Ryömintätilan olosuhteiden seuranta

[PanuP]

Oon jo pidemmän aikaa miettinyt, että pitäisi viedä talon alle lämpötila- ja kosteusanturi että saisi tehtyä vertailua pitkin lämmityskautta ja keväämmällä lumien sulaessa, että millainen lämpötila ja kosteus ryömintätilassa on verrattuna ulkoilmaan.
Kunnon dataloggereitakin olisi toki saatavilla, mutta niiden hinnat menevät yli siitä hinnasta, jonka olen uteliaisuudestani valmis maksamaan. Niinpä tilasin kiinanpoijalta alle 30€ mittarin langattomalla ulkoanturilla. OIkealla kosteusmittarilla tarkistettuna ulkoanturi ainakin toistaiseksi näyttää melko tarkkaan oikein.

Ajattelin kerätä tähän säikeeseen vähän tilastoa havainnoista.

4.1. ulkona -6°C, alla +1,5°C / 86%Rh (aamulla seinustat lumetettu, eli luukut ummessa)
5.1. ulkona -17°C, alla +0,3°C / 78%Rh (Rh on pudonnut eilisestä, vaikka lämpötila on laskenut? Ilmassa ollut kosteus vetänyt kuuraan kylmimmät kivipinnat?)

[L18]

Tilasitko kiinasta siis ihan lämpötilaloggerin, vai normaalin mittarin langattomalla anturilla?

[PanuP]

Tilasitko kiinasta siis ihan lämpötilaloggerin, vai normaalin mittarin langattomalla anturilla?

Ihan tavallisen "sääaseman", joka näyttää ilmanpaineen, lämpötilan ja kosteuden sisältä. Mukana tuli yksi langaton ulkoanturi, joita saisi halutessaan kaikkiaan kolme kappaletta.

[lehmikangas]

Kunnon dataloggereitakin olisi toki saatavilla, mutta niiden hinnat

Kun kerran olet perehtynyt aiheeseen, niin olisiko linkkiä johonkin hyväksi katsomaasi tuotteeseen?

[Oto Hascak]

Mää keräsin omasta ryömintätilasta kutakuinkin yhden vuoden verran lämpötilat ylös aamuin illoin. Ja tietysti ulkolämpötilan. Merkkasin myös kirjanpitoon, että koska meni tuuletusluukut umpeen ja koska lapioin lumet perusmuuria vasten. En vaan oo saanut exceliä tehtyä asiasta tähän päivään mennessä...

Sen siinä oppi äkkiä, että tuulella on valtava vaikutus talon alla olevaan lämpötilaan eli sekin kannattaa kirjata johonkin ylös, jos on ollut kovin tuulinen päivä. Ei tartte sitten ihmetellä, että mistä sellaiset äkilliset heilahdukset lämpötilassa johtuvat.

[PanuP]

Mää keräsin omasta ryömintätilasta kutakuinkin yhden vuoden verran lämpötilat ylös aamuin illoin. Ja tietysti ulkolämpötilan. Merkkasin myös kirjanpitoon, että koska meni tuuletusluukut umpeen ja koska lapioin lumet perusmuuria vasten. En vaan oo saanut exceliä tehtyä asiasta tähän päivään mennessä...

Sen siinä oppi äkkiä, että tuulella on valtava vaikutus talon alla olevaan lämpötilaan eli sekin kannattaa kirjata johonkin ylös, jos on ollut kovin tuulinen päivä. Ei tartte sitten ihmetellä, että mistä sellaiset äkilliset heilahdukset lämpötilassa johtuvat.

Jees :) Onhan sitä tuulella jumalatoon vaikutus lämmitystarpeeseenkin :)

Itseä eniten kiinnostaa rossipohjan ilmankosteus noin vuoden aikajänteellä, jos toki lämpötilatkin siinä sivussa.

[Oto Hascak]

Itseä eniten kiinnostaa rossipohjan ilmankosteus noin vuoden aikajänteellä, jos toki lämpötilatkin siinä sivussa.

