Kellarin homekohtien availu

Jokaiselta rintamamiestalon omistajalta on varmasti monesti kysytty: "Löytyikö yllätyksiä". Vanhat talot saattavat joskus todellakin kätkeä sisäänsä niin iloisia kuin surullisiakin yllätyksiä. Remontoidessa niihin sitten törmää.
kakkaroolari
Jäsen
Jäsen
Viestit: 471
Liittynyt: Ti Heinä 20, 2010 10:39
Paikkakunta: Kangasala

Re: Kellarin homekohtien availu

Viesti Kirjoittaja kakkaroolari »

Meillä kävi tossa pari kolme vuotta sitten niin että tuli rankkasateella vesi kellariin suoraan ovesta sisään väärin tehdyn autotallin ajoluiskan muotoilusta johtuen. No maa on muotoiltu nyt luonnostaan poisviettäväksi, koska takapiha laskee alaspäin ja tuo oli mahdollista aika helpolla tehdä. No kuitenkin kun sitä vettä tonne keltsuun kerkesi tulla, soittelin siitä vakuutusyhtiöön ja lupasivat lähettää jonkun jampan tutkimaan paikkoja. Sitä odotellessa väänsin lattialämmön niin kuumalle että oikein tunsi miten trooppinen höyry puskee rappukäytävää ylös. No lopulta kun se jamppa tuli mittaamaan kosteuksia oli kellari jo silminnähden ennallaan, ja tarkastaja teki tavallaan hukkareissun. Siinä kuitenkin kosteusmittarilla kävi kuivaneita nurkkia läpi mainitsi että lattia puskee vissiin "maakosteutta".

Mää olen ymmärtänyt tän näin että tällainen vanha eristämätön maanvarainen laatta nostaa kapillaarisesti kosteutta eikä siitä pääse eroon muuten kuin vaihtamalla lattian alla oleva tavara kapillaarittomaan ainekseen, pestyyn sepeliin, kapillarikatko leca-soraan, näihin salaojittaviin fuktisol/isodrän tjms. muovieristeisiin tai edellä mainittujen yhdistelmään. Meillä esim. laatat kellarissa toimii ihan ok. Osassa seiniä on puolipaneeli jonka takana on tuuletusrako ja paljas betonipinta. Tonne kun kurkkaa niin betoni on aivan kuivan näköistä ja pölisee sormiin. Sitten taas paikoissa joihin on vedetty lasikuitutapetti ja lateksimaali (nam) niin seinän alaosa kuplii irti. Tämä havainto tukisi tota väitettä että ei kannata pinnoittaa liian tiiviillä materiaalilla tällaista vanhaa kellaria, vaan sen olisi suotava jättää mahdollisuus kuivua itsestään sisään huonetilaan.

Toinen esimerkki tästä kapillaarisesta kosteudennoususta on toi autotallin lattiaan roilottu uusi viemäriputken paikka. Vanha lattiarakenne on alhaalta ylöspäin märkä Santa + päänkokoisia kiviä, 5cm roska valu, pikikerros, toinen 5 cm valu. Edellinen asukas sanoi maalanneensa roilotun kohdan kuulemma liian aikaisin korjausvalun jälkeen koska betolux on lähtenyt irti. Itse epäilen että tuo maali ei pysy tossa sen takia että roilon kohta on täytetty betonilla yhdellä kertaa ilman että tuohon keskelle on laitettu sitä pikikerrosta väliin hillitsemään tota kapillaari-ilmiötä. Tiedän ettei korjattuun kohtaan ole sitä pikeä laitettu koska jouduttiin se avaamaan uudestaan. En tiedä sitten kannattaisko tollaisia roiloja täyttäessä laittaa pikeä, ei nykyään ole tapana. Tiedä sitten pysyiskö tossa kohdassa betoluksi jos siihen olisi se piki laitettu. Sen pystyisin ainakin kokeilemaan pysyiskö se maali siinä nyt jos maalaisi ton kohdan uudelleen nyt kun se betoni on siinä kuivunut/kovettunut kolmesta yhdeksään vuotta riippuen kohdasta.
alspe
Jäsen
Jäsen
Viestit: 489
Liittynyt: Su Heinä 20, 2014 15:27
Paikkakunta: Tampere

Re: Kellarin homekohtien availu

Viesti Kirjoittaja alspe »

lmfmis kirjoitti:Jos kosteus nousee maaperästä ei laatta kuivu koskaan merkittävästi vaan johtaa sitä kosteutta. Pinnottaa ei pidä.

Myrkytykset auttaa lyhyesti, tekee tilaa kasvustolle joka ei ko myrkystä välitä. Kasvuolosuhteet pitää poistaa eli se kosteus. Aluksi tuuletat tilaa, sitten ratkaiset mistä kosteus tulee ja korjaat sen.
Kosteuden nousuun olen toki varautunut, mutta kaiken kaikkiaan kellari on kovin kuivan tuntuinen, ja mittarilla mitattuna pinnoistaan kuivunut purkutöiden jälkeen. Tietyissä osissa kellaria on hajua, toinen on 100% varmasti öljy vaikka itse öljysäiliökopissa ja pannuhuoneessa se ei haise tai sitä ei haista siellä ollessa. Toinen on joku tunkkaisempi ja haisee vain tietyissä kohdissa + nousee rappukäytävän kautta myös vinttiin meneviin rappusiin jotka on kellarirappusten yläpuolella. En osaa sanoa sekoittaako öljyn haju kaiken vai mikä se toinen haju on. Onko se pienet määrät lahoa puuta kellarissa, kosteudessa ollut sokkeli (tuleeko raikastumaan pitkään kuivuessaan?) ja pienet määrät villaeristeitä kellarin sisäseinissä?
Poistoon menee tässä vaiheessa kai se hintavin systeemi eli öljy pois kokonaisuudessaan ja maalämpö tilalle. Viekööt käryt mukanaan :-D

Kysymykseni onkin, että miten pannuhuonetta tai öljysäiliöhuonetta pitäisi pestä jotta pinttyneistä hajuista pääsisi eroon?
Tai pitääkö sokkelin kaikki vähänkään tumman kohdat hio pois, onko ne aina hometta (elävää) vai jotain muuta? Auttaako hajuihin kuivattelu ja kalkkimaalaus kun on kuivunut?
Vastaa Viestiin