Ostettiin vanha 1950-luvun rintamamiestalo (entiseltä)naapurilta ja tässä ollaan pikkuhiljaa purettu taloa sekä ihmetelty. Vanha talo on hyvässä kunnossa, mutta nämä 1990-luvun remonttimiehet on tehneet sutta ja sekundaa. Sanotaan vaikka, että laajennusosassa on tuulensuojalevyt pukattu vesikattoon kiinni. Loput voitte arvata.
Olemme nyt avanneet vanhan puolen alapohjan ja siirtäneet kaikki epämääräiset romut pois ja vastassa on savi. Eristekutteri oli kuin eilen laitetettua, paitsi yhdessä huoneessa jossa näytti olevan seinäeristekutteria, eli liian hienojakoista ja olivat ajan kuluessa tummuneet. Vahinkoa oli edistänyt vielä suljetut kissanluukut sokkelissa. Mullan ja tervahuovan välistä löytyi noin kuution verran vanhoja tuppinahkoja, sekä lasinsiruja ja metalliromua. Nyt on sokkelit kaivettu esille sisäpuolelta ja muutenkin siirretty hiton paljon maa-ainesta talon ulkopuolelle. Alin hirsi on näyttänyt ottaneen osumaa koko pituudeltaan noin 1-5cm paksuudelta ja lahonnut. Olen nyt vaihtanut uutta hirttä tilalle ja laittanut sokkelin ja hirren väliin kattohuopaa.
Ongelma:
Vanhan alapohjan rakenne oli maasta lähdettynä seuraavanlainen: savi->hiekka 1-20cm->tervahuopa->kutterilastu 20cm ->lattialankut
Nyt mietityttää kuinka alan kasaamaan uuden alapohjan. Ajattelin korvata osan savesta ja hiekasta kapilaarikatko leca-soralla, jonka päälle tulee tervahuopa ja kutterit. Nyt olen kaivanut sokkelin reunat sisältä esille ja keskeltä syventänyt, että 20 cm on tilaa saven ja lattiankantolankkujen välissä. Piirsin hienon kuvan suunitelmasta. En mennyt muuttamaan vanhaa ratkaisua kovin paljoa, koska oli toiminut 60 vuotta hyvin. Mitä mieltä olette? Onko parannuksia, ehdotuksia?