Tulos on hedelmällisempi, jos otat ryömintätilan kosteusprosentin lisäksi myös ulkoilman kosteusprosentin ylös. Saa sitten verrattua, että onko absoluuttisella kosteusmäärällä eroa talon alla versus ulkoilma.

[Oto Hascak]

4.1. ulkona -6°C, alla +1,5°C / 86%Rh (aamulla seinustat lumetettu, eli luukut ummessa)
5.1. ulkona -17°C, alla +0,3°C / 78%Rh (Rh on pudonnut eilisestä, vaikka lämpötila on laskenut? Ilmassa ollut kosteus vetänyt kuuraan kylmimmät kivipinnat?)

En löytänyt fysiikan kirjaani, joten piti laskea netistä löytyneillä arvoilla.

Lämpötilan ollessa +1,5 ja Rh 86% absoluuttinen kosteus on noin 4.6 g/m3
Lämpötilan ollessa +0,3 ja Rh 78% absoluuttinen kosteus on noin 3,9 g/m3

Eli vaikka suhteellinen kosteus onkin pudonnut 8%, niin yhdessä kuutiossa ilmaa kosteus on laskenut vain 0,7 grammaa. Pitkäaikaisissa mittauksissa noista saa iloa, kun saa piirrettyä käyriä, josta muutosta ja sen suuntaa voi seurata.

[PanuP]

Kunnon dataloggereitakin olisi toki saatavilla, mutta niiden hinnat

Kun kerran olet perehtynyt aiheeseen, niin olisiko linkkiä johonkin hyväksi katsomaasi tuotteeseen?

Ai sori, oli jäänyt tämä huomaamatta. Ebay:sta enimmäkseen etsin hakusanoilla humidity datalogger jne. Muistaakseni pariin sataan euroon alkaisi löytymään jo sellaista hyvältä vaikuttavaa laitetta. Vaisalaltahan toki saisi helpoimmin ja laadukasta, mutta siinä on vaan se yksi asia...

Testo lienisi kohtuullinen laite: http://www.ebay.com/itm/Testo-174H-Data ... 2a328a31cf

[PanuP]

Itseä eniten kiinnostaa rossipohjan ilmankosteus noin vuoden aikajänteellä, jos toki lämpötilatkin siinä sivussa.

Tulos on hedelmällisempi, jos otat ryömintätilan kosteusprosentin lisäksi myös ulkoilman kosteusprosentin ylös. Saa sitten verrattua, että onko absoluuttisella kosteusmäärällä eroa talon alla versus ulkoilma.

Totta tuokin. Saa vähän käsitystä, paljonko tällä kohtaa tämä merenpohjasavikko huokailee kosteita henkäyksiään ylöspäin.

[Cunnus]

http://www.clasohlson.com/fi/L%C3%A4mp% ... r364208000

Tuollaisen hommasin taannoin kellarin tarkkailuun. Nettisivu väittää, että on poistunut valikoimasta, mutta ainakin Kuopion Klasulla näin hyllyssä männä viikolla ohi mennen muita asioita hoitaessa. Pätevän oloinen peli ja ainakin lämpötilan osalta antaa oikeaa tietoa. Kosteus on kai vaikeampi juttu, mutta loogisia lukuja tuotti, ehkä oikeitakin. Uskaltaisin varovaisesti suositella. Pystyy ohjelmoimaan mittaustiheyden ja keston vaikka vuodeksi. Patterikin kestin kellarin pienessä plussakelissä hyvin.

[PanuP]

4.1. ulkona -6°C, alla +1,5°C / 86%Rh (aamulla seinustat lumetettu, eli luukut ummessa)
5.1. ulkona -17°C, alla +0,3°C / 78%Rh (Rh on pudonnut eilisestä, vaikka lämpötila on laskenut? Ilmassa ollut kosteus vetänyt kuuraan kylmimmät kivipinnat?)

En löytänyt fysiikan kirjaani, joten piti laskea netistä löytyneillä arvoilla.

