Fiksut öljykattila-/vesiverkkosäädöt RMT:ssa

[alspe]

Kirjoittelen oman ketjun vaikka olen moneen eri ketjuun kirjoitellut kysyäkseni neuvoja. Olen muuttanut viikko sitten taloon joten lämmitysjärjestelmien kanssa pelaaminen on uutta vaikkakin jopa koulutuksen kautta nämä "pitäisi" osata kuin tyhjää vaan. Teoria ja käytäntö ei aina mee yksiin.

Talo on 8x9m 3-kerros RMT jossa on kellarissa saunatilat, pannuhuone, varasto ja lämmitetty autotalli. Pattereita kellarissa 6 kpl josta 3 kpl autotallissa. Autotalliin ei sinänsä ole käytössä, mutta pakkaselle sitä kaiketi ei kannata päästää koska sen yläpuolella on asuintilaa. Vesipattereita on lisäksi keskikerroksessa 6 kpl ja vinttikerroksessa 3 kpl. Osa pattereista vähän vanhoja ja osassa ei termostaattista patteriventtiiliä. Talo lisäeristetty ulkoapäin.

Pannu on LAKA ZK 10 1985 vuodelta, 150 litran tilavuus, poltin Oilon Junior L10.

Lämmönsäädin TA213 on poistettu kattilasuntista syystä X. Kuulemma säätö on tarkempi käsin. Ongelma no1 on suntti joka pyörii miten sattuu vaikka kuinka monta kierrosta enkä tunnu pääsevän pudottamaan kiinni menoveden säätöön. Tällä hetkellä lämpötilat vesiverkossa olleet vaihtelevat, mutta menovesi yli 50degC, jopa 60degC. Ja paluukin aika matala vaikka huoneissa on sopiva +21degC tms. deltaT on monesti 15-20degC eli lämpöä hukkuu vaikka kämppä ei ole kuuma. Kiertovesipumpun (Grundfos) kierto on ykkösellä. Olisiko sitä fiksua nostaa kohti talvea? Menoveden haluaisin saada viileämmäksi koska parin patterin venttiilit toimii huonosti ja kuuman veden takia ne helähtävät helposti kuumaksi. Onko menoveden säätö 100% suntilla tehtävä? Mistä tiedän onko suntti jumissa vai miksi se ei vaikuta menoveden lämpötilaan? Kuinka pienellä karan käännöllä lämpötilojen pitäisi muuttua? Öljyä kuluu reilusti kun pikkupöntöstä syötän ainetta vaikka patterit ovat viileitä ja samassa menovesi oli 65C ja paluu 50C.
MUOKS: Menovesidilemma hoidettu, nyt kattilassa kiinni vanha Tour&Andersson 213 säädin jolla ajan loivaa käyrää +5C kelillä menovesi noin 38-40C. Ehkä kokeilen ajaa loivalla käyrällä kun kevät/syksyä ja muutenkin jos lämpötilan ennustetaan poukkoilevan piikikkäästi. Tällöin säätö ei hötkyile heti kun vähän pakastaa.

Miten ajatte vesiverkkoanne ja millaiset säädöt eri tilojen välillä (autotalli, suihkutila kellarissa, asuinhuoneet?)

Toinen asia on lämpimän käyttöveden riittävyys. Ei riitä kauan vaikka kattilan lämpö on 75C. Olisko kierukka likainen vai mitä? Kun kierukan lämmintä puolta koittaa kädellä niin se ei ole kuin haalea silloin kun lämmin käyttövesi alkaa hiipua.

[jutee]

Käsittääkseni suntti liikkuu mallista riippuen 90 tai 180 astetta(?) itsellä se liikkuu 90 astetta, onkohan se säätönuppi kiinni enää ollenkaan jos valtoimenaan pyörii? itelläni säätää oumanni ulkolämpötilan mukaan mutta laitoin mä myös termarit ja venttiilit vaihdoin täs kesällä kaikkialle muualle paitsi kellarin pesutiloihin, siel ei ole koskaan turhan lämmin :) itellä vähän samaa käyttöveden kanssa että alkaa vähän ajan päästä antaan melko haaleaa ja kattilan lämmöt putoaa pirusti mutta se onkin vain hätä/lisävarana, laitoin muuton jälkeen jo käyttövedelle lämminvesivaraajan ni ei tarvi kesällä poltella öljyä ollenkaan ;)

[alspe]

Sunttihomman jo selvitin. Oli vaan hitautta lämpötilojen muuttumisessa ja siitä luulin, että suntti pyörii kierroksia kylmä-kuuma välillä. Nyt suntti säätimen perässä ja loivalla neloskäyrällä ajelua.

