Salaojituksen hinta-arvio

[Matti Alander]

Ymmärrän hyvin että salaojaremontin hinnasta keskustellaan, mutta aiheessa on kyllä niin paljon erillaisia muuttujia, että hintahaarukka voi olla 8000 - 18000 €.
Muutaman sadan salaojsaneerauksen kokemuksella on syntynyt aika selvä käsitys työajasta, työtavoista ja kustannuksista.
Kaupunkialueilla hommaan kuuluu vielä yleisesti hulevesiliitoksen tekeminen kadulle ja samalla vesijohdot ja viemäritkin menevät uusiksi.
Loppukustannuksiin sitten vaikuttaa työn suoritustapa, tehdäänkö urakalla jolloin urakoitsija laskee työhön ainakin jonkinmoisen urakkariskin ja jokainen meistä haluaa urakalla tienata paremmin. Louhinnat sun muut vaikeuskertoimet, kuten esim. Saastunut maaperä irroitetaan urakkariskistä ja niistä voi aiheutua lisätöitä runsaastikin.
Saastunut maaperä on suuri riski, kun maankaatopaikkojen valvonta on kiristynyt, nyrkin kokoiset Styrox palatakin voivat tulla kalliiksi maan joukossa. Vuotanut öljysäiliö voi tulla vieläkin kalliimmaksi.
Erillaiset ulokkeet, maanpäälliset kuistit, sekä ahtaus tuo omat lisänsä ja oikeastaan kokemattoman on ainakin hyvinkin vaikea arvioida tällaisen pienen työn hintaa.
Materiaalivalinnoilla kuitenkin on jopa hämmästyttävän vähän vaikutusta kustannuksiin, pääasia että noudatetaan rakennustapaohjeita ja tuotteiden valmistajien asennusohjeita.
Pelkkä halvan hinnan tavoittelu on johtanut aivan liian usein järkyttäviinkin katastrofeihin.
Työn johdon osuus kustannussäästöissä on ratkaisevaa, pihamaata kannattaa tuhota mahdollisimman vähän ja työturvallisuuttakin tulee ajatella.
Takuuasiat sitten toimivat parhaiten kokonaisurakka suorituksissa ja reklamaatiot , sekä valvonta tulee olla kunnossa.
Yleensä paras suositus tekijäksi on edelliset asiakkaat ja referenssit.
Harvemmalla omakoti asukkaalla on kuitenkaan kovinkaan hyviä tietoja tästäkään aiheesta ja tarjouksia pyydettäessä tulisi olla suunnitelmat, muuten tarjousten vertailu on hankalaa. Oikein lasketun tarjouksen saa parhaiten ilmoittamalla ottavansa keskimmäisen, silloin vilunki ei yleensä auta.
Sitten on nämä niin sanotut omana työnä tekemiset, joiltakin onnistuu hienosti ja joidenkin olisi ollut parempi olla tekemättä mitään. Kirjo ja kustannuserot ovat valtavat.
Kuitenkin kaikki kuitit kannattaa aina säilyttää, jolloin mahdollisessa myyntitilanteessa ovat kovaa valuuttaa. Valokuvien ottaminen on myös järkevää, kun muisti kuitenkin tahtoo olla kohtuullisen heikko.
Edellä oli kerrottu taitavista miehistä jotka itse kaivavat vuokra- ja lainakoneilla, väitän ettei siitä yleensä paljonkaan säästöä tule. Ammattimies koneen puikoissa on kuitenkin hyvinkin nopea ja taitava pyörittäessään kauhan pyörittäjää, sekä organisoidessaan kokonaisuutta.
Kaivamaan ei pidä lähteä liian pienellä tai liian suurella koneella, kokoluokka 6 - 8 tonnia on yleisesti tehokkain. Voimaahan nykyisistä pikkukoneista ei puuttu, mutta ulottuvuus riittää huonosti.
Ylijäämämassat heti kaivaessaan jo lavalle on edullisinta ja se vaatii ulottuvaisuutta. Sepelipohjaa kannattaa tehdä jo aukikaivaessa 100 mm putkituksella alle jne... Kokeneella urakoitsijalla on monia konsteja jouduttaa hommaa.

