Hometalo: Kuinka kauan ja minkälaiset olosuhteet vaadittu?

Jokaiselta rintamamiestalon omistajalta on varmasti monesti kysytty: "Löytyikö yllätyksiä". Vanhat talot saattavat joskus todellakin kätkeä sisäänsä niin iloisia kuin surullisiakin yllätyksiä. Remontoidessa niihin sitten törmää.
Vastaa Viestiin
Lehtiharju
Uusi jäsen
Viestit: 5
Liittynyt: Ma Huhti 15, 2013 10:38
Paikkakunta: Kiikala
Kotisivu: http://loggingandharvests.blogspot.fi/
Viesti:

Hometalo: Kuinka kauan ja minkälaiset olosuhteet vaadittu?

Viesti Kirjoittaja Lehtiharju »

Hyvä asiantuntija ja kenties ongelmatalon kanssa painiskeleva,

Mikä täällä keittiössä haisee ja sairastuttaa?

Kysyn arviota oheisista kuvista ilmenevistä home- ja lahovaurioista - minkälaiset olosuhteet ja ajan ko.vaurio ovat mahdollisesti edellyttäneet?

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa valitettavasti en tuota hajua saa tähän mukaan liitetyksi.

Kysyn neuvoa miten vakuuttaa kuvissa näkyvä tosiasia myyjälle sekä lakimiehelle?

Myyjä (ei remontoinnin ammattilainen) kertoi, että on itse mm. keittiön lattian remontoinut vuonna 2000-2001.

Helmikuussa 2012 lattia purettiin ja lopulta keittiön osalta terveyteenkohdistuva huono sisäilman aiheuttaja paljastui (Kuvat)

Kyseinen lattia on vuonna 2012 puhdistettu.

Hengittämättömän tiiviin muovilattian sekä sen alla olleen tiiviin villan sijaan tilalla on nyt puhdas puulattia (lattialuukulla)

minkä alla puhtaat kutteripurut ilmankierto huomioiden.


Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva



Tällaista jälkeä syntyy kun asennetaan muovimatto ja alapohjan riittävästä tuuletuksesta ei huolehdita.
Viimeksi muokannut Lehtiharju, Ma Syys 07, 2015 17:17. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Avatar
PetteriKivimäki
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2045
Liittynyt: To Touko 17, 2007 11:32
Paikkakunta: Jyväskylä

Re: Hometalo: Kuinka kauan ja minkälaiset olosuhteet vaadittu?

Viesti Kirjoittaja PetteriKivimäki »

Mikä täällä keittiössä haisee ja sairastuttaa?
Haisee ja sairastuttaa: sopivan kosteassa, vedottomassa ja lämpimässä orgaanista materiaalia hajottavan bakteeri- ja sienikannan "aineenvaihduntatuotteet", joista osa on lajitovereiden ja meidän ihmisten iloksi toksista eli myrkyllistä.
Kysyn arviota oheisista kuvista ilmenevistä home- ja lahovaurioista - minkälaiset olosuhteet ja ajan ko.vaurio ovat mahdollisesti edellyttäneet?
Vaikea sanoa.Voimakas kosteusrasitus, joka ei pääse kuivumaan, aiheuttaa homekasvustoa jo muutamassa viikossa. Salakavala tihkukosteus tai kondenssi voivat aiheuttaa pikkuhiljaa vuosien mittaan pahenevan ongelman. Näin kävi itselläni kun purin haisevan alakerran vessan - nurkassa yläkertaan kulkenut putki oli joko joskus pikkuhiljaa vuotanut tai sitten putken pinnassa oleillut kosteus oli pitänyt nurkan vieressä seinätkin kosteana, niin että ne olivat putken kohdalta sormin murennettavassa kunnossa. :roll:

Pikkuhiljaa etenevässä kosteusvauriossa on sellainen ikävä piirre, että sen haju kehittyy pikkuhiljaa ja siihen tottuu ainakin asukas. Sen sijaan naapurissa ollut tiskikoneen venttiilin vuodon (vuoti noin 1-2 vuotta) aiheuttanut massiivinen homekasvusto löi ovella vastaan kuin märkä rätti. Vuokralainen tuli minulta kysymään että "haiseeko sun mielestä täällä". Haisi.