Lämmitätkö siis sähköllä lk-varaajaa kesällä?

Miten hyvin voi olettaa lämmön nousevan kerroksiin jos kellareissa pitää lämpöä reippaana? Tietty lämmin kuivaa paikat paremmin kuin viileä, mutta kun ei viitsisi maata ja anturaa lämmittää liikaa.

[alspe]

Lisäksi kiinnostaisi, että mihin kannattaisi ladata eurot systeemin parantamiseksi ja tehostamiseksi jos täys maalämpö ei ole mahdollinen? Kattila on 1985 Laka ZK 10 jossa käyttövesikierukka ehkä tehoton tai likainen. Kuinka paljon uudemmalla kattilalla voi öljyn kulutusta pudottaa?

Entä onko kellään multisplit ILP:ä? Meillä on ILP yläkerroksessa jota edellinen omistaja on käyttänyt vain viilennykseen kesällä. RMT:t ei ILP:n kannalta tosiaan ole mitään huippumestoja kun tilat ovat vähän sokkeloita. Väliovetkin pitäisi kai muistaa pitää pääsääntöisesti auki jos ILP:sta haluaa täyden hyödyn. Sinänsä multisplit ILP kellari+peruskerros kiinnostaisi sillä niin voisi päästä öljystä eroon moneksi kuukaudeksi kun vielä laittaisi käyttövedelle oman varaajan? Eihän se hintamielessä juurikaan ole halvempaa lämmittää lkv öljyllä kuin sähköllä?

VILP kiinnostaa siksi, ettei sisäyksiköitä killuisi seinillä, mutta toisaalta huono kun on kallis eikä kata 100% tehoa paitsi suoralla sähköllä.

[lmfmis]

Käyttövesikierukan voi puhdistaa jos epäilee likaisuutta. Miten olet huomannut tehottomuuden?

Modernimpi kattila voisi 10% lisätä tehokkuutta, parannus tulee pidemmästä savakanavasta ja paremmista eristeistä.

Sitten on kondensoivia kattiloita, joiden hyötysuhde on omaa luokkaansa.

Eristäminen pannuhuoneessa on halvin tapa parantaa hyötysuhdetta. Modernimpi käytetty kattila voisi olla ok kanssa. Noita on nyt hyvin saatavilla.

Lämpöpumput sitten on omaa luokkaansa säästökyvyssä. Sitä vilpin sähkölämmitysosuutta ei kauheesti tarvi murehtia, sillä isoin säästö tahkotaan pakkaskauden ulkopuolella. Jos ajattelet että 2x hyötysuhde säästää lämmityslaskusta 50%, niin paljonko lisää 3x hyötysuhde säästää siihen verrattuna? .., se on 17%

Samalla matematiikalla maalämpö harvemmin on se järki-investointi (flamewars ON )

[Jenkka]

Itse päätin pitää 1997 Jämä kattilan ja 2007 Oilon polttimon ja niiden ohelle asennettuna nyt kaksi ilppiä.

Asuinkerroksessa Mitsu FH25 asennettu 2/2013 (kustannus 1100 + 500 euroa asennus)
Kellarissa Gigantin tarjous Elextroluc joka sukuaa Gree (ulkoyksikkö sama kuin Scanwarm 12, Innova, Hansol) asennettu 9/2014 (kustannus 699+500). Kotitalousvähennysten jälkeen maksettavaa jäämässä yhteensä noin 2400 euroa.

Nyt ajelen käyttövettä mahd. pitkään kattilan vastuksella.

Syitä, miksen lähtenyt vilppiin saatika maalämpöön olivat mm. kysymys talon tulevaisuudesta (onko purettu jo 10 vee päästä parin kivitalon tieltä?) ja myös se, että poikamiehenän minulla on vain yhden ihmisen kotitalousvähennys. Esimerkiksi tuttavani asensi paritaloonsa maalämmöt tässä hiljakkain ja kotitalousvähennyksiä tulikin kahdesta pariskunnasta yhteensä 4 x.

