Puulämmitys

[Petomies]

Noniin ekaa kertaa kirjottelen tänne eli siis uusi jäsen. Muutettiin kesällä ensimmäiseen omakotitaloon, talo on puu ja sähkölämmitteinen, eli joko puilla tai sähkövastuksella. Ei aikaisempaa kokemusta puulämmityksestä. Pannuhuoneesta löytyy Jämä Miniter 2000 kattila sisäisellä varaajalla, kyljessä 3kw x 3kw lämpöparoni. Tarkoituksena olis lämmittää puilla talven yli koska sähkö maksaa ja puulämmitys olisi lähes ilmaista, saadaan polttopuuta todella edulliseen hintaan. Toistaiseksi ollaan lämmitetty sähköllä kun ulkolämpötila ollut reilusti plussan puolella mutta nyt kun ilmat alkaa viiletä niin sähkövastus pöhisee turhan paljon joten puita pesään.

Tästä asiasta olis pitäny jo hyvissä ajoin kysellä ja olis myös pitäny opetella lämmitys kunnolla mutta kun aina on mukamas niin kova kiire...

Vastus ollu säädettynä 70c, iltapäivällä pudotettu 40c. Kattila pysynyt hyvin lämpimänä iltaan saakka, nyt alkaa lähentelemään jo 40c.
Kun pesään laitetaan tulet niin missä vaiheessa vetopelti laitetaan kiinni, sitten kun pesä palaa kunnolla vai sitten kun pesä on melkein sammunut.

Kertokaapa ihan kunnolla miten tuo lämmitys oikein hoitaa, kysykää jos on epäselvää tai haluatte lisää tietoja niin kerron...

Kiitos ja anteeksi...

[Järveläinen]

Vetopelti on yleensä parempi pitää mieluummin vaikka liikaa auki kuin kiinni. Kitupoltolla eli liian vähällä ilmalla ei tule kuin nokea. Puita lisättäessä olen tavannut sulkea sen ennen pesän luukun avaamista, jotta veto vähän rauhoittuu.
Eikö järjesltelmässä siis ole erillistä varaajaa? Pelkän kattilan omaan vesitilavuuteen ei kovin paljon pysty energiaa säilömään, joten puuta saa poltella yksittäisiä pesällisiä kerrallaan. Ilman erillistä varaajaa kattilan saa helposti kiehumaan. Kattilassa pitäisi olla tätä varten automatiikka, joka sulkee ilmaluukun, jos lämpötila nousee liikaa. Jos näin käy, helpoin tapa jäähdyttää kattilaa on laskea kuumaa vettä hanasta.
Nuohoustarve riippuu paljon siitä, mitä polttaa ja miten puhtaasti. Sekä tietysti hormin koosta. Itse jouduin nuohoamaan parin viikon välein, mutta joku on tainnut täälläkin kertoa kerran vuoteen riittävän hyvin. Tämä lähinnä vinkkinä, että jos ei vedä vaikka "just on nuohottu", niin voi se hormi olla siltikin tukossa.

[pähkäilijä]

Varaahan tuossa kaverina ois tietysti kiva... mutta jos joskus uusit koko kokonaisuutta niin sitten miettimään mitä on järkevä laittaa.

Millainen shunttaus on lämpimälle käyttövedelle ja patterikierrolle ja onko perheessä pieniä lapsia?

Käyttövesikierukka lienee itse kattilassa, jos pieniä lapsia ei ole voi sekoittajan kääntää kiinni, silloin hanasta tulee KUUMAA mutta käyttäjä tietää sen. Silloin myös ~40 asteinen vesi riittää käyttövedessä (kierukan vesi vaihtuu sen verran usein ettei legionella riskiä ole niinkuin lämpimän käyttöveden varaajissa joissa vesi seisoo päiväkausia)

Patterikierron säädön jos hoitaa joku ouman tms riittänee näillä keleillä max 40c vesi lämmityskiertoonkin. Eli siis miksi pitää vastusta 70c päivisin jos niin kuumalle ei ole tarvetta, vaan antaa kattilan jäähtyä vaikka 30c paikkeille päivisin ja lämpötilan ylösnoston voi tehdä puilla jos puita yrittää polttaa mahdollisimman paljon.

