Kylpyhuoneen vedeneriste ja Tojax-levyt.

[Hudeen]

Meillä on nyt kellarissa oleva kylpyhuone ja sauna piikattu auki. Olen tässä miettinyt nykymääräysten mukaisen vedeneristyksen mielekkyyttä, kun alan sitä jossain vaiheessa rakentamaan uusiksi. Yksi kylppärin ja saunahuoneen seinistä on ulkoseinää, jonka rakenne on seuraava: pintarappaus - Tojax-levy - betoni - bitumisively. Kellarin seinät on selvästikin tarkoitettu sisäänpäin tuulettuviksi. Nykymääräysten mukaisesti koko pesuhuone pitäisi telata umpinaiseksi kattoon asti. Ei äkkiseltään kuulosta kauhean fiksulta vetää sitä Tojaxia sinne kahden hengittämättömän kerroksen väliin.

Tietenkin tämän voisi ratkaista muutamalla eri tavalla. Riventeeraus ulkoseinälle olisi varmaankin ihan toimiva, mutta kuulostaa aika työläältä. Toinen vaihtoehto olisi vetää se vedeneristys pintarappauksen/Tojaxin päälle ja sitten joskus raapia se bitumi ulkopuolelta salaojia uusittaessa pois ja rakenne ulospäin hengittäväksi. Talossa ei ole minkäänlaisia merkkejä kosteudesta missään päin kellaria, eli ei jotenkin tunnu houkuttelevalta alkaa uusimaan salaojia, kun ei mitään varsinaista ongelmaa edes ole.

On jotenkin houkutellut ajatus kompromissista. En sitten tiedä, kuinka pahaan rikokseen nykybyrokraatin mielestä tässä sortuisin. Olin ajatellut jättää sen yhden seinän ilman vedeneristettä, että se saisi edelleen jatkaa toimintaansa, niinkuin se on suunniteltukin. Vesipisteet ovat reilusti yli kahden metrin päässä seinästä omassa syvennyksessä, eikä niitä roiskeita päätyisi sinne ulkoseinälle käytännössä koskaan. Mitä mieltä porukka on täällä, jos ottaisin tässä järjen omaan käteen ja päättäisin jättää määräykset täyttämättä?

Sama ongelma on saunan puolella. Siellä pitäisi vetää lisäeristeet ja höyrynsulku, joka käytännössä sulkee taas rakenteen kummaltakin puolelta. Tällainen rakenne oli jo purettaessa, mutta tutkin sitä alumiinipapereiden ja villan alta löytyneitä Tojaxeja, eikä mitään merkkejä kosteusongelmista löytynyt. Ehkä se on sitten päässyt tuulettumaan viereisten seinien kautta sisätiloihin..

[Matti Alander]

Rakennustapaohjeetkin ovat kaksijakoiset, on ohjeita joita voi soveltaa ja sitten määräykset joita pitää ehdottomasti noudattaa. Huonointa on että ne on tehty lähes pelkästään uudisrakentamiseen ja huonohkosti on huomioitu kellarikin erikseen.
Yleinen hyvä ohje on että, ei pidä korjata ellei ole ongelmaa, mutta tapauksessasi muutetaankin rakennetta, jolloin on suuri riski mennä pieleen.
Mainitsemasi rivinteeraus on kymmeniä vuosia todettu toimivaksi ja sen kanssa tuskin on mitään erikoista riskiä. Silloinhan oikeastaan tehdään toinen talo toisen sisään.
Uudet pintarakenteet ainakin estävät helposti näkemästä ulkopuolelta tulevat kosteusuhat, salaojien tukkeentumiset, rännien vesien tai pintavesien pääsyn maan ja perustusten väliin jne...
Kaikkein turvallisinta ja energiataludellisintakin on aloittaa kellarin käyttöönotto ja remontti ulkopuolelta. Varmasti sisäpuolen pääsääntöisesti kalliimmat materiaalitkin kestävät vuosia pidempään.
Lämmöneristämällä ulkopuolelta poistuu myös kesäaikainen viileän kellarinseinä kondenssi, jota on vaikeahkoa huomata. Vedenpaine saadaan poistettua ulkopuolelta hyvällä pystysalaojituksella jne...
Samalla tulee salaojitustekniikka ja rännivesijärjestelmät tarkastuskaivoineen päivitettyä seuraavaksi viideksikymmeneksi vuodeksi ja talon arvo säilyy.

[piippo]

Tarkistappas vielä sen tojalevyn kunto, teet rappaukseen seinän alaosaan reiän. Tahtoo se maankosteus nousta sinne levyyn ja muhia, vaikka kellari muuten kuivalta vaikuttaisikin ja päällepäin ei ongelmia näkyisi. Näin meillä ainakin Meillä oli vielä valettu lattian pintalaatta seinien valun jälkeen tojalevyä vasten, levy oli siis laatan paksuuden verran "lattian alla".

[Hudeen]

On tullut tarkisteltua sitä Tojaxia aika kriittisesti, kun se alareuna on nyt hyvin esillä piikkauksen jäljiltä. Näyttää, tuntuu ja haisee kaikin puolin hyvältä.

Tällä hetkellä on vielä niin paljon kaikkea oikeasti korjattavaa, että ei ihan heti tee mieli lähteä kaivelemaan salaojia uusiksi, etenkin kun tämän suhteen ei ole mitään ongelmia. Salaoja homman tekee vielä aika hankalaksi talon yhdeltä sivulta menevä naapurin ajotie. Jos siltä sivulta haluaa kaivaa, joutuu sitten asvaltit repimään ja uusimaan. Lisäeristys olisi kyllä houkutteleva vaihtoehto, mutta työn määrään ja kustannuksiin nähden veikkaan takaisinmaksuajan olevan aika pitkä.