[Jenkka]

Mua aina hävettää nää tabletilla aikaansaamani jatkuvat kirjoitusvirheet, kuten edellisessäkin viestissä.... sori!!

[alspe]

Käyttövesikierukan voi puhdistaa jos epäilee likaisuutta. Miten olet huomannut tehottomuuden?

Modernimpi kattila voisi 10% lisätä tehokkuutta, parannus tulee pidemmästä savakanavasta ja paremmista eristeistä.

Sitten on kondensoivia kattiloita, joiden hyötysuhde on omaa luokkaansa.

Eristäminen pannuhuoneessa on halvin tapa parantaa hyötysuhdetta. Modernimpi käytetty kattila voisi olla ok kanssa. Noita on nyt hyvin saatavilla.

Käyttövesi ei kuumene kovin kuumaksi vaikka kattilan lämmön pidän 80 asteessa. Ja lkv myös viilenee nopeasti vaikka kattilaveden lämpötila ei laske. Lkv suntti on täysillä.
Miten kierukka käytännössä puhdistetaan? Jos kierukka olisi tehokkaampi niin kattilaveden voisi kaiketi laskea hyvin vaikka 50-60 asteeseen leudommilla keleillä.
Onko jotain laskelmia saisiko käyttöveden tekemiseen järkeä ja laatua erillisellä varaajalla ja sähköpriimauksella? LKV-varaaja sähköllä kunnollisessa uretaanieristevaraajassa, kesällä 100%:sti ja talvella/leutona aikana kylmävesi voisi esilämmitä kattilassa?

10% lisäys olis jees jos ajattelee, että hyviä käytettyjä kattiloita saanee puolella tonnilla? 10% säästö on noin 300€/v. Maalämpö olisi säästöä oikein roimasti, mutta jos miettii, että hajoneen/huonon pannun tilalle laittaa käytetyn muutamalla satasella niin näillä öljyn hinnoilla polttelee aika kauan vs. maalämmön 20k€ kustannus.

Pannuhuoneen putket on eristetty paria pientä pätkää lukuunottamatta. Osa putkista on vanhoja sellaisella kovalla "kipsillä" eristettyjä, mitä se olikaan oikeammin? Kannattaako vanhoja eristeitä purkaa ja eristää paremmilla?
Eristäminen on tietenkin tärkeää tiloissa joita ei haluta lämmittää, mutta tuleehan mm. pannuhuoneesta suuri osa hyödyksi lämmityskaudella? Kesällä koko pannu kyllä saisi olla STOP jottei lämmittäisi alhaalta asuinkerrosta.

[lmfmis]

Miten kierukka käytännössä puhdistetaan?

Yhde auki, olikos se etikkahappoa (tms) sisälle, annettaan lieta, huuhdellaan, takaisin kiinni.

Käyttövesi ei kuumene kovin kuumaksi vaikka kattilan lämmön pidän 80 asteessa. Ja lkv myös viilenee nopeasti vaikka kattilaveden lämpötila ei laske. Lkv suntti on täysillä.

Tuo ensimmäinen oie kuullostaa nyt muulta vialta. Oletko mitannut kv yhteestä että oikeasti et saa kattilaveden lämpöistä ulos?

Toinen oire on lähempänä puhdistuksen tarvetta ok.

Ne kattilan omat lämpömittarit on myös ihan vii(h)tteellisiä, ota tarkemmat mittaukset ensikisi. Voi olla myös se syöttösekoitin/shuntti jumissa.

Onko jotain laskelmia saisiko käyttöveden tekemiseen järkeä ja laatua erillisellä varaajalla ja sähköpriimauksella? LKV-varaaja sähköllä kunnollisessa uretaanieristevaraajassa, kesällä 100%:sti ja talvella/leutona aikana kylmävesi voisi esilämmitä kattilassa?

Itse esilämmittilen öljykattilassa sähkövastuksella. Käy se niinkin. 50 astetta riittää meillä termostaatin asetteluksi kun on esilämmitettyä vettä.

[10% lisäys olis jees jos ajattelee, että hyviä käytettyjä kattiloita saanee puolella tonnilla? 10% säästö on noin 300€/v. Maalämpö olisi säästöä oikein roimasti, mutta jos miettii, että hajoneen/huonon pannun tilalle laittaa käytetyn muutamalla satasella niin näillä öljyn hinnoilla polttelee aika kauan vs. maalämmön 20k€ kustannus.

