Kellarin lattia

[lmfmis]

Tai kaivat tylysti pienen kaivon jota tyhjennät pumpulla. Vettä tulee maailman tappiin asti, mutta tuo helpottaa vedenpainetta muihinkin rakenteisiin.

Nyt pariin paikkaan laitettu tuollainen ja hyvä on. Senverran syvä että pumppu mahtuu ja tarkastuskansi päälle.

[Turilas]

^Noin se on tehtävä. Huone on keskellä kellarikerrosta, ympäröivien huoneiden lattiat on valmiit. Ei niitä enää oikein voi aukoa.

Millaisen kaivo+pumppu systeemin olet kehitellyt? Itse mietin salaojakaivoa ja sinne jotain pienehköä pilssipumppua. Oletan optimistisesti ongelman olevan väliaikainen, siis kevääseen, sulamisvesiin sun muuhun liittyen. Mutta tuosta kaivostahan sitä sitten tarkkailemaan pääsee,että onko näin vai jotenkin muuten.

[lmfmis]

Ongelma on jatkuva, kesällä yleensä helpottaa vähäksi aikaa. Nyt talvella tyhjennellyt hiljakseen.

Tee tosiaan niin syvä että pumppu mahtuu hyvin. Pilssipumpou käy, tai minulla on uppopumppu. 300 rumpuputken pätkä johon pohja on ok. Ehkä suodatinkangas ja sepelipesä jos joutuu lätäkössä kaivamaan.

[Mäkitupalainen]

^Hän tahtonee tuossa siis sanoa, jotta turha niitä fuktisoleja sinne on alareunastaan uimaan laittaa? Että ne estävät kyllä kapillaarisen kosteuden nousemisen, mutta eivät mokomat mystisesti hävitä lammikkoa toiseen ulottuvuuteen? Sitä minä vähän pelkäsinkin.

Mitä muuten teit omalle lammikollesi?

Taidan askarrella tuonne pienen kaivon ja sinne pienen pumpun. Näkeepähän sitten missä se vedenkorkeus menee.

Eilen kyllä teippasin muutamaan paikkaan sitä jo valmista lattiaa muovikalvon. Niidenkin perusteella se laatta on kyllä kuiva. Mutta miksipä ei olisi, jos se lattian alla tasaisesti ollut vesi on nyt tuossa kuopassa.

Omaan lammikkooni laitoin takaisin sitä samaa hiekkaa, jota olin siitä juuri kaivanut ;) Olin metrin syvyydessä vanhasta lattiapinnasta, hiekan jälkeen suodatinkangas, 300mm lecasoraa, 100mm Finnfoamia, 100mm kuraa. Heti seuraavana päivänä lecapapujen levityksestä huomasi, kun saunan trooppinen ilmasto alkoi kuivumaan.

Tarkoitin Fuktisol-kommentillani, että se todella kannattaa sinne lattiabetonilaatan alle laittaa. Ajattele se kuoppaan tuleva vesi virtana, joka virtaa maa-aineksissa vaakatasossa, ja osa siitä vedestä pyrkii nousemaan ylöspäin erinäisien maapartikkelien lomasta. Nyt kun olet poistanut maata niin se vesi kerääntyy kuoppaan, koska sille vedelle ei siinä pisteessä ole mitään vastusta. Vähän kuin joesta ottaisi padon pois ja alajuoksulla alkaa tulvia. Jos vanhassa rakenteessa tämä samainen vesi on ollut suoraan betonilaattaa vasten niin kosteusprosentti on ollut jatkuvasti aikalailla täydet 100. Uudella kapillaarikatkollisella rakenteella et ainakaan ole huonommassa tilanteessa ;)

Käsitykseni mukaan Fuktisolissa ylöspäin nouseva vesi pitäisi pysähtyä 100mm levypaksuudella( vai muistanko väärin?) eli tuolloin nykyisen vesirasitteesi alaisuudessa Fuktisol-kerroksella/kerroksilla et pysäytä vettä keruukarsinaan, vaan annat sen virrata "luontaisesti" ilman nousevan veden haittavaikutusta. Toki keruukaivon voi halutessaan tehdä, mutta tuolloin pumppaat vettä maailmantappiin, eli lisäät systeemiin yhden ylläpidettävän laitteiston.

[Mäkitupalainen]

Tässä on vielä mielestäni erinomainen kuva selkeyttämään tätä ilmiötä:



Mitä hienojakoisempaa maa-aines on, sitä korkeammalle vesi nousee. Se johtuu veden luontaisesta taipumuksesta nousta pinnoilla ylöspäin. Pienessä raekoossa veden pintajännite ulottuu helposti partikkelista toiseen ja periaatteessa samalla voimalla ( paineella ) pienempää työtä tehdessä kuljetaan pidempi matka. Kun raekoko kasvaa niin vaaditaan enemmän työtä ulottuakseen partikkelista toiseen, eli samalla voimalla kuljetaan lyhyempi matka.