Edit. joskus kuulee sanottavan, että puru hygroskooppisena (eli ns. hengittävänä eli kosteutta imevänä ja luovuttavana) ei pienistä kosteusvaurioista välitä. Tämä on mielestäni suoraan sanottuna p*#kapuhetta. Olen korjannut omasta talostani kuusi kosteusvauriokohtaa, joista viidessä on ollut kyse puruista ja niihin valuneesta kosteudesta. Mikä on se "pieni määrä kosteutta", jonka purut sietävät ja miten sen kukaan esim lattian alla mittaa?
Jumalauta, saunan takana on tilaa!
Ensi kesänä teen sinne kasvimaan.
pera8x
Jäsen
Jäsen
Viestit: 73
Liittynyt: Ke Syys 14, 2011 23:45
Paikkakunta: akaa

Re: Hometalo: Kuinka kauan ja minkälaiset olosuhteet vaadittu?

Viesti Kirjoittaja pera8x »

juurikin noin, kun petteri kivimäki selosti. tuosta pienestä määrästä vettä ja siitä, että aiheuttaako se heti homevaurion, niin olen kyllä erimieltä. ei se automaattisesti aiheuta mitään vakavia vaurioita. jos vettä pääsee jonnekkin, minne sitä ei pitäisi päästä niin lähtökohtasesti se on tietenkin huono juttu. mutta että aiheuttaako se sitten välittämiä toimenpiteitä onkin eri asia. jos esim. olohuoneessa kaatu kahvikuppi ja kavit valuvat listan välistä lattian rakenteisiin. ei se mielestäni aiheuta toimenpiteitä. sinne se imeytyy ja sieltä se sitten haihtuu aikanaan. home vaatii kasvualustakseen jatkuvan sopivan kosteuden ja materiaalin, mihin asettua (ja mitä käyttää ravinnokseen ilmeisesti). lähestulkoon kaikki orgaaninen kelpaa. puu, sahanpuru jne.

nyt tulee melko pitkähkö selostus omastas näkemyksestäni kuinka nuo homejutut toimii ja kuinka niistä pääsee eroon. tässä saattaa olla asiavirheitä ja melkovarmasti on mielipideasioita. elikkäs teksti ei ole missään määrin teknistä asiantuntemista, vaan enemmänkin omia kokemuksia ja sieltä täältä saadun tiedon yhteen saattamista ja sen pohjalta tehtyjä päätöksiä ja ratkaisuja. lopputuloksena mielikuva siitä, kuinka homeet toimii ja kuinka ne on poistettavissa. eli minun näkemyseni asiasta. saa olla erimieltä. saa olla myös samaa mieltä.

yleensä homejutut on esillä vanhojen talojen kellareissa, tai sitten uudempienkin talojen suihku ja saunatiloissa. myös ala- ja yläpohjassa voi olla. jos katto toimii, niin harvemmin yläpohjassa. ja alapohjassakin vaan, jos se ei toimi. riippuen tietenkin rakenteista. jos on rossipohjanen talo, eikä siellä rossipohjassa ole tuuletusta, niin kyllähän se alkaa homehtumaan ja lahottaja systeemit alkaa rehottaan.

lähtökohtaisesti ongelma on maa. oli se talo sitten kellarillinen, tai rossipohjanen, niin sen talon alla on maata. maan kosteus on aina todella korkea. suhteellinen kosteusprosentti taitaa olla sata. ja maassa ja ilmassa, talon alla, rossipohjassa on aina noita bakteereita ja homekasvustoa. jokaisen talon rossipohjassa elää noita haitallisia homekavustoja.

jos rossipohjan tuuletus on huono, niin se maan kosteus nousee ilmaan ja sitten ilmankin suhteellinen kosteus talon alla alkaa oleen lähellä sataa, jolloinka ne bakteerit alkaa viihtyyn hyvin. kosteus imeytyy rakenteisiin ja homeitiöt seuraa perässä. siinähän niille on mahtava kasvualusta! talon rakenteet.

kellarillisessa vanhassa talossa ongelmallisia ovat nuo kellarit. ne on rakennettu usein sillain, että kellarin seinät alkavat suoraan maasta. jonkinlainen antura siinä on ja saattaa olla jopa bitumi anturan ja seinän välissä. mutta seinä alkaa kuitenkin maan alta, jollonka tuolla pitumilla ei ole juurikaan merkitystä, jos seinä kulkee esim. ensimmäiset 1,5 metriä maan alla ennenkuin nousee maanpintaa ylemmäksi. seinät siis yksi ongelma. maan kosteus tulee seinistä kellariin ja kellarin ilmankosteus on kova.

