Kylmän kellarin eristyksestä ja syvennetystä lattiasta

[large]

On näitä kellarikeskusteluja tullut lueskeltua, mutta mielelläni kuulisin vielä suoraan kommentteja näihin akuutteihin kysymyksiin.

1. Vm 57 talon kellariremontin yhteydessä olisi tarkoitus tehdä pilareiden päälle valetun terassin alle kylmä kellari valamalla antura pilareiden väliin ja muuramalla harkoista päälle seinät ja valamalla tilaan lattia. Talon alkuperäisissä piirustuksissa on tuohon piirrettykin kellari, mutta alunperin rakennusvaiheessa tuo terassin alusta oli täytetty hiekalla. Kun koko kellarikerrokseen tehdään nyt muutenkin eristysremontti ja lämpiman kellarin sokkeliin tulee Isodrän/Fuktisol-eristykset niin kysymykseksi nousi tuon kylmäksi käyttökellariksi tarkoitetun tilan eristys. Miten kylmän, lämmittämättömän kellarin eristys kannattaisi tehdä?

Kun tilaa ei lämmitetä niin ilmeisesti on mahdollista, että salaojittava lämmöneriste saattaa jopa toimia "väärinpäin" eli tilaan alkaa jossakin olosuhteissa tulla nousta enemmänkin kosteutta seinästä ja lattiasta? Myöskään varsinaista lämmöneristystä ei ehkä sinänsä kylmässä kellaritilassa tarvita, eli riittäisikö maakosteuden siirtymistä estämään sokkeliin pelkkä patolevy tai jokin muu rakenne? Vai ohuempi esim. 65mm kerros salaojittavaa Isodräniä? Entä kylmän kellarin lattiavalun alle: savipohja, suodatinkangas, ohut salaojasepeli, toinen kangas ja valu? Eikä mitään lämmöneristettä? Vai lattiavalun alle lattia-EPS tai 65mm Isodrän?

2. Kellarin lämpimän osuuden lattioita on tarkoitus syventää nykyisen lattiatason alle n. 200mm. Alkuperäinen purettava lattialaatta 80mm lähtee n. 300-400mm korkean anturan päältä, mutta nyt jos lattiaa syvennetään mietin tuon anturan ja uuden lattian liitoskohtaa. Voiko uuden lattiavalun tehdä vain irrotuskaistalla puskuun vanhan anturan kylkeen alemmaksi, niin että lattiavalu ei enää kanna anturan päältä? Lattia kuitenkin kantanee riittävästi maapohjan ja eristeiden päältä vai pitääkö reunat saada anturan tuelle? Silloin anturan kylkeen pitäisi valaa uusi antura tai piikata vanhasta pois n. 200mm korkea kaistale, mikä lienee aika hankalaa? Miten näitä reunan rakenteita olette toteuttaneet?

Suunniteltu lattiarakenne olisi siis: tasattu savipohja, suodatinkangas, 20-50mm salaojasepeliä, 165mm Isodräniä, suodatinkangas, 6-8mm raudoitusverkko ja 80mm valu, johon vesikiertoinen lattialämmitys.

Alkuperäinen seinärakenne on muurattu TEL-tiilistä tms. harkoista anturan päältä ja en ajatellut laittaa rivinteerausta tms. paksumpaa seinärakennetta, joten vanha anturan reuna jäisi n. 50mm leveäksi pykäläksi seinän viereen, jos sitä ei sitten muotoilla jollakin tavalla? Seinän ulkopuolelle tulee väh. 100mm Isodrän/Fuktisol ehkä jopa 165mm tai 200mm, jos sillä saavutetaan parempi lämmöneristys?

[Matti Alander]

Käyttämällä ulkopuolella salaojittavaa lämmöneristettä vähintään 100 mm kerroksena, syntyy lämmittämättömäänkin kellariin lämpötila ero joka toimii perustuksien kuivaajana. Myös kesäaikainen maanvastaisen viileän seinä kondenssi ongelma poistuu.
Nykyaikaiset betonilattiat toteutetaan pääsääntöisesti kelluvana irroituskaistalla ja antura kantaa vain talon perustusrakenteita.
Salaojittava lämmöneriste on myös hyvä kapillaarikatko ja säilyy puhtaana hienoaineksista asennettaessakin.
Suodatinkangas on niin halpaa, että sitä voi käyttää maaperän ja salaojittavan eristeen välissä, sekä betonilaatan ja eristeen välissä, jossa se on hyvin tärkeää.
Mitä paksumpi on salaojittava lämmöneristyskerros, sitä paremmin se toimii kuivaajana.

[Limes]

Niin notta ittellä kyllä tulisi suuri kiusaus tehdä kaikki "kunnolla" jos ja kun paikat on auki kaiveltu.
Eihän sitä tilaa ole pakko lämmittää vaikka mahdollisen tulevaan lämmitystarpeeseen varautuen
laittaa nyt lämpöeristeet ja kaiken muun helahoidon.