Lämpötilan ollessa +1,5 ja Rh 86% absoluuttinen kosteus on noin 4.6 g/m3 vesihöyrynosapaine 5.8784mbar
Lämpötilan ollessa +0,3 ja Rh 78% absoluuttinen kosteus on noin 3,9 g/m3 vesihöyrynosapaine 4.8898mbar

Eli vaikka suhteellinen kosteus onkin pudonnut 8%, niin yhdessä kuutiossa ilmaa kosteus on laskenut vain 0,7 grammaa. Pitkäaikaisissa mittauksissa noista saa iloa, kun saa piirrettyä käyriä, josta muutosta ja sen suuntaa voi seurata.

Joo emmä sitä. Vaan sitä ihmettelin, että yleensä kun lämpötila laskee, niin Rh nousee. Eli kosteutta on ryömintätilan ilmasta lähtenyt jonnekin. Joko muuttunut kuuraksi kylmiin kivipintoihin tai diffuusio on kuljettanut sitä ulos. Ja kun noita höyrynpaineita katselee, niin kyllähän siinä aika suuri vesihöyryn paine-ero on ulkoilman ja ryömintätilan ilman välillä. Melkein voi kuulla vesimolekyylien puhkovan mun seinustoille kolaaman lumivallin singahdellessaan ulkoilmaan

Nyt ulkona -20°C, 88%Rh (0,95g/m³) vesihöyrynosapaine 1.1102mbar
talon alla +0,0°C, 76%Rh (3,7g/m³) vesihöyrynosapaine 4,6618mbar (ja huurrepiste -3,29°C)
sisäilma +23°C, 24%Rh (4,9g/m³) vesihöyrynosapaine 6.7652mbar

[Oto Hascak]

Ja kun noita höyrynpaineita katselee, niin kyllähän siinä aika suuri vesihöyryn paine-ero on ulkoilman ja ryömintätilan ilman välillä. Melkein voi kuulla vesimolekyylien puhkovan mun seinustoille kolaaman lumivallin singahdellessaan ulkoilmaan

Vesi lirisee sokkelista läpi!

Nyt ulkona -20°C, 88%Rh (0,95g/m³) vesihöyrynosapaine 1.1102mbar
talon alla +0,0°C, 76%Rh (3,7g/m³) vesihöyrynosapaine 4,6618mbar (ja huurrepiste -3,29°C)
sisäilma +23°C, 24%Rh (4,9g/m³) vesihöyrynosapaine 6.7652mbar

Tuo on hauska ja informatiivinen, kun siinä on sisäilma, ulkoilma sekä ryömintätila. Jos joku ei asiaa vielä tiedä, niin lämmön ja kosteuden liike on aina lämpimästä kylmää kohden. Tässä tapauksessa sisällä on lämpimämpi ja kosteampi, kuin talon alla, joten difuusio puskee kosteuden ryömintätilaa kohden. Ryömintätilassa taas on vastaavasti lämpimämpi kuin ulkona, joten ryömintätilasta diffuusio puskee kohti ulkoilmaa.

[vesahy]

Sen siinä oppi äkkiä, että tuulella on valtava vaikutus talon alla olevaan lämpötilaan eli sekin kannattaa kirjata johonkin ylös, jos on ollut kovin tuulinen päivä. Ei tartte sitten ihmetellä, että mistä sellaiset äkilliset heilahdukset lämpötilassa johtuvat.

Saman olen itsekin pannut merkille. Meidän satavuotias talomme on hirsirunkoinen, johon on lyöty pystysuorat laudat ulkosivulle jo kauan ennen sotia. Hirret ovat siis niissä ikään kuin senälle naulattuja seipäitä. Tästä on tietenkin se etu, että kehikko ei ole painunut vaan talo on ryhdissään. Haittapuolena on sitten se, että kun ne hirret elävät kukin omaa elämäänsä, niin hirsien raot eivät pysy tiiviinä. Kyllä siitä seinästä tuulee läpi.