sitten on kellarin lattiat. ne on myöskin rakennettu useasti sillain, että maassa on joko hiekkaa, tai sitten ihan vaan maata ja sen päällä betonilaatta. joskus on laatan päällä bitumikerros ja sen päällä toinen betonilaatta. sieltä se maakosteus tunkeutuu betonia pitkin taas kellarin huoneilmaan. sitä sanotaan, että petoni eikä kiviaines homehdu. tavallaan se pitää paikkansa. ei kivi homehdu. orgaaniset aineet homehtuu. mutta se juju onkin siinä, että jostain sinne kellariinkin on ilman tultava ja tuo ilma sisältää pieniä orgaanisia hiukkasia ja pieneliöitä, jotka sitten homehtuvat. näin ollen se "petonikin" sitten homehtuu, kun siinä on näitä orgaanisia aineita pinnassa. eihän muuten kenenkään kylpyhuoneen laattojen saumatkaan olisi pilkullisia, vai mitä?

kuinka vika korjataan? jotkut sumuttaa myrkkyjä, jotkut rakentaa patolevyjä ja salaojia. keinoja on kehitelty aina siitä asti, kun tälläsiä ongelmia on alkanut ilmaantuun. rossipohjasen talon kohdalla kaikista paras on aloittaa siitä, että siellä talon alla vaihtuu ilma. kunnollinen tuuletus on kaiken a ja o. lahot materiaalit pitää poistaa ja korvata ehjillä. kaikki homeiset materiaalit pois. sadevedet pitää ohjata sillain, ettei ne keräänny taloakohti. kaadot talosta poispäin. salaojat ja patolevyt auttaa tässäkin, vaikkakin niistä ollaan montaa mieltä.

kellarillisessa talossa korjaus on osittain ongelmallisempi korkeiden korjauskustannuksien takia. ja myöskin sen takia, että ne seinät alkavat sieltä maanalta ja on kosketuksissa kosteaan maahan. mutta ei sekään mahdoton ole korjata. lähtökohtaisesti pitää saada tuo maakosteuden johtuminen kellariin vähentymään. myöskin ilmanvaihto ja lämmitys on tärkeässä osassa tässäkin. lähdetään siitä, että kellarin lattia puretaan kokonaisuudessaan. jos anturassa on varaa, niin kaivetaan maata pois sen verran, että sinne mahdutaan laittamaan kapillaarikatko ja eriste.

noin, nyt on lattia otettu poies ja maata kaivettu lattian alta. lähdetään korjaamaan tilannetta sillain, että laitetaan se kapillaarikatko. siihen on olemassa useita vaihtoehtoja. ihan vaikka vaan mursketta. sellasia puolen nytkin kokosia kiviä. määrät vaihtelee lähteiden ja materiaalien mukaan, mutta n. 30cm pitäisi olla riittävä tuolle murskeelle. sen päälle sitten laitetaan lämpöeriste. siinäkin on useita vaihtoehtoja. ja on vielä sellasiakin vaihtoehtoja, missä on kapillaarikatkot ja eristeet samassa. pääasia, että tuo toimintaperiaate on selvä, teki nuo kapillaarikatkot ja eristykset sitten millä tahansa. käytän nyt esimerkkinä styröksia. 15cm styroksia kapillaarikatkon päälle. sitten voidaan tehdä uusi lattia. betonivalu. ja suositeltavaa on tässä kohtaa laittaa lattialämmityskin. jos talossa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, niin vesikiertoinen lattialämmitys on tietenkin se selkein vaihtoehto. siinä on sitten mahdollisuuksia valita lämmitysmuodoksi melkeinpä mikä vaan, niin on tulevaisuudessakin sitten valmiudet kunnossa. elikkäs, nyt lattiassa on styroksit, niin siihen päälle tulee raudoitukset. lattialämmitysputket on nyt helppo kiinnitää raudoituksiin. sitten siihen päälle valetaan betonilaatta. paksuus jotain 7cm luokkaa. tässäkin on niin paljon makuasioita, että minkä vahvuinen sen kuuluu olla. en ota kantaa siihen sen enempää. jokainen saa tehdä niin vahvan, tai ohkosen, kun itse haluaa.