Jopa satasella saa uudehkon NovaS:n.

Samalla summalla saa myös ilp:in joka investointina on paljon parempi.

Yritin tuossa yllyttää vertaamaan siis vilppiin. Ja 10% on siis arvio..pitäisi mitata palokaasujen lähtölämpö kummastakin kattilasta, josta saisi varmaa tietoa että hyötysuhde on noussut. Ja se piippukin pitää sitten putkittaa...

Eristäminen on tietenkin tärkeää tiloissa joita ei haluta lämmittää, mutta tuleehan mm. pannuhuoneesta suuri osa hyödyksi lämmityskaudella?

Ei oikeastaan tule. Jos pannari on kellarissa se lämpö menee maahan, jossa on kapasiteettia ottaa lämpöä vastaan ja suurin lämpötilaero. Hyvin vähän johtuu asuintiloihin.

[KariFS]

Kattiloita saa halvalla joo, mutta eikös Laka ole ns parhaasta päästä? Ehkei kannata ensimmäisenä sitä alkaa lähteä uusimaan. Käyttövedelle voisi sähköinen varaaja olla kokonaisjärkevä ostos, niissä on hyötysuhde energian veteen siirtymisessä 100% ja häviöt pienenlaiset, etenkin jos sijoitat varaajan tilaan jota muutenkin lämmitetään (varaajan hukkalämpö on pois lämmitystarpeesta).

Mutta ihan ensimmäisenä kannattaa laittaa kuntoon selkeät puutteet, eli shuntin säätö esim Ouman, ja kunnostaa patteriventtiilit. Oumannilla saat patteriveden lämmön hallintaan, voit esim rajata sen max 55 asteeseen jolloin patterit eivät milloinkaan tunnu liian kuumilta (jos esim on taaperoikäisiä lapsia talossa). Energiaa tietysti kuluu sen minkä kuluu, kulunki on paljon talosta kiinni, eivät säätösi kaukana ole jos lämpötila on tasainen ja suurinpiirtein oikea. Säätöjen viilauksella, huonelämpötilan pudottamisella ja hyvin huolletulla polttimella pääsee melkoisiin säästöihin. Shunttisäätimen parametrien haku on sitten kärsivällisen puuhaa, säädetään yhtä asiaa kerrallaan, vähän kerrallaan ja odotetaan useita tunteja että nähdään vaikutus. Heikosti eristetyssä talossa kannattaa laittaa kiertovesi nousemaan aika varhaisessa vaiheessa ja rajoittaa max lämpöä.

Esimerkiksi oma ex-talo. Edelliset omistajat kertoivat kulutukseksi 2500-2700l/v. Kattila Jämä Junior vuodelta 1973, eli ehta ennen öljykriisiä-malli, poltin 30 vuotias Chalmers, shuntin säätö Thermo-mix sisälämmön ohjaamana. Huonelämpötila yli 20 astetta. Chalmers pelasi kuin junan vessa, sen puolisen vuotta mitä se meidän aikana oli käytössä. Huollon saatavuus vaan heikko joten sen vaihdoin Oiloniin. Shuntinsäädin kun jumitti toisen kerran kiinni ja heräsin paleluun, laitoin Oumanin tilaukseen. Oumanissa on ulkolämpötilan anturi eli se alkaa reagoimaan jo ennen kuin kämppä viilenee => tasaisempi sisälämpötila. Näillä toimenpiteillä vuosikulutus meni johonkin 2200-2300 litraan. Vuodet toki eivät ole veljeksiä.

