Sauna/pesuhuoneen lattia. Sattuiko pahakin vahinko?

[J.R.]

Moikka. Luin tästä foorumista muutama päivä sitten M. Alanderin jutun lattian eristämisestä kellarikerroksen sauna/pesuhuoneen lattiarakenteessa.
Tässäpä pätkä keskustelua kyseisestä jutusta.

"Lattialämmitys suurena lämpöpatterina maata vasten, vaatii parempaa eristystä, vaarana on energiahukan lisäksi maaperän lämpiäminen. Kellarillinen talo ei oikeastaan pääse jäähtymään keskilattiastaan, jolloin lämpöä sitoutuu termisesti maaperään. Liian korkea maaperän lämpö taas työntää kosteutta vesihöyrynä huonetilaa kohden. Höyrynpaineeseen vaikuttaa kaksi tekijää: Kosteusmäärä ja lämpötila, nyrkkisääntönä voidaan pitää kolmen asteen lämpötilaeroa maan ja huonetilan välillä.
Siksi suositellaan 200 mm eristyspaksuutta ja miniminä 150 mm.
`Säästörakenteena on käytetty 100 mm huokoista salaojittavaa alimmaisena ja sen päällä mahdollisimman pienen vesihöyrynvastuksen alle 100 kpa lujuusluokan lattia eps eristettä´ ".

Kerron hiukan omista lähtökohdistani. Kyse on siis rmt v.-53 jossa tekeillään kellariremontti. Eli SPH:n tiloihin on lattia jo valettu mutta sen pitemmälle ei olla vielä keritty. Neliöitä 9,5m2.Talo sijaitsee lievästi viettävällä savimaa tontilla ja kellari on maan alla 1500mm ja maanpäällinen osa 500mm. Ulkopuolelle tehty salaojaremontti viime keväänä 100mm:n Fuktisollevyineen ja salaojan ylin kohta n.150mm anturan alapinnan alapuolella. Myös sadevedet johdettu suoraan hulevesikaivoon josta kunnan verkkoon.
SPH:n vanha (savi, hiekka, roskabetoni) lattia kaivettu auki anturan alapintaan.
Uutena rakenteena alhaalta ylös päin:
-savimaa,
-suodatinkangas,
-30mm tasoitesora,
-100mm Fuktisol 19kg/m3,
-50mm Styrox Routa 120,
-suodatinkangas,
-70-90mm betonivalu raudoituksineen ja irroituskaistaleineen.
-Sähkölattialämmitys.
Tiedän että eristepaksuus menee minimissään kaikin puolin mutta huonekorkeus oli tämä ratkaiseva tekijä joka siis jää noin 1970 mm:iin.
Lähinnä tässä M. Alanderin jutussa jäi vaivaamaan toi viimeinen lause ja siitä ton styroxkerroksen huokoisuus. Asian ajattelin ratkaista hengittävällä kosteussululla betonin ja kaakelin väliin että hengittäisi hiukan paremmin. Joten onko sattunut pahakin vahinko? Vaikka itse luulisin ton lattian toimivan vaikka huokoisuus onkin yli 100kpa... ja muuten arkkitehti (evp) vaati nimen omaan styroxin laaduksi routa muttei ollut juurikaan tietoinen Fuktisollevyn käytöstä eristeenä / kapillaarina vaan tarjosi samaa kerrosta lecasoraa. Kertokaa kokemuksianne ja voitte muutenkin kommentoida lattiaratkaisuani.

[Matti Alander]

