Kellariremontti- heti pieleen

[Olliver]

Kellari remonttia tässä monta vuotta jo suunniteltu, tutkittu ja ihmetelty ja eiköhän se heti mennyt silti metsään Nyt siis apuja kaipailisin. Lattian purku ja kaivuuhommissa ollaan. Kaivettiin eka hiekka pois vaan muutamasta kulmasta, että nähtiin millainen antura on ja kuinka syvällä. Antura oli vain kasa kiviä, mutta onneksi aika syvälle meni eli siinä 30 cm valun alapuolelle. Joten se 30 cm päätettiin kaivaa, ettei huonekorkeudesta menetetä. No nyt on suvun miehet ollut kaivuuhommissa kun itte kiireisenä muualla. Ja 30 cm on hiekkaa kaivettu pois, mutta tuo kivikasa olikin 30 cm vain nurkista ja vain noin 20cm ulkoseinien pituudelta. Eli nyt on innoisssaan kaivettu noin 10 cm anturan alareinuu matalammalle. Anturan alla vain hiekkaa, jote kylmän hiki nousi kun näin. Ei se sieltä itsekseen kyllä pois murene, mutta nopeesti pitäis jotain keksiä? Ekana tuli mieleen että takaisin vaan nopeesti hiekkaa ja otetaan tuo kymmenen senttiä sitten huonekorkeudesta, mutta onko fiksua?

[Olliver]

Unohdin vielä mainita, että kyseessä ei ole koko kellari vaan vain sauna ja suihkutilat. Eli vajaa neljäsosa koko kellarin pinta-alasta

[Ruskolainen]

Mihin suuntaan meinasit että talo lähtee karkuun? Onko ulkopuolelta kaivettu ollenkaan?
Onko siis me kivet kaivettu anturan alta pois?
Hiekka ei itsessään kanna mitään joten luulisin että mitään ihmeitä ei tapahdu ellei sitten älytöntä vesipainetta jostain ilmene.

[Matti Alander]

Tuskin tapahtuu mitään, kun kyseessä on vain yksi huone, mutta toimia kannattaa nopeasti. Seinät ovat asettuneet vuosien saatossa kivilatomon päälle varsin tukevasti.
Jos tasausta tarvitaan on 5 - 11 mm sepeli parasta, sitten kapillaarikatkoksi 100 mm salaojittavaa lämmöneristettä. Sepelillä homma ei onnistu huonekorkeuden ongelmien vuoksi.
Ilmeisesti suunnitteilla on lattialämmitys, joten 150 mm eristyspaksuus on käytännössä minimi ja 200 mm suositus solupolystyreeni pohjaisilla eristeillä.
Salaojittavaa voi tietysti käyttää koko eristekerroksenkin verran, vaihtoehtona on lattia Eps eriste tämän päällä ja suodatinkangas. Muovikalvot ja sen tyyppiset eristeetkin kannattaa unohtaa, vaikka suvun miehillä voisi tulla mieleen.
Yli 15 vuotta on tehty lattioita tuollaisella niinsanotulla säästörakenteella ja hienosti toimii.
Betonilattian paksuus 80 mm, 6 mm verkko, jossa 150 mm silmä, 30 mm korokkeilla irti eristeistä. Tärkeää on että betonilattia tulee betoni perustusta vasten vähintään paksuutensa verran, jotta seinän alaosa saadaan tuelle. Irroituskaista väliin ja vedeneristeellä lattian ja seinän raja tiiviiksi kaikissa huoneissa on ollut toimiva rakenne, eikä laatan alta kulkeudu epäpuhtauksia huonetilaan. Reunion tiivistämisellä on myös positiivinen vaikutus Radoninkin estossa.
Tietysti ennen tätä souvia lattian alapuolen tekniikka myös uusiksi, ettei aivan heti tarvitse uutta lattiaa piikkailla. Radon tuuletuksen järjestämistä kannattaa myös harkita.
Rakennesuunnittelijaa tulisi useammin käyttää näissä remonteissa, niin olisi suunnitelmallisuutta ja turvallisuuttakin enemmän mukana.

[Olliver]

Juuri noin olikin tarkoitus tuo uusi lattiarakenne tehdä. Mutta ajatuksena toki oli, että eristys olisi kokonaisuudessaan tullut kivilatomoa vasten. Nyt kun se kovasti kapeni, niin tuo sepeli ja salaojittava lämmöneriste tulisikin hiekkaa vasten osalta matkaa. Riittääköhän tämä pitämään hiekan paikallaan? Tuskin tuo hiekka itsestään lähtee liikkeelle, on niin kovaksi pakkautunut. Mutta lähinnä juuri vettä tai tärinää mietin, saisiko hiekan mahdollisesti liikkumaan?