[alspe]

Onko käsitystä mitä salaojitushomma voi maksaa taloon johon on kertaalleen tehty salaojat ja -kaivot? Siis ympärikaivuu, Fuktisol + paremmat patolevyt? Miten teknisesti tuo yleensä toteutuu, onko millään konstilla mahdollista tehdä siten että olemassa olevat salaojat jää käyttöön? Tai eihän tuo sinänsä järkevältä edes kuulosta, mutta sitä hain takaa että onko työ nopeampaa ja halvempaa jos se on jo kerran tehty? Ilmeisesti patolevyjä on ollut liiaan kovaa muovia, halkeilleet tms?

[lmfmis]

Onko käsitystä mitä salaojitushomma voi maksaa taloon johon on kertaalleen tehty salaojat ja -kaivot? Siis ympärikaivuu, Fuktisol + paremmat patolevyt? Miten teknisesti tuo yleensä toteutuu, onko millään konstilla mahdollista tehdä siten että olemassa olevat salaojat jää käyttöön? Tai eihän tuo sinänsä järkevältä edes kuulosta, mutta sitä hain takaa että onko työ nopeampaa ja halvempaa jos se on jo kerran tehty? Ilmeisesti patolevyjä on ollut liiaan kovaa muovia, halkeilleet tms?

En keksi mitään syytä mitä tuossa säästäisi kuin käyttämällä vanhat putket ja kaivot, jotka ei paljoa maksa.

[alspe]

Onko käsitystä mitä salaojitushomma voi maksaa taloon johon on kertaalleen tehty salaojat ja -kaivot? Siis ympärikaivuu, Fuktisol + paremmat patolevyt? Miten teknisesti tuo yleensä toteutuu, onko millään konstilla mahdollista tehdä siten että olemassa olevat salaojat jää käyttöön? Tai eihän tuo sinänsä järkevältä edes kuulosta, mutta sitä hain takaa että onko työ nopeampaa ja halvempaa jos se on jo kerran tehty? Ilmeisesti patolevyjä on ollut liiaan kovaa muovia, halkeilleet tms?

En keksi mitään syytä mitä tuossa säästäisi kuin käyttämällä vanhat putket ja kaivot, jotka ei paljoa maksa.

Juu, meinasin, että jos kaivuutyöt on jotenkin helpompia kohteessa joka on jo kerran raavittu auki.

[lmfmis]

En keksi mitään syytä mitä tuossa säästäisi kuin käyttämällä vanhat putket ja kaivot, jotka ei paljoa maksa.

Juu, meinasin, että jos kaivuutyöt on jotenkin helpompia kohteessa joka on jo kerran raavittu auki.

Jos ekalla kerralla joutui louhimaan tai räjäyttelemään kiviä, niin sen homman säästää.

[ossis]

Salaojaurakkatarjouksia myös olen keräillyt ja noiden putkien osuus on häviävän pieni kokonaistarjouksessa.
En näkisi mitään järkeä säästää siinä asiassa mikäli on häviävänkään pieni riski siitä missä kunnossa nuo putket ovat. Uskoisin myös kaivuuhomman hidastuvan jonkin verran mikäli maassa olevia putkia aletaan varoa ja tämä taas nostaa kaivuun hinta ja siihen se pieni säästö sitten valuisi.

[alspe]

Salaojaurakkatarjouksia myös olen keräillyt ja noiden putkien osuus on häviävän pieni kokonaistarjouksessa.
En näkisi mitään järkeä säästää siinä asiassa mikäli on häviävänkään pieni riski siitä missä kunnossa nuo putket ovat. Uskoisin myös kaivuuhomman hidastuvan jonkin verran mikäli maassa olevia putkia aletaan varoa ja tämä taas nostaa kaivuun hinta ja siihen se pieni säästö sitten valuisi.

