Järkevä seinän eristepaksuus

[JakuS]

Kuinka paksusti ekovillaa voi laittaa ilman ongelmia? Mietin että laittaisi villaa rungon väliin 100-125mm. Sisäpuolelle vaakakoolaus ja 50mm villaa. Kannattaako tuohon laittaa vielä yksi pystykoolaus ja 50mm villa? Pystykoolausta tarvitaan jokatapauksessa koska pintaan tulee paneeli vaakaan.
Tuleeko noin paksulla eristemäärällä ongelmia kastepisteen kanssa?
Seinän rakenne tulee olemaan sisältä ulospäin: Paneeli, ilmansulkupaperi, luetellut eriste kerrokset, 25mm runkoleijona, 22mm pystykoolaus, 22mm vaakakoolaus, ulkoverhous.
Eikö tuon ilmansulkupaperin voi laittaa myös tuon sisimmän 50mm villakerroksen alle? Ei tulisi reikiä niin helposti.

[Kauppis]

ilmansulku kuluu lähimmäksi huonetilaa, ettei se eriste saa huonekosteutta itteensä ja eristerkerros toimisi. Idea siis että seinä harvenee sisältä ulospäin mennessä, niin toimii.

Eli siihen tulee pakosta reikiä nauloista/ruuveista. Mutta ne eivät ole ongelma, kun ovat pystyjen kohdilta tiiviisti ummessa.

[JakuS]

Ekovillan ohjeissa oli yksi vaihtoehto että ilmansulku olisi 50mm eristeen sisällä. Jotkut talotehtaat myös ilmeisesti näin tekevät.

[kkk]

Tuleeko noin paksulla eristemäärällä ongelmia kastepisteen kanssa?

Yksi ongelma tulee, jos ilman/höyrynsulun sisäpuolella on liian suuri osa seinän eristeestä ja samalla lämpöeristämätön ulkopuolen tuulensuoja (esim kalvo tai kipsilevy) viilentää pystytolppaa ja sen sisäänpäin olevaa pystypintaa missä kiinni höyrynsulku. Tähän liian viileään kohtaan höyrynsulussa voi kondensoitua sisäkosteus. Meillä oli kokonaisvilla laajennuksessa 250mm (=villat225 + 25mm ruulensuojakuitulevy), ja tästä 50mm sulun sisäpuolella, mikä on OK, eli suhde 50/250 =20%.

Mietin että laittaisi villaa rungon väliin 100-125mm. Sisäpuolelle vaakakoolaus ja 50mm villaa.

Tässä suhteeksi tulee 50/125 = 40%, eli liikaa, sisäilman kosteus tiivistynee tähän, Riskiä pienentää ; paksumpi seinärekenne, Lämpöä eristävä tuulensuoja, pienempi sulun sisäpuolen eriste, pienempi sisäilman kosteus.

Lähde: Sivu 24:
http://www.prizz.fi/sites/default/files ... 261114.pdf
Keskustelussa: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=9&t=22836

PUURUNKOINEN ULKOSEINÄ
 Höyrynsulku on suositeltavaa asettaa enintään n. 50 mm
syvyydelle seinän sisäpinnasta, jotta sitä ei tarvitse rikkoa
sähköasennuksien takia.
 Vähintään 75 % lämmöneristeestä tulee olla kuitenkin
höyrynsulun ulkopuolella.
 Lämmöneriste tulisi asentaa höyrynsulun sisäpuolelle vasta
sitten, kun rakennusaikainen kosteus sisältä on kuivunut.
Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää pystykoolausta pystyrungon
kohdalla.
 Höyrynsulkukalvon tilalla voidaan käyttää esim. solumuovilevyä.
 Pehmeät lämmöneristeet on asennettava erityisen huolellisesti,
jotta kulmiin ja liitoksiin ei synny ilman virtausreittejä.
 Puurungon ulkopuolelle tulee laittaa hyvin lämpöä eristävä
tuulensuoja. Jäykistävää tuulensuojalevyä käytettäessä
laitetaan erillinen lämpöä eristävä tuulensuoja sen ulkopuolelle.
 Tuulensuojan on oltava hyvin vesihöyryä läpäisevä.
 Ulkoverhouksen takana on oltava aina tuuletusväli.

