Salaojat, rännikaivot, patolevyt jne.

[STN]

Olisi tarkoitus rintamamiestaloon asennuttaa rännikaivot, salaojat jne.

Eräs puolituttu kertoi, että hän kaivo anturan vierestä ja kun pääs pois montusta, sokkeli kaatui. Onko tälläinen vaara olemassa omassakin? Talot samalla vuosikymmenellä rakennttu ja suht samanlaisia.

Kuntotarkastaja suositteli patolevyjen asentamista, mutta tällä foorumilta jostain luin, että patolevyt eivät rintamamiestaloon kuulu. Miksi ei? Ja jos ei, niin miten hommat hoidetaan talolle tyylillesesti? Entä sokkelin viereen kalliomursketta, kuuluuko se?

[Matti Alander]

Rintamamiestalo on alkuperäiseltä rakenteeltaan sisäänpäin kuivuva, joka on syytä oivaltaa kellaria asuinkäyttöön miettiessä. Verhoilemalla ja eristämällä sisäpuolelta on suuri vaara hankkia itselleen ongelmia.
Pahimpia brobleemoita on kapillaarinen kosteuden imeytyminen sokkeliin ja sen ratkaisu niin että ei nouse ja kuivuu.
Jos kahlaamaan joutuu kellarissa, niin silloin on usein kyseessä salojituksen ongelma ja se on rakennettava.
Salaojittavat lämmöneristeet ovat kuivaajina ja ulospäin hengittävinä rakenteita patolevyjä huomattavasti etevämpiä. Usein kustannuksiltaankin halvempia, kun huomioidaan massanvaihtojen kustannukset. Vanhat palstan lukijat ovat tämän jankutuksen lukeneet kyllästymiseen asti, mutta kun aina tulee uusia tiedonhaluisia remonteerajia.
Muutaman sadan salaojaremontin kokemuksella en voi pitää kellarinseinän kaatumista mitenkään yleisenä, mutta mahdollista se on. Rintamamiestalon perustuksista pääsääntöisesti puuttuu vetoa kestävä terästys.
Anturan alta ei pidä maata kaivaa, vaan salaojituksen pohja luiskataan ulospäin ja salaojaputki voidaan viedä vaikka 500 mm ulospäin seinälinjasta.
Rakennustapaohjeen C 2 mukaisesti salaojittavaa sepeliä tulee olla salaojaputken alla 100 mm ja se on hyvä ja helpompi asentaa jo aukikaivuu vaiheessa. Ei tarvitse savipallot saappaiden pohjassa tallustella ja salaojaputken 0,5 mm metrille kaato helppo tehdä. Sepeli myös tukee anturaa samalla.
Ulkopuolen operointia ei pidä totuttaa sisäpuolen kaivamisen kanssa samanaikaisesti, silloin kellarin seinä on herkimmillään nyrjähtää.
On syytä myös tarkastaa mahdollinen kellarissa ole maatäyttöinen kaivamaton tila. Täyttömaa voi työntää seinärakenteen nurin, kun ulkopuolen vastapaine kaivetaan pois. Allekirjoittaneelle tämä tapaturma on käynyt kerran ja opittu kantapään kautta.
Varovainen kannattaa aina olla, rintamamiestalon sokkeleiden vahvuudessa on suuriakin eroja, samoin maapohjan olosuhteissa.

[STN]

Rintamamiestalo on alkuperäiseltä rakenteeltaan sisäänpäin kuivuva, joka on syytä oivaltaa kellaria asuinkäyttöön miettiessä. Verhoilemalla ja eristämällä sisäpuolelta on suuri vaara hankkia itselleen ongelmia.
Pahimpia brobleemoita on kapillaarinen kosteuden imeytyminen sokkeliin ja sen ratkaisu niin että ei nouse ja kuivuu.
Jos kahlaamaan joutuu kellarissa, niin silloin on usein kyseessä salojituksen ongelma ja se on rakennettava.
Salaojittavat lämmöneristeet ovat kuivaajina ja ulospäin hengittävinä rakenteita patolevyjä huomattavasti etevämpiä. Usein kustannuksiltaankin halvempia, kun huomioidaan massanvaihtojen kustannukset. Vanhat palstan lukijat ovat tämän jankutuksen lukeneet kyllästymiseen asti, mutta kun aina tulee uusia tiedonhaluisia remonteerajia.
Muutaman sadan salaojaremontin kokemuksella en voi pitää kellarinseinän kaatumista mitenkään yleisenä, mutta mahdollista se on. Rintamamiestalon perustuksista pääsääntöisesti puuttuu vetoa kestävä terästys.
Anturan alta ei pidä maata kaivaa, vaan salaojituksen pohja luiskataan ulospäin ja salaojaputki voidaan viedä vaikka 500 mm ulospäin seinälinjasta.
Rakennustapaohjeen C 2 mukaisesti salaojittavaa sepeliä tulee olla salaojaputken alla 100 mm ja se on hyvä ja helpompi asentaa jo aukikaivuu vaiheessa. Ei tarvitse savipallot saappaiden pohjassa tallustella ja salaojaputken 0,5 mm metrille kaato helppo tehdä. Sepeli myös tukee anturaa samalla.
Ulkopuolen operointia ei pidä totuttaa sisäpuolen kaivamisen kanssa samanaikaisesti, silloin kellarin seinä on herkimmillään nyrjähtää.
On syytä myös tarkastaa mahdollinen kellarissa ole maatäyttöinen kaivamaton tila. Täyttömaa voi työntää seinärakenteen nurin, kun ulkopuolen vastapaine kaivetaan pois. Allekirjoittaneelle tämä tapaturma on käynyt kerran ja opittu kantapään kautta.
Varovainen kannattaa aina olla, rintamamiestalon sokkeleiden vahvuudessa on suuriakin eroja, samoin maapohjan olosuhteissa.

Kiitos vastauksesta. Itse talossa ei varsinaisesti ole kuin pieni kellarihuone, johon käynti vain ulkokautta.