[Turilas]

^Kiitos kattavasta ja riittävän rautalankaisesta selvityksestä. Nyt ymmärrän.

Koska sen pikkuisen kaivon tarpeet on jo olemassa, taidan sen tehdä. On putkimiehen ja minunkin mukavampi tehdä hommansa jos pohja on jotakuinkin kuiva. (Menin astumaan ainokaisilla kumppareillani kahteen naulaan, niiden vedenpitävyys heikentyi huomattavasti) Jätän valuun kaivon ympärille kolosen ja seurailen tilannetta. Jos laatta tuntuu kuivuvan ja myös pysyvän kuivana ilman pumppaamistakin, niin nappaan kaivon pois ja valan kolon umpeen. Jos ei, teen jotain muuta. Tai en tee mittään. Onneksi tuolla ei ole kiire, taloudessa on toinenkin vessa.

[lmfmis]

Toki keruukaivon voi halutessaan tehdä, mutta tuolloin pumppaat vettä maailmantappiin, eli lisäät systeemiin yhden ylläpidettävän laitteiston.

Tuolla on myös sellainen bonusvaikutus että kuivaa laattaa myös sieltä missä on alkuperäinen hiekka alla. Sen huomaa siitä että maalit pysyy nyt betonissa eikä korkkaile niinkuin ennen kaivoa.

Ja kannattaa tosiaan aina välillä katsoa että pumppu toimii. Menee siinä sivussa.

[Matti Alander]

Salaojittava lämmöneriste toimii myös vaakasalaojituksena, johtaen vettä ja sen alta voi mainiosti pumpatakkin vettä pois.
Yksi mahdollisuus on tiiviin pohjan kallistaminen kohti alinta reunaa, tasaus sepelillä ja Fuktisol päälle.
Salaojittava eriste on eristyskyvyltään hyvä ja kapillaarikatkona harvan rakenteensa ansiosta erinomainen. Kuivuminen kahteen suuntaan, myös vähentää betonilaatan käyristymispyrkimystä.
Lattiaremonttien yhteydessä kannattanee lähes aina laittaa johonkin kohtaan tarkastusputki, josta voi sitten myöhemmin tarkkailla tilannetta ja tarvittaessa pumpata.
Kivimateriaaleilla tehty kapillaarikatko tahtoo viedä liikaa tilaa ja huonekorkeuden kanssa tulee ongelmaa. Toinen yleinen vitsaus on hienoaineksen määrä kapillaarikatko sepelissä. Jo pelkästään sadeilmalla tehty sepeli seulomalla tahtoo kerätä hienoaineksia ja kuljetusten ja siirtojen aikana sitä helposti kertyy lisää. Moottorisahamiehet puruineen myös pysyköön kaukana kapillaarikerroksista.
Kevytsora suursäkeissä on todettu tasauskerroksena käteväksi salaojittavan eristeen alla. Sitä on helppo ja kevyt roudata, mutta koko eristeeksi siinä on liian huono eristyskyky, vain kolmasosa solupolystyreenipohjaisista. Tarvittavat määrät ainakin remontissa eivät mahtuisi.

[30luvunhirsitalo]

Kellarin lattialle (ei asuinkäytössä vaan varastona) on laitettu huopamatto ja sen päälle muovimatto. Mattoa ei ole laitettu listojen alle,vaan on rullattavissa pois. Vilkaisin maton alle,ja yhdestä nurkasta löytyi kosteutta (betoni ja matto märkiä). Nopealla vilkaisulla vähintään neliön kokoinen ala märkä,voi olla suurempikin alue. Onko tässä kyseessä nyt sellainen riski,että kannattaa huolestua?Matto ja huopa poistetaan lattiasta luonnollisesti,mutta mistä tuo kertoo? pääsen tarkastamaan koko lattian myöhemmin,jolloin tiedän kuinka märkä ja kuinka laajalta alueelta betoni on märkä. Riittääkö kuivatus vai tulisiko tarkastaa tarkemmin? Vähän huolettaa, onko mikrobikasvustoa lattialla..