Aika hyvin on homma hallinnassa ei syytä huoleen. Lattia Eps 100 kpa tai routa 120 kpa, vaikutus toimivuuteen lähes olematon.
Kapillaarikatko kunnossa ja melko hyvä lämmöneristyskin. Korkeusongelmakin ratkaistu , kun erillistä kapillaarikatkoa sepelillä ei tarvinnut toteuttaa.
Kevytsora on aivan hyvä ja huokoinen pienen vesihöyrynvastuksen tuote, eristyskyky vain on heikko jolloin tarvitaan paksuja kerroksia, mikä korjausrakentamisessa on yleensä mahdotonta.
Kevytsorassa kapillaarikatko laatu on erikseen, kannattaa huomioida käyttäessä, jos jäädään pelkästään sen varaan.
Pro rakenteeksi voidaan sanoa 200 mm Fuktisol kerrosta, jonka kuivaavat ominaisuudet ovat erinomaiset. On käytetty todella kovan kosteuskuorman riskin omaavissa uimahallien lattioissakin ja on hyvä joka paikassa. Eristeiden yhteiskäyttöä on harrastettu säästö rakenteena vuosikausia, ainakin 15 vuotta Eps eristeiden kanssa. Muovikalvo Eps eristeen kanssa on käytännössäkin usein nähty ongelma, niin routaeristyksessä, kuin lattioissakin, olkoon ylä- tai alapuolella.
Rakenteiden toimivuutta suunnitellessa jää homma liian usein puolitiehen ja ajatellaan ainoastaan kosteuden kestävyyttä, ei miten rakenne tehokkaimmin kuivuisi, jos kosteutta sinne jostain syystä pääsisi. Kannattaa huomioida mitä tiiviimpi rakenne, niin sitä hitaammin myös kuivuu, jos kuivuu laisinkaan.
Välillä vastaan tulee mitä erikoisempia ratkaisuja, joissa keskitytään ratkaisuun tuulettamalla. Se asia on jotenkin sisäistetty paremmin , kuin lämpötilaerot ja vesihöyryn liikkeet.
Lattiat vaan lämpimiksi, lämmöneristeet ulommaiseksi ja mahdollisimman hyvin vesihöyryä läpäiseväksi. Kapillaarikatkoihin kannattaa paneutua, kivirakenteisena katkot huonosti pysyvät puhtaina hienoaineksista ja vaativat hyvin paksuja sora tai sepelikerroksia.

[J.R.]

Kiitokset Matille vastauksesta. Niin ja kaivoin tossa viikko sitten takkahuoneen lattian auki anturan alarajaan asti ja kuivaa on vaikka onkin ollut sateiset kelit. Eli salaojitus ja Fuktisolit toimii mikä onkin suuri helpotus ettei aivan turhaan tonneja pistä tuulemaan.
Jos nyt sattumalta luet tämän viestin niin kysyisin vielä sokkelin maanpäällisen osan eristämisestä. Eli ajattelin toteuttaa sen SPU AL 100mm levyllä joka kiinnitetään saneerauslaastilla tiiviisti sokkelin sisäpuolelle 300mm ristiin ulkopuolisen Fuktisolin kanssa. Sen eteen HB-Priima 68 harkoista rivinteeraus, kosteuseristys ja kaakeli. Eli ylhäältä jää 20mm ilmarako ja alhaalta 120mm. En jätä ilmankiertoa rivinteerauksen ja sokkelin välistä huonetilaan kun näin tässä foorumissa aiemmin neuvottiin. Voisiko ton SPU:n korvata kivivillalla jota laitaisin koko ton 120mm tukkoon? Lähinnä tämä on hintakysymys. Niin... jos vain ton kivivillan lämmöneristyskyky riittää? Muutkin voivat toki kommentoida ja kertoa omista ratkaisuista ja niiden toimivuudesta. Ja tiedän myös sen että sisäpuolista eristämistä ei suositella mutta tämän tapaisia kompromisseja harrastetaan.

[kakkaroolari]

Kivivillalla ei tule kahta höyrynsulkua. Jos ei sinne kosteus pääse niin se on se ja sama.

[Matti Alander]

Kivivilla on aivan ok. ja rivinteeraus mahdollisimman tiivis. Alaosa tyhjäksi ja 300 mm ristikkäin niin lämpö pääsee seinän alaosaa paremmin kuivaamaan.
SPU on hyvä tuote ja erinomainen eristyskyky, tuskin senkään kanssa mitään ongelmaa syntyy. Paremmin sopii mielestäni kuitenkin vinttien ja sisätilojen eristämiseen, kuin kellarin seinän rivinteerauksen väliin.
Eli suurin piirtein edellisen vastaajan kanssa samaa mieltä.

[J.R.]

Kiitos vastauksista. Laitetaan 120mm Paroc Extra kivivillaa. Tulee halvemmaksi ja on itseasiassa helpompi asentaa. Kaippa toi kivivilla pienen kosteudenkin kestää jos aiheuttaa kastepistettä kovilla pakkasilla? Tietääkseni on nimensä mukaisesti kiveä. Eli ei pitäisi hapantua.

[Matti Alander]

Tietääkseni Paroc Extra kuuluu näihin lämpökäsiteltyihin kivivilloihin jotka imevät kosteutta hyvin huonosti. Että siitä vaan asentamaan.