Olen sitä miettinyt, miksi talossa on niin kuiva kellari, vaikka salaojat ovat varmasti jo tukossa tasan 60 rakennetussa talossa. Rakennus on tontilla, jonka aivan vierestä menee tie, joka aika tehokkaasti salaojittaa talon, ainakin toiselta puolelta. Talo on noin 5 metrin päässä tiestä. Tontti viettää kahteen suuntaan, tieltä loivasti alarinteeseen ja tie kulkee loivasti alamäkeen. Talon kaikki katolta tulevat vedet menevät hulevesijärjestelmään. Talon takana on alle 15 metrin päässä uudisrakennus, joka on tehokkaasti salaojitettu. Lisäksi sivulla on tietä ylämäkeen on noin 10 metrin päässä rakennus, joka on niin uusi, että sen salaojitus varmasti myös toimii.

Vielä palatakseni aiheeseen.. Jos päädyn tekemään rivinteerauksen, niin mikä olisi sopivin vaihtoehto, että saisin tehtyä mahdollisimman vähän tilaa vievän ratkaisun? Itsellä tuli äkkiseltään mieleen metalliranka koolaus, johon sitten päälle jokin mineraalilevy, kaakeliluja tai MgO-levy. Pitääkö rivinteerauksen takaa saada järjestettyä jotenkin tuuletus, että mahdollinen kosteus pääsee poistumaan sieltä. Tuntuisi jotenkin aika loogiselta.

[Matti Alander]

Tojax levy orgaanisena aineena ei ole aivan parhaita lähtökohtia, mutta siitä uskomuksesta on lähdettävä, että sekin on kuivunut sisäänpäin.
Riski kasvaa kun rakenteita aletaan muuttamaan. Painekyllästetyllä tai peltirangalla ei rakenne sinänsä paremmaksi muutu. Koolaamalla rakenteen saaminen tiiviiksi on muutenkin vaikeampaa ja lämmintä kosteutta sitovaa sisäilmaa ei pidä päästää mahdollisesti viileään, jopa kylmäänkin ulkoseinään kondenssin vaaran vuoksi.
Tiiliriventeeraus on todettu menneinä vuosina hyväksi ja nykyaikaa voisi olla ohut kevytsoraharkko, joka on helpohko saada tiiviiksi ja toimii myös jonkinmoisena lämmöneristeenäkin.
Tiivistäminen on myös yksi keino estää mahdollisten itiöiden pääsy huonetilaan, tätä periaatetta on ainakin arvostellut tohtori Pirinen väliaikaisratkaisuna.
Salaojathan ovat pohjaveden pinnan alentamista varten ja niillä vähemmän saadaan muuta aikaiseksi. Maaperässä kuitenkin on aina lähes sataprosenttinen kosteus ja siksi monasti lämmöneristämättömissä kellareissa höyrynpainekin sisäänpäin. Toinen päänvaiva on kapillaarinen kosteudennousu, kapillaarikatkojen puutuessa. Sitten löytyy vedenpainetta maan ja seinän välistä puutteellisten maakallistusten ja rännivesien johtamattomuudenkin vuoksi.
Sisäinen kosteuskuorma on kesäaikainen kondenssi viileässä maanvastaisessa seinässä tai lattiassa, joka ei ole lämmöneristetty.
Remontin aloittaminen kuivaltakin tuntuvassa talossa on aina kannattavinta ulkoa.
Lattioiden alla ja seinissäkin voi olla elinkaarensa päässä olevia putkistoja, jotka kannattaa uusia ennen sisäpuolen pinnoitustöitä, ettei hetimiten tarvitse sitten paikkoja repiä auki vauriodenkaan vuoksi.
Probleemallista on tietysti, että rakentaminen ja remontointi vievät yleisesti kaiken varallisuuden.

[Hudeen]

Olisiko siis suosituksena tehdä melkein niin, että repisin sen Tojaxin pois sieltä Rivinteerauksen takaa? Mikäköhän tollaisen Tojaxin arvo on lämmöneristeenä? Jos sen sieltä poistaa niin, toisaalta se ilmaväli ja väliseinäharkot lisäävät eristävyyttä.

Etupihalle on jossain vaiheessa tarkoitus laatoittaa isompi alue autoille. Siinä samalla voisi sen seinän eristää ulkopuolelta, kun kylppäri sijaitsee etupihan puolella. Olen myös sellaista vaihtoehtoa harkinnut, että eristäisi ja vaihtaisi salaojat kaikilta muilta paitsi siltä naapurin ajotien puoleisilta seinältä. Sitten joskus kun se ajotie uusitaan, niin voisi samalla tehdä sen viimeisenkin sivun.

[Hudeen]

Itse itselleni vastaten ja muiden iloksi löysin äkkiseltään tällaisen nykyvastineen Tojaxille: http://www.elam.fi/brochures/traullit_rt.pdf

Siinä mainitaan lambda arvoksi 0.085W/m*K, eli karkeasti reilu puolet huonompi eriste mineraalivilloihin verrattuna.

Ilma tietenkin itsessään hyvä eriste, mutta rivinteerauksen väli on jo sen kokoinen, että siinä alkaa konvektion myötä lämpö siirtymään.