Seuraava toimenpide oli 1200 kiloinen varaava takka olkkariin. Enempi sisustus/tunnelmaelementti mutta hyödyllinen sellainen. Neljä pinomottia saa poltettua talvella kun melkein joka ilta lämmittää. Samoihin aikoihin vaihdettiin ikkunat uusiin B-energialuokiteltuihin (entiset oli 70-luvulta, 3-kertaiset ja falskasivat), ja jossain vaiheessa alakerran huoneiden patterit vaihdettiin matalan kiertovesilämpötilan malleihin eli näissä on ryppypelti takana, konvektorimainen toiminta siis. Termostaatit oli jo kaikissa pattereissa valmiiksi. Talvi oli toki leuto, ja takassa polteltiin tuo 4 pinomottia, mutta öljynkulutus oli maltilliset 1600 litraa vuodessa. Seuraava steppi olisi ollut laittaa sähköinen vesivaraaja, jolloin kattilan olisi saanut sammuttaa huhtikuusta lokakuuhun. Muutettiin pois ennenkuin "ehdittiin" tämä tehdä, mutta uudelle omistajalle annoi vinkin ja saattoi ottaa onkeensa. Talo on 8x9 kokoa. Ai niin, kellarissa ei ollut yhtään patteria, talvella oli jotain 12-15 lämmintä mutta eihän sitä ole olohuoneeksi tarkoitettukaan. Saunapäivinä oli vähän lämpöisempää. Yläkerrassa kanssa lämmöt jotain 19-20, paremmin nukkuu viileässä. Niin, se Jämä Junior sinne jäi pitämään taloa lämpimänä, ihan hyvä kattila eikä mikään rosvo

EDIT: Kattilaveden lämpö edellisillä oli max 85, itse pudotin sen melkein heti max 75, lopputilanne taisi olla max "vähän-alle-70".

[jutee]

Ite kans vaihdoin vuosi sitten kattilan kun se nyt oli tarkastusraportissakin ilmotettu että tiensä päässä, jostain 70 luvun alulta tms. kaksoispesäkattila mitä oli käytetty semmosel 40 asteen lämmöillä kun ei siinä ollut mitään säätöjä.. hain Eco T-lux 17 tms. kattilan polttimoineen ja säiliöineen oiskohan ollut 300e:llä, myin säiliön satasella ja polttimon 50e:llä :) vanhassa kattilassa kun oli poltin uusittu ja oli parempi kun mukana tullut.. oumaneh800b löyty netistä just sopivasti tarjouksessa ja 6v vanhasta 300l jäspistä joutu pulittaan 180eur..kaverin hommas vielä tukusta halvalla uudet venttiilit ja termarit pattereihin,
noita kattiloita ja varaajia pyörii ylimääräsenä porukalla kun vaihtaat maalämpöön, itellä ei perse kestä maalämpöön vaihtamista kun on tärkeämpiäkin isoja remppoja vielä tiedossa täällä..
edellinen asukas kerto kulutuksen olleen 3000l-> vuodessa, muori kun vielä asu täällä niin lähenteli 5000l vuosikulutusta kun sillä oli joku verenkiertohäiriö ni tarvi pitää kuumana paikat :)
nyt viimeisen vuoden kulutus ollut n. 1700l öljyä..

nyt kun oli kesän järjestelmä tyhjänä remppojen takia ja laitoin nuo uudet venttiilit, kaveri sano et ne pitäis nykyään pelata niin et alaliitin suoraan vaan ihan auki et säätö tapahtuu kokonaan sieltä venttiililtä, erona entiseen on että nyt ainakin kellarissa patterit pitää kohinaa, kohinan saa loppumaan kun sulkee venttiileitä, kellarissa ei siis ole termareita pattereissa, pesuhuonees saa olla lämmin.

[alspe]

Miten kierukka käytännössä puhdistetaan?

Yhde auki, olikos se etikkahappoa (tms) sisälle, annettaan lieta, huuhdellaan, takaisin kiinni.

Käyttövesi ei kuumene kovin kuumaksi vaikka kattilan lämmön pidän 80 asteessa. Ja lkv myös viilenee nopeasti vaikka kattilaveden lämpötila ei laske. Lkv suntti on täysillä.

Tuo ensimmäinen oie kuullostaa nyt muulta vialta. Oletko mitannut kv yhteestä että oikeasti et saa kattilaveden lämpöistä ulos?

Toinen oire on lähempänä puhdistuksen tarvetta ok.

Ne kattilan omat lämpömittarit on myös ihan vii(h)tteellisiä, ota tarkemmat mittaukset ensikisi. Voi olla myös se syöttösekoitin/shuntti jumissa.

