Projektissa mietityttää saunaosasto josta sisäpuolelta purettu kaikki lattiarakenteet perusmaahan asti.
Ulkoseinä 10cm.lasivillalla eristetty ja alaohjauspuun alla bitumihuopa joten puurakenteet kunnossa.
Sokkeli vaikuttaa n.15 cm paksulle umpibetonille ilman anturaa.
Ulkopuolella salaojat mutta sisäpuoli mietityttää, kaivaisiko sisäpuolelta auki sokkelin alareunaan asti ja seinänvieri sepeliä täyteen, näin sokkeli saisi talon alta "maalämpöä" sepelin kuitenkin katkaistessa kosteuden kiipeämisen sokkeliin sisäsivulta vai olisiko parempi laittaa lämpöeriste sokkelin sisäpintaan, kapillaarikatkonakinhan styrox toimii?
Ulkopuolinen eristys sokkeliin on tarkoitus laittaa "sit joskus" ulkoseinän lisälämmöneristyksen yhteydessä.
Eristämättömän sokkelin eristys
Re: Eristämättömän sokkelin eristys
Olen miettinyt vastaavaa tilannetta, kylläkin kellariratkaisussa. Lähtökohtaisesti lämpöeristys pitäisi olla mahdollismman lähellä ulkoseinää? Eli jos sokkelia aletaan eristää, niin ehkä paras tapa olisi aloittaa ulkoapäin. Tällä estetään sokkelin kylmeneminen talvella ja sitä kautta kosteusrasitus esim alajuoksulle. Pahin skenaario mielestäni on se että tiiviit eristeet on molemmin puolin ja pahimmillaan puiset alajuoksut jää saunaosaston lattian alapuolelle. Jälkikäteen on lähes mahdotonta tehdä kunnon kapilaarikatkoa rakennuksen sokkelin/anturan alle, joten riski maakosteuden nousemisesta säilyy. Eli kun lattia on auki, niin sille osalle kapilaarikatko (lecatäyttö?) ja eristys sekä pintavalu. Ulkopuolinen sokkelin lisäeristys. Täytyy vielä itse etsiä tietoa, ennen kuin alan lattioita piikkaa, on sen verran työlästä muutenkin tuo kellarin remontti.
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Eristämättömän sokkelin eristys
Lämmöneristyksen paras paikka on aina ulkopuolella, niin lattiassa, kuin perustuksissakin. Vanhaa mahdollisesti kapillaarista perustusta korjatessa vieläkin tärkeämpää.
Näin päästään monista ongelmista samanaikaisesti: Kondenssista, kapillaarisuudesta jne...
Eristyksen pitäisi myös olla ulospäin harveneva, jolloin saadaan aikaiseksi vielä kuivaavia ominaisuuksiakin ulospäin.
Kannattaa huomioda että kapillaarikatkoon tarkoitettu sepeli on yleensä pestyä ja se pitäisi saada puhtaana paikoilleen jotta toimisi suunnitellusti.
Maaperän lämpiäminen on myös yksi kosteustekninen ongelma, koska kosteasta maaperästä pyrkii kosteutta siirtymään vesihöyrynä viileämpään ja kuivempaan suuntaan.
Tämänkin estämiseksi hyvä lämmöneristys on tarpeen rakenteen ulkopuolelle.
Operaation aloittaminen ulkopuolelta on tietysti työlästä, mutta niin on kahteen kertaan tekeminenkin.
Näin päästään monista ongelmista samanaikaisesti: Kondenssista, kapillaarisuudesta jne...
Eristyksen pitäisi myös olla ulospäin harveneva, jolloin saadaan aikaiseksi vielä kuivaavia ominaisuuksiakin ulospäin.
Kannattaa huomioda että kapillaarikatkoon tarkoitettu sepeli on yleensä pestyä ja se pitäisi saada puhtaana paikoilleen jotta toimisi suunnitellusti.
Maaperän lämpiäminen on myös yksi kosteustekninen ongelma, koska kosteasta maaperästä pyrkii kosteutta siirtymään vesihöyrynä viileämpään ja kuivempaan suuntaan.
Tämänkin estämiseksi hyvä lämmöneristys on tarpeen rakenteen ulkopuolelle.
Operaation aloittaminen ulkopuolelta on tietysti työlästä, mutta niin on kahteen kertaan tekeminenkin.
