittynyt: Pe Kesä 14, 2013 11:42
- Paikkakunta: Espoo
Re: Hiertimien erot
-metalli:
Teräs nostaa yleensä betonista/massoista veden siihen pintaan ja sen avulla voi kikkailla pinnasta mahdollisimman sileän, jotta jälkikäsittelyn tarve olisi vähäistä.
-puu:
Yleensä halvin vaihtoehto, sillä jotain laudanpätkää voi käyttää pinnan hieronnassa.
-muovinen:
Sopii hyvin vetelille massoille lasta-mallisena ja hiertimenä tällä saa siistiä rosoista pintaa esim. seinään.
-umpisolukumi
Saumaukseen yleensä, laattojen ja lasitiilien saumaamisessa kätevä.
-solukumi, sieni
Laattasaumojen putsaamiseen hetken kuivumisen jälkeen.
Teräs nostaa yleensä betonista/massoista veden siihen pintaan ja sen avulla voi kikkailla pinnasta mahdollisimman sileän, jotta jälkikäsittelyn tarve olisi vähäistä.
-puu:
Yleensä halvin vaihtoehto, sillä jotain laudanpätkää voi käyttää pinnan hieronnassa.
-muovinen:
Sopii hyvin vetelille massoille lasta-mallisena ja hiertimenä tällä saa siistiä rosoista pintaa esim. seinään.
-umpisolukumi
Saumaukseen yleensä, laattojen ja lasitiilien saumaamisessa kätevä.
-solukumi, sieni
Laattasaumojen putsaamiseen hetken kuivumisen jälkeen.
Re: Hiertimien erot
Youtubesta löysin videon, jossa Remonttireiskan naispuoleinen vastine rappaa takan ja kehuu tykästyneensä sellaiseen juuri saumauksessa käytettävään umpisolukumiseen hiertimeen. Toisaalta taas Fescon nettisivuilta sementtipohjaisten tasoitteiden hierto-ohjeissa mainitaan erityisesti sienimäinen hierrin. Uskoisin, että noilla eri materiaaleilla saa erinäköistä jälkeä aikaan.
Tämä asia nousi itselle ajankohtaiseksi, kun eteiskäytävän seinästä irroitettiin paneelit ja nyt siinä kalkki(sementti)rappauksessa on kunnon reikiä. Aikaisemmin se on maalattu paneelien alta keltaiseksi, joka on tarkoitus nyt maalata uusiksi. keltaisen maalin alta näkee, että pinnassa on hienoinen rosoisuus, jonka yritän nyt jäljitellä paikattaviin reikiin. Jos tavallisella tasoitteella vetää, tulee paikatusta kohdasta liian sileä ja se tulee näkymään maalin alta. Kokeilin Fescon KS 65/35 kalkkisementtilaastia, jossa suurin raekoko on .6mm. Hiersin pinnan sellaisella muovisella latalla, jossa on hienoinen rasteri hiertopinnassa. Sillä jälki oli aika hyvä, mutta ehkä aavistuksen liian karkea. Seuraavaksi ehkä sitten .3mm raekoolla oleva tasoite kehiin ja katsotaan, mitä sillä tulee. Yksi vaihtoehto voisi tietenkin olla koko seinien ylitasoitus, jolla saisi kokonaan uuden pinnan..
Tämä asia nousi itselle ajankohtaiseksi, kun eteiskäytävän seinästä irroitettiin paneelit ja nyt siinä kalkki(sementti)rappauksessa on kunnon reikiä. Aikaisemmin se on maalattu paneelien alta keltaiseksi, joka on tarkoitus nyt maalata uusiksi. keltaisen maalin alta näkee, että pinnassa on hienoinen rosoisuus, jonka yritän nyt jäljitellä paikattaviin reikiin. Jos tavallisella tasoitteella vetää, tulee paikatusta kohdasta liian sileä ja se tulee näkymään maalin alta. Kokeilin Fescon KS 65/35 kalkkisementtilaastia, jossa suurin raekoko on .6mm. Hiersin pinnan sellaisella muovisella latalla, jossa on hienoinen rasteri hiertopinnassa. Sillä jälki oli aika hyvä, mutta ehkä aavistuksen liian karkea. Seuraavaksi ehkä sitten .3mm raekoolla oleva tasoite kehiin ja katsotaan, mitä sillä tulee. Yksi vaihtoehto voisi tietenkin olla koko seinien ylitasoitus, jolla saisi kokonaan uuden pinnan..