Kuinkas sattuikaan, eilen vähän kieputtelin lkv-shunttia kun emäntä oli suihkussa. Kirahti sitte vissiin juntturaan kylmälle. Ei tuu lämmintä yhtään vaikka kierukan tulo kattilasta on tulikuuma. Täytyy laittaa uus shuntti tai sen huoltosarja. Tai koittaa puhdistaa aukaisemalla venttiili.
Katsotaan sen jälkeen miten lkv käyttäytyy.

Ehdotuksia mittarille jolla mittailla lämpötiloja putkista, pinnoista?

[alspe]

Kattiloita saa halvalla joo, mutta eikös Laka ole ns parhaasta päästä? Ehkei kannata ensimmäisenä sitä alkaa lähteä uusimaan. Käyttövedelle voisi sähköinen varaaja olla kokonaisjärkevä ostos, niissä on hyötysuhde energian veteen siirtymisessä 100% ja häviöt pienenlaiset, etenkin jos sijoitat varaajan tilaan jota muutenkin lämmitetään (varaajan hukkalämpö on pois lämmitystarpeesta).

Mutta ihan ensimmäisenä kannattaa laittaa kuntoon selkeät puutteet, eli shuntin säätö esim Ouman, ja kunnostaa patteriventtiilit. Oumannilla saat patteriveden lämmön hallintaan, voit esim rajata sen max 55 asteeseen jolloin patterit eivät milloinkaan tunnu liian kuumilta (jos esim on taaperoikäisiä lapsia talossa). Energiaa tietysti kuluu sen minkä kuluu, kulunki on paljon talosta kiinni, eivät säätösi kaukana ole jos lämpötila on tasainen ja suurinpiirtein oikea. Säätöjen viilauksella, huonelämpötilan pudottamisella ja hyvin huolletulla polttimella pääsee melkoisiin säästöihin. Shunttisäätimen parametrien haku on sitten kärsivällisen puuhaa, säädetään yhtä asiaa kerrallaan, vähän kerrallaan ja odotetaan useita tunteja että nähdään vaikutus. Heikosti eristetyssä talossa kannattaa laittaa kiertovesi nousemaan aika varhaisessa vaiheessa ja rajoittaa max lämpöä.

Esimerkiksi oma ex-talo. Edelliset omistajat kertoivat kulutukseksi 2500-2700l/v. Kattila Jämä Junior vuodelta 1973, eli ehta ennen öljykriisiä-malli, poltin 30 vuotias Chalmers, shuntin säätö Thermo-mix sisälämmön ohjaamana. Huonelämpötila yli 20 astetta. Chalmers pelasi kuin junan vessa, sen puolisen vuotta mitä se meidän aikana oli käytössä. Huollon saatavuus vaan heikko joten sen vaihdoin Oiloniin. Shuntinsäädin kun jumitti toisen kerran kiinni ja heräsin paleluun, laitoin Oumanin tilaukseen. Oumanissa on ulkolämpötilan anturi eli se alkaa reagoimaan jo ennen kuin kämppä viilenee => tasaisempi sisälämpötila. Näillä toimenpiteillä vuosikulutus meni johonkin 2200-2300 litraan. Vuodet toki eivät ole veljeksiä.

Seuraava toimenpide oli 1200 kiloinen varaava takka olkkariin. Enempi sisustus/tunnelmaelementti mutta hyödyllinen sellainen. Neljä pinomottia saa poltettua talvella kun melkein joka ilta lämmittää. Samoihin aikoihin vaihdettiin ikkunat uusiin B-energialuokiteltuihin (entiset oli 70-luvulta, 3-kertaiset ja falskasivat), ja jossain vaiheessa alakerran huoneiden patterit vaihdettiin matalan kiertovesilämpötilan malleihin eli näissä on ryppypelti takana, konvektorimainen toiminta siis. Termostaatit oli jo kaikissa pattereissa valmiiksi. Talvi oli toki leuto, ja takassa polteltiin tuo 4 pinomottia, mutta öljynkulutus oli maltilliset 1600 litraa vuodessa. Seuraava steppi olisi ollut laittaa sähköinen vesivaraaja, jolloin kattilan olisi saanut sammuttaa huhtikuusta lokakuuhun. Muutettiin pois ennenkuin "ehdittiin" tämä tehdä, mutta uudelle omistajalle annoi vinkin ja saattoi ottaa onkeensa. Talo on 8x9 kokoa. Ai niin, kellarissa ei ollut yhtään patteria, talvella oli jotain 12-15 lämmintä mutta eihän sitä ole olohuoneeksi tarkoitettukaan. Saunapäivinä oli vähän lämpöisempää. Yläkerrassa kanssa lämmöt jotain 19-20, paremmin nukkuu viileässä. Niin, se Jämä Junior sinne jäi pitämään taloa lämpimänä, ihan hyvä kattila eikä mikään rosvo

EDIT: Kattilaveden lämpö edellisillä oli max 85, itse pudotin sen melkein heti max 75, lopputilanne taisi olla max "vähän-alle-70".

