Sokkelin korjaus ei kiinnosta

[keltarinta]

Muurareita nimittäin. Ei ole kuulunut luvattua soittoa. Vissiin liian pieni homma. Ilkeäisikö tuon ikävän näköisen pannuhuoneen seinänkin korjata itse? Ensin sisältä, sitten ulkopuolelta kaivaen? Kunhan ei vaan sorru koko seinä. Mitä sorttia siihen sitten mättäisi? Meille on kerrottu, että tuo on salaojia edeltävältä ajalta. Lisäksi verannan sokkelissa on kapoinen halkeama, joka olisi kai hyvä saada kiinni ennen talvea sekin.

[48tönö]

Joo kannattaa kaivaa irtonainen hötö pois ja sitten vaikkapa kalkkilaastilla paikata. Tiilitasoite käy myös tuohon. Kalkkilaastilla kannattaa suojata silmät varmuuden vuoksi, jottei kirvellä jos sattuu pöllyämään.
Ei tuossa noin pienessä nyt vielä pitäisi koko seinä sortua, etenkään jos kaivat lähinnä halkeaman kohdalta. Sortuminen yleensä vaatii isot halkeamat ja maapainetta taakse.

[lmfmis]

Nuo kohdat on kenties korkannut rakenteesta nousevan kosteuden takia kun on ilmeisesti lateksilla maalattu.

Kannattaa selvittää miksi noin, ennen kuin pinnottaa uudestaan kiinni.

Ulkopuolinen halkeama piikkaa auki, niin näkee onko koko sokkeli halki, jos on, niin siihen on työohje. Muuten vain tasoittaa kiinni.

[keltarinta]

Kyllä, myös sokkelissa on akrylaattimaalia puuverhoilun lisäksi. Tikkurilan Yki-sokkelimaalia. Sitäkin täytyy jossain välissä miettiä, millä sen saa pois ja vaihdettua hengittävään... Tuo pannuhuoneen vaurio on kuitenkin vanha ja lateksia edeltävältä ajalta, mikäli edellisten asukkaiden muistiin on uskominen.

Kannattaisikohan saman tien kaivaa ulkopuoleltakin, jotta näkisi, miltä siellä näyttää? Vai onko turvallisempi korjata ensin sisäpuoli ja sitten vasta kaivaa ulkoa?

Mikä on syy? Jaa-a. Vaurio ei ole lattianrajassa, joten se ei varmaan ole tullut siitä, kun lattialla on ollut vettä ennen salaojia. Ei ole edes talon kulma, jossa olisi ränni. Äkkiseltään se näyttäisi olevan vain laastikerroksessa, mutta voisiko se olla tullut siitä, kun talo savimaalla on painunut? (Nimittäin täällä ollaan vinossa kaiken muun lisäksi.)

Onkohan kellarikerroksen seinissä vanhastaankin ja muuallakin juuri kalkkilaastia? Se joka on rapissut alimmalta metriltä alas kosteuden takia... Tiilitasoiteko on paras, jos täytyy vähän pintaa syvemmältä korjata? Jos ei siis ole pelkkää kosmetiikkaa. Mitä vaihtoehtoja? Kenties sellaista, jonka päälle laittaa vielä kalkkilaastia tai sitä valkoista?

Tässä on tullut opittua jo yhtä sun toista, mutta kellarikerros on ihan uusi alue Mitä lujuuseroja näissä mömmöissä on? Mikä oikeasti korjaa rakennetta, mikä tekee vain nätin pinnan? Tähän nyt pulpautin näitä kysymyksiä, vaikka olisi korrektia googlailla ensin.

[keltarinta]

Mikä työohje muuten? Joku RT-kortti?

[Zaffodi]

Kosteuden tekosilta tuo näyttää eikä sitä edes tarvita paljoa. Kaikki höttö pois ja paikkaus tiilitasoitteella tai muulla kosteutta kestävällä tasoitteella.

Jos pystyhalkeama huolestuttaa piikkaa siitä reilusti ympäriltä pois, halkeaman injektointi ja tasoitus yli. Näyttää kuitenkin tosi pieneltä, ei mene sormi läpi...

[Jenkka]

Ei kiinnosta minuakaan, vaikka piti tänä kesänä laikata ykit huitsun nevadaan... Ehkä ensi vuonna sitten:)

[keltarinta]

Kiitoksia neuvoista!

[Matti Alander]

Tuollaiset vauriot ovat monen tekijän summia, eivätkä parane itsestään. Vaurioita syntyy kosteudesta ja jäätymisestä, myös talon ja rakenteiden liikkeet voivat olla tekijöitä.
Vauriot ovat varsin tavanomaisen näköisiä rintamamiestaloissa, joissa perustuksien materiaaleissakin on ollut eroja. Noina aikoina jouduttiin säästämään sementissä ja saattoi olla että hartiapankilla tehtäessä tiedostankin ehkä oli pulaa.
Kellarin seinien vauriot pahenevat yleensä, jos kellaria ei lämmitetä ja se kuivuu huonosti. Ulkopuolen kostean maaperänkin jäätyminen on yleisesti runtannut seinää sisäänpäin.
Tässä tapauksessa tiivis maalipinta ja mahdollinen tiivis tasoiteaine on tehokkaasti estänyt kuivumista. Mitä ilmeisemmin maanpinnan alapuolikaan ei kuivu parhaalla mahdollisella tavalla. Tiiviit pinnat lisäävät rakenteen huokoisalipainetta ja kosteus leviää rakenteissa kapillaarisesti. Lopulta höyrynpaine korkkaa pinnan ja valkoisia suoloja pursuaa kosteuden mukana ulos.
Remontti tulee aloittaa ulkopuolelta, tiiviit pinnat poistaa, parantaa sokkelin kuivumista esim. Salaojittavilla, lämmittävillä ja kuivaavilla eristeillä. Pelkän salaojituksen vaikutus on kovin vähäinen, koska anturan alta puuttuu kapillaarikatko, sekä rakenne ilmeisemmin jostain syystä kuivunut huonosti sisäänpäinkin. Maakallistukset kuntoon ja rännivedet kumitiivisteisin putkituksin pois rakennuksen vieriltä.
Yki maalit pois ja halkeamat korjataan, yläosan eristämisenkin voisi tehdä rappaus Eps-eristeellä. Rakenne lämpiäisi ja kuivuisi, sekä säilyisi siistin näköisenä. Suosittelen käymään Espoossa Kivira Oy:ssä, tuntevat laastit ja korjauksen menetelmät. Allekirjoittaneen tiedot eivät laasteihin riitä, saneerauslaasti nimellä ihmisille ilmeisesti on myyty melkein mitä vaan ja kaikkeen käyttöön.