Tottahan tämä on näin. Ja aina on mahdollista, että ojat eivät ole tarpeeksi syvällä tms. Pitää nyt mittailla pintojen kosteuksia ja lämpötiloja sisällä niin pääsee käsitykseen onko tuota mitään mieltä tehdä uudestaan ja paremmin. Talvella suuri osa kylmästä kellariin tullee maanpinnan päältä joten eristyksien takia ei ehkä kannata raapia auki.

[lmfmis]

Jos talo istuu savella/hiekalla ei salaojien syvyydellä ole paljoakaan väliä, kunhan ovat edes jotenkin oikein. Jos taas alla on vettä johtavaa karkeaa sepeliä, niin sitten ei edes tarvitse salaojia, kunhan valuu johonkin.

Kosteus nousee kyllä kapillaarisesti pohjasta ja salaojat kuivavat lähinnä maanalaista seinän osuutta.

[cokekola]

Tulipa tehtyä kaupat rintamiestalosta. Nyt sitten ihmetellään kaikkea, mitä pitäisi tehdä. Ja lasketaan jäljellä olevia pennosia.

Salaojitus on kuitenkin aika kärkipäässä tehtävissä hommissa. Kellari kun on jo muuten lämpimäksi muutettu, niin olisi se mukava saada hieman kuivemmaksikin. Edellinen omistaja onkin aloittanut salaojituksen jo yhdeltä talon sivulta, mutta työ on jäänyt kesken. Nyt pitäisi jäljellä olevat sivit ojittaa, ehkä tuo tehtykin sivu uudelleen. (Kunhan saa selvitettyä, miten se on tehty ja selviää, onko se kelvollinen ojitus vai ei.)

Talossa (n. 10 x 8 m) on kellaria ojittamatta vielä siis kolme sivua, yhteensä noin 10+8+4 = 22 metriä. Yhdellä talon sivulla on myöhemmin rakennettu "elintasosiipi", jossa ei ole kellaria. Sen kohdalta vanhan osan kellarin ojittaminen ei luonnollisesti onnistu, ja mietinkin, että tarvitseeko sitä itsessään ojittaa, kun kellaria ei kerran siinä ole?

Varsinainen kysymys kuuluu, mitä tämän kokoisen talon ojitus mahtaisi kustantaa? Itse pystyn tekemään ammattiatitoa vaatimattomia hommia, mutta ainakin suunnittelu ja kaivuu pitää teettää. Mahdollisesti muutakin, kun peukalo ei ihan kämmenen laidassa ole.

Mistä tarjouksia kysymään? Talo on Helsingissä. Laittakaa vaikka yksityisviestillä vinkkejä firmoista, jos syystä tai toisesta foorumilla ei kehtaa mainostaa.

[30luvunhirsitalo]

Olen pyytämässä tarjouksia salaojaremontista ensi keväälle. Talon reunat 9x11m. Pohdintaa on herättänyt etuoven betoniportaat. Millä tavoin tämä hankaloittaa salaojituksen tekemistä? Portaiden alla on mehukellari (ei käytössä), mutta portaiden poistaminen/vaihtaminen puuportaisiin tarkoittaisi samalla mehukellarin täyttämistä, ja tämä kuullostaa taas tolkuttoman suurelle työlle. Kertokaahan kokemattomalle, millä tavoin salaojaremontissa ratkaistaan betoniportaiden kohta?

[kakkaroolari]

Tollanen mehukellari rappujen allahan on kaikkein helpoin rappustyyppi salaojittaa ympäri. Se jatkuu yhtä syvälle kuin muukin kellari, kaikki vaan kaivetaan ympäri samaan korkoon anturaan saakka. Rappujen ympäri voi laittaa 2 - 4 tarkistuskaivoa.