Ymmärtääkseni LAKA on hyvä tai ainakin kestävä. Toinen puoli sitte eristeet ja tulipesän pituus näissä vanhoissa kattiloissa. Savukaasujen poistolämpötilaan pitäisi päästä kiinni? Pannuhuoneessa on muutama pieni pätkä putkia eristämättä. Mm. kylmäveden liitäntä on eristämättä ja kuumahan se putki on. Se on paljon kuumempi kuin paluu joka on vain lämmin. Yksi operaatio on tietysti koko kattilan lisäeristäminen. Kesällä kattilaa voisi lämmittää vastuksella jolloin saisi öljyn pois ja tukittua polttimen luukun jottei veto viilennä kattilaa. Jonkinmoiset häviöt tulee varmasti siitä kun iso patteriverkko on kiinni kattilavedessä. Sinänsä kunnon uretaanisähköboileri ajaisi asiansa, mutta sen kustannukset. Ainakin 500€ siihen saa laskea vaikka työt tekee itse. Samalla rahalla ostaisi 2000-luvun kattilan joka voisi olla paremmin eristetty ja paremmalla hyötysuhteella.

Shuntti on nyt hallussa vanhalla T&A 213 säätimellä. Ajelen sillä siten, että menovesi on aika mietoa sillä pattereita on kellarissa yhteensä 6kpl ja nehän haukkaavat tehoa helpommin jos vesi on kuumaa. Myös häviöenergia pienenee kun vesi ei ole liian lämmintä. Talo on lisäeristetty joten yritetään pärjätä miedolla vedellä. Muutama patteriventtiili on luultavasti susi (ei-termarillinen), ne pitäisi varmaan jäädyttämällä vaihdattaa. Ja polttimelle tilaan huoltomiehen opastamaan käytössä kunhan nyt saa perusteet kuntoon.

Eikö lämmityksen säätö pitäisi tapahtua päin vastoin eli viiveellä? Kun yöllä menee pakkaselle leutona aikana niin ulkolämpötilasäädin alkaa lämmittämään taloa --> aamulla liian lämmin ja sen päälle päivän auringon lämmitys niin tuloksena on liian lämmin sisällä ja turhaan tehty lämmitys. Siksi itselläni nyt käytössä loiva lämmityskäyrä. Tähän käsittääkseni perustuu parhaiden säätimien ulko- ja sisäanturien toiminta. Jos lauhalla kelillä ulkona viilenee, mutta sisällä ei niin eihän silloin mitään vielä tarvitse lämmittää.

Edellisten asukkaiden (2+2) kulutus oli kuulemma 3000l/v vähintään riittävällä sisälämpötilalla. Oma tavoite olisi päästä 2500l/v pelkällä käytöllä joka on sisälämpötila +21C huitteissa, matala kiertovesi häviöiden minimoimiseksi ja kohtuullinen suihkukulttuuri. Takka olisi itselle kovin mieluisa. Jotenkin näen takan paljon mielummin olohuoneessa kuin ILP:n sisäyksikön. Takka ei hajoa eikä ääntele, mutta vähän teettää työtä. Talossa on kaiketi ollut parikin uunia asuinkerroksessa, mutta niiden perustuksista. Asuinkerros on täysin remontoitu joten lattioiden aukomista ei viitsisi huvikseen tehdä.
1500l/v voisi olla realistinen kun saisi takan, lisäeristäisi järjestelmää ja laittaisi toukokuussa tohottimen seis ja tekisi käyttöveden uretaanitermospulloon :) tuossa tapauksessa juokseva lämmityskulu olisi jo hyvin kohtuullinen per neliö. Edellisessä asunto-osakeasumisessa meni hoitovastikkeeseen 72m2:ssa suurinpiirtein sama kun 200m2 RMT:ssa öljyä. :)