[lmfmis]

Tuo Miniter on jo hieman ...jos oikeasti meinaa puulämmittää.

Nykyaikainen puulämmityssyteemi, kaasutuskattila eli alapalo ja oikeankokoinen varastovaraaja, olisi harkinnan arvoinen jos siis vakavissaan meinaa puulla lämmittää. Puun kulutuskin miltei puolittuu kaasutuskattilalla, mutta roskia ja risuja ei enää poltella. Ajat sitten sähköllä muun osan vuotta, koska säästöt tuli puulämmityskaudella.

Nykysysteemissäsi on hyvä puoli lähinnä että kärytät runsaat hiukkaspäästöt jää onneksi omaan pihapiiriin

Varaajan kokohan menee karkeasti kuution välein per päivä. 1000 l varaajaa lämmität joka ilta ja viikon lämmitykset saa talteen kahdeksan kuution varaajalla. Kattilan tehot valitaan sitten pannuhuoneessa kyykkimisen mukaan, eli 40-50 kW on kaksi kertaa nopeampi kuin 20-30kW kattila.

Noihin menee fiksusti ostamalla 3-5 keur investointi plus asennukset. Vaikka puut on ilmaiset, niitä kuluu vähemmän ja ympäristö kiittää.

[majuri]

Puulämmitys on ratkaisu, joka vaatii kyllä puuhastelua, vaikka sitten säästäisikin ns. ilmaisilla puilla. Mutta mitä aloittajan ratkaisuun tulee, niin aika epätoivoinen veto on ilman varaajaa olevalla pannulla talvipakkasilla lämmittää. Puhun kokemuksesta.
Nimittäin meillä oli torppaan muuttaessa pannuhuoneessa vanha kaksoiskattila (Jämä muistaakseni) johon oli vapaakierrolla ympätty 500-litrainen itse hitsailtu varaaja. Vapaakierto ei toiminut juuri mitenkään, joten lähinnä vain kattilan vesitilaa lämmittelin puilla.
Elikä kun oli kunnon pakkanen, niin öljypoltin oli ainoa vaihtotehto, muutoin olisi pitänyt asua pannuhuoneessa, kun vastustakaan ei kattilassa ollut. Tosiaan kunnon pakkapäivänä sai puulla lämmittää kolmen, neljän tunnin välein ja siinä tuskin on järkeä.
Tuo ehdoteltu varaaja on siis ainoa järkevä ratkaisu. Toisaalta tuollaisen vanhan pannun hyötysuhde on huono ja kovin isoa varajaa ei ehkä kannata hommata. Ehkä tuollainen kuution pönttö vielä menee tai himpun isompikin, mutta ei missään tapauksessa mikään kahden kuution varaaja.

Ja varaajan kanssa lämmittäessä pelti auki ja samoin vetoluukut, muuten pikeentyy ja pahasti. Pahinta on tietysti hormin pikeentyminen ja nokipalon vaara.

Jos pannuhuoneessa on tilaa ja hormi riittävän pitkä sekä halkaisijaltaan riittävän iso, niin "oikean" kattilan hommaaminen kunnon kokoisella varaajalla plus vastuksilla ei olisi mielestäni lainkaan hullumpi homma. Mikäli sitä puuta on ja on valmis vaivaa näkemään. Vuosittaiset lämmityskulut jäävät kyllä alhaisiksi ja ainakin meikäläinen on laskenut, että nykyisellä systeemillä (uusi kaksoiskattila + varaaja 700 l + vastus 9kw) on energiakustannukset/vuosi vaihdelleet 200-800 euron haarukassa. Riippuen siitä, onko puuta ostettu vai ei. (Tuo kaksoispannu ja pieni varaaja on pakon sanelema juttu, isompaa pönttö ei mahdu pannariin)

[pvalila]

Noita puulämmityksen kustannuksia kun laskee niin kannattaa muistaa myös piippu.

Eli onko piippu iskussaan? Jos ei, niin kannattaa muistaa varata budjetista siihenkin rahaa kun kustannuksia yhteen ynnäilee.