Ja olet Matti kyllä ihan oikeassa. Kyllä jokainen rintamamiestalo on niin yksilöllinen, että vaikka kuinka muitten remppoja seuraa ja niistä lukee, niin silti on huuli pyöreenä kun näkee oman talon viritelmät. Eli parempi vaan kun olis ottanut rakennussuunnittelijan heti alkuun suunnitteleen rempan.

[kakkaroolari]

Mä syvensin kokeeksi yhtä huonetta kellarissa 200 mm eristeelle. Tuo meni kanssa jostain kohtaa 5cm anturavalun alle, jossa kohtaa oli siis se kivilatomo ja ympärillä hiekkaa. Tasasin hiekan ja rapsuttelin kivilatomon sivulta sen pois jolloin anturan alle jäi hiukan tyhjää tilaa noiden kivien väliin. Sitten laitoin suodatinkankaan ja ladoin ensimmäisen kerroksen salaojittavaa puskuun noiden epäsäännöllisten kivien kanssa. Nostin suodatinkankaan reunan ylös levyn päälle ja valoin reunaan tukivalun kuivabetonilla. Tuo valu on ehkä 5 cm sisempänä kuin seinäpinta ja luulisi pitävän kivet ja eristeet ja hiekan ryhdissään. Tuon 5cm betoni läystäkkeen päälle sai ylemmän eristekerroksen jo ihan seinään kiinni.

[Fin007]

Samantapainen ratkaisu on täällä menossa. Mä meinasin tehdä sen niin että vähän salaojasoraa tasauskerrokseksi, taitaa olla 8-16mm ja sitten finnfoamista soirot ylös seinää vasten, eipähän valu se sora sisäänpäin...ehkä ja sitten kankaat ja isödränit yms....mä uhmaan kaikkia minimimitoituksia ja meinaan vetää vaan 100mm isodräniä

[Matti Alander]

100 mm eristystä on paljon parempi, kuin ei mitään ja kapillaarikatkokin on kunnossa. Lattian ja seinän reuna-alueet on hyvä tiivistää vielä vedeneristeellä ja tukiverkolla, eikä ole kallistakaan, kun säästölinjalla ollaan.
Lämmöneristys on vielä oikeassa paikassa lattian toivottavasti viileämmällä puolella. Estyy betonirakenteen kondenssikin kun laatan lämpötila nousee.
Passiivitaloissa sitten käytetään 300 jopa 400 millinkin eristystä lattiankin alla, mutta harvempi rintamamiestalosta passiivitaloa pyrkii kuitenkaan saamaankaan.

[Fin007]

Mites sitten pitäis menetellä kun seinän vierestä on louhittu kalliota vekes, sitähän ei ihan tasaseksi saa sitä kalliota. Siihen pitäis sitten valaa sitä lattiaa myös, kelasin että pitääkö siihen tehdä joku muotti jonka sitten valaa täyteen kuraa, ottaako se kallioon kiinni kunnolla? sitä vasten sitten esim finnfoam irrotuskaistaksi ja lattiavalu sitten foamia vastaan vai kui....ymmärsikö kukaan selitystä

[kakkaroolari]

Eristekerrokseen voi laittaa vaikka lecasoraa reunoille. Lattialaatan erotuskaistaleeksi vois mennä solukumi sellasenaan jos ei hirveitä röpelöitä ole. Tai se finnfoam soiro, vaikkapa uretaanilla kiinni tai jollain rapaten. Jos ei siihen kallioon ota kiinni niin kyllä se siellä silti pysyy kun lattiat ja kaikki on paikallaan.

[Fin007]

No jotain tollasta mä itekin kelasin joo...eihän sitä tosiaan ihan siliäks saa mitenkään, timantilla sitä nyhränny "muutaman" hetken!
sehän toki sitten kutistuu se lattialaatta hieman ajan saatossa ja pitäis tosiaan tiivistää ne reunat sitten vielä niinkuin Matti opastanut eli
verkolla ja vesierkalla. Mietin sitä vielä että kun valmis lattiapinta jää varmaan alemmas kun se kallio"seinä" niin pitäskö siihen laittaa EPS60
esim kun se kallio on kuitenkin kostea niin hengittäis vähän toisellekin puolen kenties? Jos sen sitten tasottais sen kallion rapaten tms ja laatat
siihen ilman vesierkkaa? Se ei sinänsä haittaa vaikka se "seinän" alareuna tulee sen EPS:in verran ulos sieltä koska ylemmäs tulee sitten saunasatu
ja ilmarako+paneeli niin seinäpinta olis melkein samalla tasolla, saunasta siis kyse

[kakkaroolari]

Ei sen rakenteen hengittävyyden kannalta 10 sentin soiro höyryntiivistä kaistaa varmaan vaikuta kyllä ollenkaan.