Tälleen tehtiin meillä, sillä poikkeuksella että tuota rappua (mehukellaria) ei lähetty kiertään ollenkaan. Se on nyt kummaltakin puolelta tehty noin - tarkistuskaivo nurkassa, mutta tuleehan sinne kerran keväässä sitten vielä veetkin sisälle kun routa sulahtaa:


Kuvassa siis etuoven raput ja mehukellari yhdistelmä takana oikealla. Etualalla oleva hässäkkä on joku vissiinkin jälkeenpäin lisätty maaklitsu.

Kaivojen kannet voi haudata maan alle jos ei viitsi semmosia muovitöttöröitä kattella. Jotkut noista 315 mm muovikansista on kyllä niin heikkotekoisen näköisiä että hautaisin vielä päälle esim. 40x40 cm pihalaatan varmistukseksi ettei kenenkään jalka putoa läpi.

Murheellinen olisi semmonen betonirappu joka ei ylety syvään ja jonka alta ei voisi kaivaa talon salaojia rappusten romahtamatta.

[30luvunhirsitalo]

Osaatteko arvioida, kuinka paljon lisähintaa tulee salaojitukselle, jos remontissa toteutetaan myös liittäminen kunnan sadevesijärjestelmään? Kokemuksia? Liitoskohta olisi kadun toisella puolella (n. 5m talon kulmalta), jolloin myös asfalttia joudutaan avaamaan. Toinen kysymys: voiko salaojituksen tehdä muulla tavalla, kuin liittämällä sadevesijärjestelmään? Olen tarjouspyyntöjä keräämässä, itse en kyseistä työtä ole tekemässä...

[harkonen]

Osaatteko arvioida, kuinka paljon lisähintaa tulee salaojitukselle, jos remontissa toteutetaan myös liittäminen kunnan sadevesijärjestelmään? Kokemuksia? Liitoskohta olisi kadun toisella puolella (n. 5m talon kulmalta), jolloin myös asfalttia joudutaan avaamaan. Toinen kysymys: voiko salaojituksen tehdä muulla tavalla, kuin liittämällä sadevesijärjestelmään? Olen tarjouspyyntöjä keräämässä, itse en kyseistä työtä ole tekemässä...

Oulussa hulevesiliittymälle tuli hintaa n. 450€. Hulekaivo oli ihan oman tontin nurkalla samalla puolen tietä. Itse kaivoin tontin reunalle ja kaupungin ukot hoiti loput. Oulussa ei ainakaan silloin itse liittyminen maksanut mitään, vaan nuo oli kaupungin tekemät työt ja tarvikkeet.

[harkonen]

Toinen kysymys: voiko salaojituksen tehdä muulla tavalla, kuin liittämällä sadevesijärjestelmään? Olen tarjouspyyntöjä keräämässä, itse en kyseistä työtä ole tekemässä...

Voihan ne imeyttää kivisilmään tontille, johtaa avo-ojaan tai luvan kanssa (tai ilman lupia) viemäriverkostoon. Viimeinen vaihtoehto tuskin tulee kysymykseen..

[30luvunhirsitalo]

Toinen kysymys: voiko salaojituksen tehdä muulla tavalla, kuin liittämällä sadevesijärjestelmään? Olen tarjouspyyntöjä keräämässä, itse en kyseistä työtä ole tekemässä...

Voihan ne imeyttää kivisilmään tontille, johtaa avo-ojaan tai luvan kanssa (tai ilman lupia) viemäriverkostoon. Viimeinen vaihtoehto tuskin tulee kysymykseen..

Tätä juuri pohdin, että jos imeyttää tontille. Pitänee remonttireiskan kanssa keskustella, kun tulee arvioimaan työn laajuutta. Miten käytännössä tämä imeyttäminen toteutetaan?