[30luvunhirsitalo]

Kellarin lattialle (ei asuinkäytössä vaan varastona) on laitettu huopamatto ja sen päälle muovimatto. Mattoa ei ole laitettu listojen alle,vaan on rullattavissa pois. Vilkaisin maton alle,ja yhdestä nurkasta löytyi kosteutta (betoni ja matto märkiä). Nopealla vilkaisulla vähintään neliön kokoinen ala märkä,voi olla suurempikin alue. Onko tässä kyseessä nyt sellainen riski,että kannattaa huolestua?Matto ja huopa poistetaan lattiasta luonnollisesti,mutta mistä tuo kertoo? pääsen tarkastamaan koko lattian myöhemmin,jolloin tiedän kuinka märkä ja kuinka laajalta alueelta betoni on märkä. Riittääkö kuivatus vai tulisiko tarkastaa tarkemmin? Vähän huolettaa, onko mikrobikasvustoa lattialla..

... ja tässä kuva:

http://aijaa.com/iM1wl4

[Turilas]

^Ihan jo kuvan perusteella väittäisin, että kyllä tuossa jotain kasvaa. Ota matot pois ja anna kuivua nyt alkuun. Itse polttaisin lattian pinnan, jotta se mikä siinä elää, heittää henkensä. (Tulityötä, joten tekijällä on syytä olla luvat ja systemit)

[Matti Alander]

Lattiarakenne toimii, kuin maanpinnalle asennettu pressu, kerää kosteutta alleen. Mikäli kapillaarikatko ei ole riittävä siirtyy kosteutta kapillaarisesti laattaan.
Kosteutta voi nousta myös vesihöyryn diffuusiona, mikäli betonilaatan alle kertyy lämpöä, kosteutta siellä jo olikin varmasti.
Betonilaatta pyrkii kuivumaan eristämättömänä sisäänpäin ja sitä ei tulisi estää, sen paremmin muovi kuin huopamatoillakaan. Matot vaan pois vähintään P 3 luokan hengityssuojaimia käyttäen. Sitten betonin desinfiointi puhalluslampulla tai tarkoitukseen sopivilla kasvuston tappavilla myrkyillä.
Rakenteita pitää sitten korjailla tai antaa betoniolaatan olla semmoisenaan. Pyrkiä kuivaamaan sisäilmaa kellarissa tuulettamalla tai ilmankuivaajalla. Tehokas ilmankuivaaja olisi varmasti ainakin ensialkuun poikaa. Kuivaamalla sisäilmaa kosteus pyrkii tasaantumaan tiheämmästä harvempaan.
Betonin päällä sellaisenaan ei yleisesti pysty varastoimaan mitään, koska säkin tai pahvilaatikon pohjakin homehtuu helposti, tarvitaan jonkinasteisia ritilöitä.
Mikäli hommasta kokonaan halutaan eroon, joudutaan lattia yleensä piikkaamaan ja lämmöneristämään kapillaarikatkoineen. Toinen vaihtoehto ilman piikkaamista voisi olla system Platon, ellei siitä ole tietoa, niin sähköpostia allekirjoittaneelle, niin lähetän jotta voit tutustua aiheeseen.
Minulla on myös hyvää tietoa muutenkin betonilattioista ja niiden kosteusteknisistä ongelmista, niin postia vaan niin lähetän kaikille kiinnostuneille matti@malander.fi

[30luvunhirsitalo]

Tilanteessani hieman harmaita hiuksia tuottaa se, kuinka suuri remonttitarve ja kustannukset ovat.Myyjähän nuo todennäköisesti tekisivät,mutta voiko siltikään olla varma, että kosteutta ja mikrobeja ei ole muualla. Olen siis pohtimassa tarjouksen tekemistä kohteesta...

[Turilas]

Jos tuon kunnolla haluaa korjata, on se kuten Matti sanoi. Vanha laatta piikataan pois, alle laitetaan eristeet ja lattia valetaan uudelleen (mahdollisesti lattialämmityskaapelilla varustettuna). Itse tehden kustannukset on materiaalien ja mahdollisten työkaluvuokrien hinta, työtä ja raskasta semmoista on vähintään riittämiin, mutta ei se paljoakaan maksa. Fuktisolin tahi vastaavan, kaapelin ja betonin sekä raudoituksen hinnan. Sitten jos sen raskaan työn teettää muilla, niin sataset ei riitä, tonneja menee.

Meillä on kellarin lattiat tuota pikkuvessaa lukuunottamatta tuolla tavalla uusittu. Ja kyllä ne siloiset lämpöiset ja kuivat betonilattiat on vaan joka hikipisaran arvoiset.

Maassa on aina kosteutta ja mikrobeja, siitä voi olla varma. Talossa niitä sitten joko on tai ei ole. Ennen purkamista ei voi olla varma.

[alspe]

Paljon merkkaa se, pitääkö kellaritilojen olla käyttökunnossa jatkuvasti. Piikkauskin on voi olla ihan leppoisaa hommaa, mutta se pölyn määrä… Meillä kellarissa ainoat pesutilat ja pyykkikone joten se hidastaa kaikkea tekemistä.