näin, nyt meillä on lattia kunnostettu. sitten seinien kimppuun. itse seinille ei kauheasti kannata alkaa tekemään mitään, mutta kaikkea niiden ympärille voikin askarrella. tässä kohtaa on hyvä ottaa kaivuri esille. kaivetaan talon ympäri "vallihauta" aina niin syvälle, että seinän alku näkyy ja vielä vähäsen. laitetaan seinää vasten näppylälevy, eli patolevy, tai millä nimellä sitä nyt sitten kutsutaankin. sen jälkeen voidaan asentaa eriste, käytän tässäkin kohtaa styroksia. määrästä eon osaa sanoa sen tarkemmin, mutta ainakin 5-10cm olisi hyvä olla. sitten kun kerta on maata jo kaivettu, niin suositeltavaa on laittaa salaojat. niiden asennuksesta en ala sen kummemmin kertomaan. se on oma juttunsa ja siitä löytyy kyllä tietoutta, kun jaksaa vaan hakea. sitten laitetaan maat takasin vallihautaan ja meillä on korjatut seinät.

näin. nyt meillä on lattia ja seinät kellarista kunnostettu. vielä tarvitaan se ilmanvaihto. yleensä kellarit on tunkkasia ja kosteita ja huonolla ilmanvaihdolla. nyt meillä on enää huono ilmanvaihto. suositeltavaa olisi laittaa koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla ja kunnollisilla kanavilla ympäri kellaria. käytänkin tässä esimerkissä tätä keinoa. jotkut vannovat painovoimaisen ilmanvaihdon paremmuuteen, mutta itse en ota siihenkään kantaa. laitetaan ilmanvaihtokone ja ilman tulo ja poistoputket koko kellariin suisitusten mukaisesti. jos esim. saunatilat kellarissa, niin erittäinkin tervettulleet nämä systeemit. sitten vielä se lämmitys päälle. oli lämmitysmuoto mikä tahansa, niin tärkeätä on saada kellariin enemmän lämpöä, kun 10 astetta. homeet ei viihdy liian lämpösessä. viileä ja kostea on niille parasta, jotenka vältetään sellasia olosuhteita.

näin. nyt meillä on kellari korjattu. vieläkin kellariin tulee jonkun verran kosteutta ja suositeltavaa onkin, ettei kellariin laitettaisi kauheasti mitään orgaanisia materiaaleja. ei se riski enää ole kovin suuri, mutta se on olemassa, että nuo alkavat homehtumaan.

sitten se homeenpoisto pesu. tästä nyt en ole ihan satavarma, että kuinka se on parasta toteuttaa. näistä on väitelty ja keskusteltu vaikka kuinka ja paljon. on vahvoja emäksiä ja happoja. sitten on omia oikein homeelle tarkotettuja pesuaineita. on käytetty kloriittia, oksaalihappoa, vetyperoksidia, mäntysuopaa, homepesua yms yms. itse suosin sellasta menetelmää, että ensimmäisenä tehdään vahva oksaalihappoliuos. n.10p% oksaalihapon ja veden liuos. tuolla aineella ruiskutetaan kaikki seinät, lattiat, katot ja kaikki, missä sitä hometta vaan on ollut. sitten se pitää huuhdella huolellisesti pois vedellä. tärkeätä on saada kokolailla kaikki hapot pois, koska seuraava aine, mitä ruiskutetaan on vahvasti emäksinen. hapon ja emäksen sekotus jo itsessään aiheuttaa erilaisia reaktioita ja nyt kun seuraava aine on kloriitti, niin sen kanssa saa olla tarkkana, ettei vaihingossa saa aikaseksi kloorikaasua, mikä on erittäinkin myrkyllistä niin ihmiselle, kun myös homeelle ja kokolailla kaikelle elolliselle. elikkäs sitten tehdään kloriittiseos. tässäkohtaa riippuu siitä minkä vahvuista se kaupasta ostettu kloriitti itsessään on, mutta sitä kaupan kloriittipesuainetta pistetään n. puoli desiä puoleentoista litraan kylmää(!) vettä. kylmää sen takia, ettei se reagoi ja aiheuta niitä vaarallisia kaasuja. sitten tällä liuoksella suihkutetaan kaikki samat seinät ja lattia ja muut paikat, missä sitä hometta on ollut. suositeltavaa olisi pestä oikein harjan kanssa, tai jotenkin muuten saada ne homeet poieskin, eikä vain tapettua. joidenkin väitteiden mukaan elävän ja kuolleen homeen välillä ei ole paljoakaan eroja ihmisen terveyden kannalta. ja sitten vielä viiminen huomautus, että tätä ainetta ei kannatakkaan huuhdella poies. se kloriitti jätetään sinne, jolloinka se tekee materiaaleista sopimattoman kasvualustan homeelle ja näin ollen ennalta ehkäistään homeen mahdollista kasvumahdollisuuksia kellarissa. nyt meillä on ehkätty kellari.

