Kellarin betoniseinän kosteuden/kalkkihärmän poistaminen

[30luvunhirsitalo]

Askarteluhuonekäytössä olevan kellarin seinillä kerääntyy kalkkihärmää, ja joiltain osin betoni on myös värittynyt tummaksi. Jos haluaa varmistaa, että kellari on terve, riittääkö avaimet käteen- tilaustyönä tilattava salaoja ja patolevyremontti varmistamaan kellarin kunnon säilyminen, vai voiko tulla kyseeseen jokin laajempi remontti? Kellaria ei ole tarkoitus muuttaa asuinkäyttöön ainakaan lähivuosina, ehkä myöhemmin. Kuitenkin nykytilassa olevaa askartelutilaa halutaan päivittää niin, että esim. siellä voi tarvittaessa viettää aikaa askartelujen parissa rauhassa. Ajatuksena olisi maalata betoniseinää ja uudistaa muutoinkin ilmettä nykyaikaisemmaksi.

[Matti Alander]

Kyseessä tuskin on salaojituksen tarve, vaan ongelma on paljon laajempi. Kellarinseinää rasittaa kapillaarinen kosteudennousu, eli rakenteen huokoisalipaine, mitä on voitu lisätä vielä jopa tiiviillä maalipinnalla sisäpuolella.
Jos ongelmaa on kulmissa, niin syöksytorvien vettä pääsee maan ja seinän väliin kastelemaan perustusta.
Väärät maakallistukset kohti taloa, myös helposti tuottavat vedenpainetta perustukseen.
Viileään Kellarinseinän voi myös syntyä kondenssia, kesäaikaankin maanpinnan alapuoliseen osaan.
Rintamamiestalon kellari on ajateltu sisäänpäin kuivuvaksi tuulettamalla ja tuuletuksessa voi olla puutteita.
Kellari kannattaa peruskorjata kerralla kuntoon, toimii taas vähintään 50 vuotta ja kuiva perustus ei niin helposti pakkasrapaudukkaan.
Patolevy on kuivaavilta ominaisuuksiltaan huono korjauskohteessa, kuten olen jo kymmeniä kertoja perustellusti palstalla kirjoittanut. Todellisuudessa se ei ole edes halpakaan, koska aiheuttaa suuret massanvaihdot.
Paras kuivaava rakenne on lämmöneristää koko sokkeli ylös asti ulkopuolelta, maan pinnan alapuoli hengittävällä salaojittavalla lämmöneristeellä ja yläpuoli rappaus Eps S 60.
Mikäli halutaan vieläkin parempaa energiataloutta ja varsinkin kuivumista, niin suosittelen 200 mm eristekerrosta.
Erillaisia kombromisseja voidaan myös hyödyntää, alaosan eriste ulkopuolella ja yläosan sisäpuolella jne... Pääasia että kosteus voi työntyä vesihöyryn osapaine-erojen ansiosta seinästä maaperään ja lämmin seinä ei kondensoi sisäpuolelta.
Samalla tietysti koko tekniikka sitten kuntoon ja kannattaa lukea ympäristöministeriön rakennustapaohje C 2 huolella. Käyttää kunnollisia kumitiivisteellisiä putkia ja vuotamattomia riittävän suuria rännisuppiloita. Salaojakaivon kansinakin käyttää parempaa laatua, kuin usein tyrkytettävät ämpärin pohjat.
Seinän kuivuttua voi sitten alkaa suunnittelemaan sisäpuolisia rakenteita oikeaoppisesti tai antaa olla kuivana varastotilana odotellen tulevaisuutta.

[kappalainen]

Salaojakaivoonkin se sopiva pyöreä pala eristettä, ellei kansia jätä routaeristyksen alle. Sijoitin parin rst-ruuvin varaan samalle korkeudelle kuin routaeriste ja tietty kera pienen kahvan. Ja tarkoilla mitoilla paperilapulle ne kaivojen paikat, että löytää taas keväällä....

Vanhan kellarin maalaminen voi aiheuttaa kosteuden nousua muualle perustusta pitkin ja maaperässäkin. Kipsivelli on nykyaikainen vanha ratkaisu . Se ei homehdu! Jos laitat, suojaudu. Maali kosteassa betonissa hilseilee pois.