[large]

Kiitos kommenteista. Nyt olis meininki tehdä homma kunnolla, ja kellarissa jo 70m2 muuttuu lämpimäksi tilaksi niin tuumailen vain tuon kylmäksi kellariksi jäävän osuuden eristämisen toteutusta. Tulkitsinko oikein, että Matti olisit sitä mieltä, että sokkeliin sama 100mm salaojitavaa eristettä kuin yleensä kellarin seiniin? Entä lattian eristys? Muitakin mielipiteitä kuulisin mielelläni.

Mitä kannattaisi tehdä tuolle anturalle, kun mennään siis sen verran alaspäin, että uusi lattia lähtee vanhan anturan kyljestä. Onnistuuko anturan muotoilu jotenkin vai jätänkö seinän viereen tuollaisen n. 50mm syvän ja 200mm korkean kauluksen vanhaa anturaa? Tuo tietysti haukkaa hiukan seinän vierestä tilaa ja tekee kaappien yms. asennuksen hankalaksi. Anturat löytyvät sekä ulkoseiniltä, että kantavilta sisäseiniltä, eli joissakin huoneissa olisi koko seinustalla tuollainen kaulus.

[kakkaroolari]

Toi pykälä voi olla ihan hauskankin näkönen. Eiks se ole hyväkin ettei kaappeja saa kiinni seinään kun ne kumminkin kuivuu osittain sisäänpäin. Eipähän tule mitään kosteeta länttiä taakse vahi vahingossakaan.

[Matti Alander]

Tulkitsin aivan oikein lämmittämättömätkin osuudet on hyvä eristää ja salaojittaa, aina on turvallisempaa.
Vanhaa korjatessa tahtoo kylmäsiltoja muutenkin jäädä jonkinverran ja kombromisseihin joudutaan turvautumaan.
Kesäaikainen kondenssi viileässä eristämättömässä seinässä on kuumien kesien yleinen ongelma ja siitäkin päästään samalla, kun seinän lämpötila nousee lähelle kellarihuoneen lämpötilaa.
Kellarin huonekorkeus on rintamamiestaloissa ongelmana ja lattian kanssa joudutaan pähkäilemään. Ennen vanhaan ihmiset olivat lyhyempiä ja vaatimustasokaan kellarisaunoissakin oli vaatimaton.
Kuitenkin nyt remontoidessa halutaan puutrallien tilalle lattialämmitystä, joka taas vaatii paksua lämmöneristystä. Energia hukan ja maaperän lämpiämisen estämiseksi solupolystyreeniä 15 cm vähintään, mielummin 20 cm, huonekorkeuden saaminen tuottaa siis lisääntyvää probleemaa.
Salaojittava eriste on kätevä tuote tähän, kun kapillaarikatko huokoisessa eristeessä toimii erinomaisesti. Ei tarvita paksuja sepelikerroksia, jotka muutenkin yleisesti ovat olleet hienoaineksen pilaamia ja toimineet huonosti uusissakin taloissa.
Lähes parikymmentä vuotta on tehty säästörakennetta, alimmaisena salaojittava eriste ja päällä pienen vesihöyryn vastuksen omaava lattia Eps 100 kpa. Muovikalvot ongelmallisina lattian alla on poistettu jo rakennustapaohjeistammekin vuosia sitten.
Lattia voidaan sijoittaa myös kombromissina anturaa vasten ja nykyisinhän lattiat tehdään kelluvina irroituskaistalla.
Mikäli lattia tehdään kokonaan salaojittavilla eristeillä, on kuivuminen alaspäin tietysti vieläkin tehokkaampaa ja betonilattian käyristyminen kuivumissuuntaan pienempää.
Väliaikainen vedennousu lattian alla on kohtuullisen vaaratonta, koska salaojittava eriste ei vety, mutta suosittelen toteuttamaan putkituksen alimmasta kohtaa ulkopuolen salaojitukseen.
Kätevää on myös jättää lattiavaluun tarkastusputki, josta pohjavettä pystyy tarkkailemaan. Tarvittaessa vaikka pumppailemaan, niin kokoluokka voisi olla 315 mm.

[raihna]

Mitenkä kellarinseinän maan päälinen osuus tulisi eristää,jos maan alle ulkopuolelle laitetaan salaojittavaa eristettä?

[Matti Alander]

Salaojittava eristys toimii hyvin kuivaajana, vaikka maanpinnan yläpuolista osaa ei eristettäisikään.
Energian säästön kannalta on aina parempi , jos yläpuolikin lämmöneristettäisiin.
100 mm Rappaus Eps-eristettä ja Rappaus pintaan on toimiva monintavoin. Energiaa säästyy ja lopputulos halkeilematon, sekä kaunis.
Mikäli haluat tyyppikuvan toteutuksesta niin sähköpostia allekirjoittaneelle, niin lähetän.
matti@malander.fi

[large]

Kylmän kellarin lattia olis nyt syvennetty ja nyt on mietinnässä miten toteuttaisin valun/valut. Kellari on siis tehty betonisen terassin alle, joka lepää pilareiden varassa. Nyt olisi tarkoitus valaa anturat myös pilareiden väliin ja muurata niiden päälle harkoista seinät. Ja lattia olis tarkoitus valaa puskuun anturaa vasten, alle soratasaus, suodatinkangas, 165mm isodräniä, ja 80mm valu raudoituksineen. Lattiapinta-alaa n. 12m2, ei kaatoja, kaivoja tms. vain pelkkä tasainen laatta.