Sitten varoitus sähköasennuksesta ristikoolauksessa: Sähkövetoja (putkea tai ilman) ei saa vetää villan väliin, eli kiinni höyrynsulkuun, (mihin asentajalla voi olla kiusaus se helppouden takia laittaa), joka vielä peitetään sisäpuolen 50 mm villalla, tätä ei kaikki asentajat tiedä .

Mikäli näin tehdään, normi 1,5 mm2 johtimen 10A sulake pitää olla jotain 2 A...

[warixenjalka]

Olen itsekin nähnyt ohjeen, jossa ilmansulku on 50mm eristeen takana vasta. Näin kannattanee tehdä jos sähköt ei tule pintaan, mutta pelkkää paneelien naulausta varten tuo on turhaa.

Joku joskus laski minulle, että jos 100mm purun sisäpuolelle laittaa 50mm sellueristettä, kastepiste siirtyisi johonkin kohtaan eristeen sisällä (taisi olla kuitenkin aika lähelle ulkopintaa). Tosin purussa tämä ei (eikä kait sellussakaan) ole ongelma, koska kosteus ei missään vaiheessa tiivisty ihan pisaroiksi asti kun puru on ns. hengittävää. Hygroskooppisuus lienee oikeampi termi.
Joku viisaampi voi nyt korjata mikäli kirjoittelin ihan höpöjä.

[JakuS]

Kiitoksia hyvistä vastauksista.
Täytyy unohtaa tuo eristeen sisäinen ilmansulku.
Tarkemmin kun mietin niin eikö rakenne olisi parempi niin että ulkopuolella runkoa olisi vaakakoolaus ja 50mm villa+tuulensuoja. Sisällä vaakakoolaus, 50mm villa ja ilmansulku. Pysyisi pystyrunko ainakin lämpöisempänä Eikä kylmäsiltoja syntyisi niin helposti.

[PanuP]

Mahtaako tuolla olla suurtakaan merkitystä, vaikka ilmansulkuja olisi rakenteessa useampiakin. Höyrynsulku ja ilmansulku ovat kuitenkin kaksi eri asiaa samoin kuin hygroskooppinen eriste ja ei-hygroskooppinen eriste.
Onhan sitä vanhoissa puru- ja hirsiseinissäkin paperi molemmin puolin, mikä taas höyrynsulutettuna olisi tuhoon tuomittua.
Luulisi että Ekovillalta tai muualta löytyisi asiasta selvää dataa. Vähimmällä pääsee kun kysyy Ekovillan teknisestä neuvonnasta.

[korpisoturi]

Yläkerran remontti menossa. Purin seinät sisältä vinolaudoitukseen asti. Oli siis villa eristeenä, kaatopaikalta kerättyä tavaraa vissiin kun niin murusista tehty. Vinolaudoituksen ulkopuolella on vielä lisäeristeeksi laitettu 50mm villa ja ulkovuorilauta ilman tuuletusväliä. Meinasin laittaa rungon väliin 70mm vintti-iitan ja pintaan 40mm anselmin. Tässä tapauksessahan spu:n ja vinolaudoituksen väliin jää 30mm ilmarako ja ulkopuolen villa toimii lähinnä enää äänieristeenä. Liekkö tuo järkevää jos laittaisikin rungon väliin 100mm spu:ta jolloin ilmarako poistuisi ja ulkovuoren villakin toimisi jonkinlaisena lisäeristeenä?Ulkovuoren tuuletusvälittömyys ei tähän asti ole aiheuttanut mitään ongelmaa..

[Ruskolainen]

Purit siis sisäpuolelta vaakalaudoituksen pois? Ja alla mineraalivillaa?
Spu 100mm muodostaa hyörynsulun jolloin kosteus tiivistyy sen pintaan ja kun hengittämätön spu ja hengittävä puu ovat tiivissä tuttavuudessa alkaa puu kosteudesta hajoamaan. Tuuletusraon puute ei ole hengittävissä materiaaleissa niin välttämätön kuin muovia käytettäessä. Onhan näitä alkuperäiskuosissaan olevia rintsikoita vielä ehjillä julkisivuilla.
Ulkopuolelle jäävä villa toimii korkeintaan vain äänieristeenä koska väliin jää ilmarako katkaisee eristyksen.
Onko ulkopuolen eriste mineraalivillaa?
Onhan mahdollista että käytät olemassa olevan ulkopuolisen eristyksen hyödyksi ja eristät villalla sisäpuolelta niin että koko seinä on eristävä.