[KariFS]

Faktatietoa mulla ei ole, mutta vaikea kuvitella että 80-luvun puolenvälin jälkeen mitään kovin mullistavaa olisi tapahtunut kattilarintamalla. Toi meidän Jämä Junior vuodelta 73 oli kyllä pesänsä osalta aika yksinkertainen, lähinnä vain iso kammio, jonka yläreunasta savukanava lähti kohti hormia, yksi mutka matkan varrella, ja eristeetkin aika ohuet. Kattilassa oli koksin kättö myös mahdollista, ja koksiarinalle laitoin muutaman tulitiilen "sokkeloksi", kuten käyttöohjekirjassa neuvottiin.

Pienikin kattila vaan painaa yli sata kiloa, uuden asennus edellyttää putki- ja muuraushommia ja olisi muutenkin niin vastenmielisen kuuloinen talkoo että jätin tekemättä, vaikka hyötyä varmasti olisi ollut. Jämässä ei ollut vastusta ollenkaan, se olisi ollut painavin argumentti uuden kattilan puolesta. "Lopullinen ratkaisu" mulla olisi tullut olemaan vesi-ilppi, jos oltaisiin tuohon vielä jääty asumaan, ja kattila olisi jäänyt varajärjestelmäksi/pakkashuippujen apulaitteeksi.

[Fledermaus]

Meillä on vanha puutalo, jossa on sokkeloista asuinpinta-alaa kahdessa kerroksessa 132 neliötä ja lisäksi alimpana kellari, hillokellari ja pannuhuone.
Kattila on vuodelta 1983, poltin Oilon Junior Pro vuodelta 1997. Olemme asuneet talossa nyt reilut 9 vuotta. Ensimmäiset vuodet kattila oli päällä ympäri vuoden, mutta sitten hommasin lämpimälle vedelle 270 litran sähkövaraajan. 2008 hommattiin myös alakertaan eli ensimmäiseen asuinkerrokseen Panasonicin ilppi.
Siitä lähtien öljykattila on ollut pois päältä vapusta syyskuun puoliväliin ja lokakuun puolivälin paikkeille. Pelkkä ilppi, aurinko ja avotakan vähäinen lämpö ovat riittäneet pitämään lämmön yli 20 asteessa. Yläkerrassa on sähköpatterit, mutta ne tarvitsee kääntää päälle yleensä vasta joulukuun alun tienoilla. Rajana pidetty sitä, kun lämpötila makkarissa on aamulla alle 18 astetta.

Edellisen omistajan aikana yläkerta oli rakentamatonta tilaa ja lämmitys ja lämmin vesi öljykattilan varassa. Öljyä kului 2200-2300 litraa vuodessa. Nyt meillä on lämmintä asuintilaa noin 55 neliötä enemmän ja öljyä kuluu noin 1100 litraa vuodessa. Sähkölasku ei jostain syystä ole noussut juuri lainkaan yläkerran rakentamisen ja käyttöönoton jälkeen eli vuodesta 2011 verrattuna aiempiin vuosiin. Suurin osa lämmöstä tuleekin yläkertaan alakerrasta ja sähköpatterit antavat vain hienoista taustatukea.

Jännin juttu kattilan kanssa on se, että joka vuosi, vuodesta toiseen, nuohooja toteaa minun nuohonneen kattilan itse, ja että öljy palaa hyvin puhtaasti. Muuten hyvä, mutta en ole nuohonnut kattilaa koskaan kertaakaan, eikä poltinta ole huollettu ainakaan meidän aikanamme. Ja kun talo oli tyhjänä jonkin aikaa ennen kuin ostimme sen, on öljypoltinhuoltajan edellisestä käynnistä aivan vähintään 10 vuotta, todennäköisesti enemmän. Viimeisin nuohooja pari viikkoa sitten oli aidon hämmästynyt todetessaan kattilan olevan sisältä putipuhdas koskaan nuohoamatta ja öljyn palavan noin puhtaasti säädöillä, jotka lienee tehty joskus vähän vuosituhannen vaihtumisen jälkeen. Tulkitsin ilmeestään, että arveli minun puhuvan paskaa.

Päteekö tässä tapauksessa vanha sanonta, että jos se toimii, älä koske siihen?