Kysymys on tämä: onnistuisiko pilareiden väliin tulevien anturoiden ja lattialaatan valu yhdellä kertaa? Yhtenäisenä rakenteena muodostaisi tietysti kylmäsillan, mutta onko sillä kylmässä maan alla olevassa kellarissa niin väliäkään? (ulkoseinällä kuitenkin isodränit).
Tai jos yhtenäinen rakenne on kehno, miten erottaa samanaikainen anturavalu ja lattiavalu toisistaan?
Jos anturoille tekisi muotin vain ulkoreunalle ja sisäreunalla olisi alhaalta alkaen anturan valua vasten nuo lattian alla vaakatasoon tulevat isodränit ja sitten lattian osuudella irrotuskaista, joka pitäisi tietysti saada pysymään jotenkin paikallaan valun ajan. Jos sen irrotuskaistan ankkuroisi jotenkin anturan raudoitukseen tms?

Onko mahdoton ajatus valaa yhdellä kertaa anturaa ja siihen rinnalle puskuun lattiaa? Vai suosiolla vain ensin anturan valu ja sitten myöhemmin lattian valu?

[lmfmis]

..aika velho saat olla jos nuo samalla valat. Laatan betoni on sen verran ylempänä että anturamuotista pitäisi varmaan tehdä päältä umpinainen ettei kurat vain valu pois...tosin valetaanhan ne portaatkin noin.

Sääli myös seuraavaa rakentajaa ja tee valut erikseen, niin ei ole ihme yllärirakenteita. Samalla saat sen katkon lattialle ja estät kosteuden imeytymisen anturaa pitkin lattiaan.

[large]

Tässä tapauksessa siis lattiavalu tulee puskuun anturan kylkeen eli ovat samassa korossa. Mutta en siis aikonut valaa anturaa ja lattiaa yhtenäisenä kakkuna vaan niin, että ovat erillään, mutta valu tapahtuisi samalla keikalla kun pumppuauto tulee tontille.
Ajatus oli jotenkin saada irrotuskaista pysymään anturan ja lattian välissä valun aikana, mahtaneeko onnistua? Näin ne olisivat siis eri valua, mutta tehtäisiin samaan aikaan.

..aika velho saat olla jos nuo samalla valat. Laatan betoni on sen verran ylempänä että anturamuotista pitäisi varmaan tehdä päältä umpinainen ettei kurat vain valu pois...tosin valetaanhan ne portaatkin noin.

Sääli myös seuraavaa rakentajaa ja tee valut erikseen, niin ei ole ihme yllärirakenteita. Samalla saat sen katkon lattialle ja estät kosteuden imeytymisen anturaa pitkin lattiaan.

[lmfmis]

Jos keksit konstin, niin mikäettei. voihan sen irroituskaistan yrittää työntää siihen paikoilleen jollain tyäkalulla kun valu on kuivamassa....

Kuten sanottu, aika velho saa olla.

[kakkaroolari]

Nyt kun luin tätä jälkikäteen niin hokasin että meidän autotallin valu velhoiltiin noinikään. Kyseessä oli siis reunavahvisteinen laatta, jossa reuna (verrattavissa anturaan) on 50 cm "syvä" ja lattialaatta on 12 cm paksu. Kummankin yläpinta on siis samassa korossa. Tohon väliin, 150 mm ulkoreunasta, seinän paksuuden sisäpuolle piti siis saada kylmäsillan katko. Tein sen 50 mm finnfoamilla jonka ankkuroin muovisilla valukorokkeilla ja haijalangalla vieressä meneviin raudotuksiin sivusuunnassa. Pystysuunnassa sitä piteli oviaukkojen vahvikkeeksi laitettu kulmarauta. Ankkuroinnista huolimatta aika paljon se vääntyili kuran paineesta. Oli kiire lapioida molemmin puolin yhtä paksua kerrosta betonia, betoniauton rännin täyttäessä toista puolta. Ei toi mahdottoman vaikeeta ollut, pieni alkuaskartelu että sai kaikki paikalleen ennen valua. Rakennekuvaanhan tohon oli toki piirretty työsauma, mutta en raaskinut tilata kahta kertaa betoniautoa enkä viittinyt myllyllä ruveta montaa sataa litraa kynnystäkä valamaan. Näin tein siis vaan noitten kynnysten yli olevalle seinälle. Muualle kakun ympäri lyötiin jälkeen finnfoamit valun kylkeen ja jatkettiin harkolla 200 mm anturavahvikkeen päältä.

Jos liikut vielä foorumilla kerro miten lattiavalusi lopulta toteutit.