[korpisoturi]

Ei ollut vaakalaudoitusta. Yläkerta on siis ollut asuinkäytössä, ensimmäisen kerran jo ilmeisesti 70 luvulla tehty ja viimeisin remontti kait 80-90 luvun taitteessa. Sisäpuolelta käsin rakenne oli; lastulevy,höyrynsulku,100mm villaa(kaikkea mahdollista laatua),bituliittilevy,tuulensuojapahvi\paperi,vinolaudoitus ja sen takana vielä mineraalivilla 50mm,tervapaperi ja lopuksi ulkovuori. Tämä siis ulkoseinien rakenne. Kylmiä ullakkoja vasten oli eri.

[korpisoturi]

Spu 100mm muodostaa hyörynsulun jolloin kosteus tiivistyy sen pintaan ja kun hengittämätön spu ja hengittävä puu ovat tiivissä tuttavuudessa alkaa puu kosteudesta hajoamaan.

Mitä tarkoitat tällä? Luulen, että tarkoitat kosteuden tiivistyvän spu-levyn ulkopuolelle. Vaan missä olosuhteissa näin tapahtuisi?

[juha1]

Ekovillan firman kanssa keskustelin seinän märkäpuhalluksesta, meinasi että kun ekovillaa käyttää niin ilmansulkupaperi mahdollisesti parempi kuin villa, jos tilassa lämpövaihteluita on enemmänkin, kuten vaikkapa autotallin tapauksessa.

Muuten meinasi että runkoon 150mm ekovilla ja 50mm lisää koolauksen kans tai sitten 200mm runko ja siihen puhaltaa suoraan ilman lisäkoolausta. Paljonko se 50mm lisäkoolaus sitten vähentää kylmäsiltoja..? Toki jos haluaisi kunnolla tiiviin ilmansulun ja lämpimän niin 30-40mm sputa 150mm runkoon tekisi eetvarttia, toki hinta hyppää jo paljon ylemmäs..

[Hiulihei]

Vähän nyt vielä vanhan ajan näkökulmaa… Mitäs jos laitat purua sinne seinän sisään? Sitä voisi saada ilmaiseksikin...

[Khyron]

Joku joskus laski minulle, että jos 100mm purun sisäpuolelle laittaa 50mm sellueristettä, kastepiste siirtyisi johonkin kohtaan eristeen sisällä (taisi olla kuitenkin aika lähelle ulkopintaa). Tosin purussa tämä ei (eikä kait sellussakaan) ole ongelma, koska kosteus ei missään vaiheessa tiivisty ihan pisaroiksi asti kun puru on ns. hengittävää. Hygroskooppisuus lienee oikeampi termi.
Joku viisaampi voi nyt korjata mikäli kirjoittelin ihan höpöjä.

Mua kyllä epäilyttää että missään vähänkään eristetyssä rakenteessa kastepiste olis missään muualla kun seinän sisällä, kun muutenhan se tarkottas että seinän ulkopinnalla olis kastepistettä korkeampi lämpötila, mikä taas kuulostaa siltä että seinässä ei käytännössä ole eristettä.

[Ernopetteri]

Purit siis sisäpuolelta vaakalaudoituksen pois? Ja alla mineraalivillaa?
Spu 100mm muodostaa hyörynsulun jolloin kosteus tiivistyy sen pintaan ja kun hengittämätön spu ja hengittävä puu ovat tiivissä tuttavuudessa alkaa puu kosteudesta hajoamaan. Tuuletusraon puute ei ole hengittävissä materiaaleissa niin välttämätön kuin muovia käytettäessä. Onhan näitä alkuperäiskuosissaan olevia rintsikoita vielä ehjillä julkisivuilla.
Ulkopuolelle jäävä villa toimii korkeintaan vain äänieristeenä koska väliin jää ilmarako katkaisee eristyksen.
Onko ulkopuolen eriste mineraalivillaa?
Onhan mahdollista että käytät olemassa olevan ulkopuolisen eristyksen hyödyksi ja eristät villalla sisäpuolelta niin että koko seinä on eristävä.

Ei se nyt ihan noin ole, että ilmarako katkaisee eristyksen. Näin on kyllä, jos kyseessä ole tuulettuva rako. Vinolaudoituksen raoista ilmaa pääsee jonkinverran lliikkumaan, mutta ei tuo ulkopuolen villa nyt varmasti virattomaksi jää.