sitten on ollut myös sellasia ratkasuja, että kesketä taloa alkaa seinät mätäntymään. syynä on taas se maa. joskus, olisko ollut n.70 luvulla rakenneltiin taloja sillain, että väliseinät oli enemmän, tai vähemmän kosketuksissa maan kosteuden kanssa ja siitä syystä ne sitten homehtuivat ja lahosivat ja saastuttivat koko talon sisäilman. korjauksena samat toimenpiteet kuin muissakin tapauksissa. kosteuden pääsy rakenteisiin estettävä keinolla millä hyvänsä.

kaiken aa ja oo on kosteuden pääsyn estäminen rakenteisiin, riittävä ilmanvaihto ja sopiva lämpötila.
Avatar
PetteriKivimäki
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2045
Liittynyt: To Touko 17, 2007 11:32
Paikkakunta: Jyväskylä

Re: Hometalo: Kuinka kauan ja minkälaiset olosuhteet vaadittu?

Viesti Kirjoittaja PetteriKivimäki »

No niin, täsmennämpä tuota lausuntoani. En siis tarkoita, että kahvikupin kaaduttua pitäisi alkaa lattioita purkamaan. Mutta laitan pari tosielämän esimerkkiä "kyllä se kuivuu"-asenteesta. Ensimmäinen tuli vastaan omasta eteisestäni: purin eteisen lattian yhdistäessäni eteisen ja tuulikaapin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Keskellä pitkää seinää 20-40 cm etäisyydellä seinästä olivat pinnastaan ehjät laudat laudat lahoja alapuolelta ja lautojen alla ollut puukuitulevy mustana homeesta. Mistä syystä - ei vesipisteitä lähimaillakaan? Tuossa kohtaa on todennäköisesti säilytetty lumisia tai märkiä kenkiä vuosikaudet, kyllä se kuivuu.

Toinen esimerkki kesähuvilasta, johon tein keittiöremontin. Tiskipöydän takana seinän saumassa ei ollut silikoneja, vaan vanhanmallisen rosteritiskipöydän pokkauksen kuviteltiin riittävän. No ei riittänyt, olipa aika karsea näky kun keittiökaapin poistin, kun raakaponttiseinä oli ihan mustana 25-vuotta jatkuneen mukavan kostean olekelun jälkeen. Ja ei sinne kauheasti vettä pokkauksen ja seinänä välistä pääse, kyllä se kuivuu..

Kolmas esimerkki pihasaunastani: saunan oven molemmin puolin panelin alapuolella oli noin 20 cm. vesivaneri, suojaamassa roiskevedeltä tai joltain. Kun poistin vesivanerin, takana oli noin puoleen metriin saakka täysin laho runkotolppa, jolla ei ollut alaosaa enää ollenkaan. Joko kyse oli betonista nousseesta kosteudesta, tai vesivanerin raosta puikahtaneesta, mutta eipä ollut kuivunut..

Kuva

Myös tuo kuvan oikeassa reunassa oleva kynnys oli sen ja betonin välisestä bitumisuikaleesta huolimatta aivan ihan umpilaho, kuin olis viis vuotta metsässä lojunut.

Kaikissa kolmessa esimerkissä pientä toistuvaa kosteutta vastassa on ollut hygroskooppinen, kosteutta siirtävä eli hengittävä materiaali, jonka voisi olettaa "kyllä hengittävä materiaali" -jargonin perusteella kuivuvan itsekseen.
Jumalauta, saunan takana on tilaa!
Ensi kesänä teen sinne kasvimaan.
pera8x
Jäsen
Jäsen
Viestit: 73
Liittynyt: Ke Syys 14, 2011 23:45
Paikkakunta: akaa

Re: Hometalo: Kuinka kauan ja minkälaiset olosuhteet vaadittu?

Viesti Kirjoittaja pera8x »

nimenomaan. kivimäki on asian ytimessä. ei se paljoa tartte sitä kosteutta, että alkaa homeet rehottamaan. mutta se pitkäaikainen kosteuden jatkuvuus on se asian ydin. kahvikupillinen vettä ei ole paljoa, mutta kahvikukupillinen vettä joka päivä ja monen vuoden ajan on paljon..

ei pieni määrä vettä, tai vaikka edes vähän isompikaan määrä kerta-annoksena aina automaattisesti ole varma homekasvuston syntypaikka. vaan se, että se pieni määrä tulee usein. se on huonompi juttu.
Vastaa Viestiin