Tyhmä kysymys salaojista

[Shnelly]

Eli meillä ei ole salaojia ollenkaan. Ensimmäiset rännit taloon saatiin viime joulukuussa, kivijalka on ihan ulkovuorauksen tasossa. Kellari on aina ollut kuiva mikäli minä muistan. Olen ollut kellarissa lukemattomia öitä pienenä ja siellä oli aina matot lattialla jne.

On kuiva nytkin, ainoastaan kesällä siivotessa parin tuhdin muovimaton alta löytyi hieman kosteutta joka on kuivunut jo. Toinen kohdista taisi olla suoraan vessasta valunut jossa on reipas kaato lattialistan alle ja viiden sentin rako jonka huomasin vasta läträttyäni neljä tuntia kloriitin ja veden kanssa vessassa... Mikähän ylläri siellä odottaakaan...

Asteikolla 1-10, kuinkahan tyhmä sitä olisi jos ei laittaisi salaojia ollenkaan? Tekisi vain pikku kaatoja talosta poispäin?

[jmattis]

Takuulla saat alan salaoja- yms. maankaivuammattilaiselta eri neuvon, mutta: älä korjaa sellaista, mikä ei ole rikki.

Minusta salaojitus pitää laittaa täysin toimivaan systeemiin siinä tapauksessa että siihen tehdään jotain muutoksia, jotka ojia vaativat- esim. kellaritilojen muutos tms.

Omassa talossa 3/4 kellarista savea. Ei mee rikki vasaralla, eli ei montaa pisaraa vettä ole imenyt 60 vuodessa.

[HillyMan]

Meillä ei ole salaojia eikä tule.
Samalla jää pois ulkopuolinen salaojittava eriste, jos laittaa toisen niin samalla kaivuulla tekee myös toisen.

Pitää vain muistaa se kun remontoi kellarissa, se vaikuttaa siellä käytettäviin materiaaleihin. Vaikka siellä on seinät ja lattia kuivat nyt niin pinnoitappa hengittämättömällä materiaalilla niin ei ole enää kuivat.

[Alli]

Eipä ole meilläkään salaojia tai patolevyjä. Eikä tule. Varovasti aiotaan jatkossakin suhtautua kellarin mahdolliseen remppaan, mutta muuten elellään kuten ennenkin. Kivijalka tuntuu mainiosti kestävän tämän tilanteen. Tyhmäksi tuntisimme itsemme silloin, jos lähtisimme hyvää rakennetta muuttamaan (tuntemattomaan suuntaan) - ja kalliilla.

Alli

[plaanaa]

Eipä ole meilläkään salaojia tai patolevyjä. Eikä tule. Varovasti aiotaan jatkossakin suhtautua kellarin mahdolliseen remppaan, mutta muuten elellään kuten ennenkin. Kivijalka tuntuu mainiosti kestävän tämän tilanteen. Tyhmäksi tuntisimme itsemme silloin, jos lähtisimme hyvää rakennetta muuttamaan (tuntemattomaan suuntaan) - ja kalliilla.

Alli

Sama juttu.

[Matti Alander]

Korjausta ei tarvita mikäli ei ole ongelmaa ja kellari pysyy alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan pinnoittamattomana ja sauna tralleilla varustettuna.
Kellarinseinän korvausilmaventtiilit auki ja hormin räppänästä ulos.
Eri asia on sitten jos aletaan rakenteita muuttamaan kellarissa ja sisäänpäin kuivuminen estetään.
Salaojitusta tarvitaan todella harvoin, mutta taloa myydessä se saa usein huimiakin tunnereaktioita aikaiseksi. Maakallistukset ja seinäeristeet ovat tarpeellisempia, mutta kun toimeen ryhdytään on järkevintä laittaa kaikki kerralla kuntoon.
Talossasi saattaa olla kuitenkin alkuperäinen salaojitus tiiliputkilla, jolloin sen kunto kannattaisi tarkastaa ja tyhjentää kaivot, jotta eivät tukkeennu lietteestä. Useasti kaivo voi olla piilossa maanpinnan alla ja sitä on vaikeahko löytää ja siksi se on huoltamatonkin.
Vanhat salaojat voidaan myös pestä painehuuhtelulla ja samalla tulee toiminta testattua, ja selvitettyä mahdolliset rikkoumat.
Yleisimmin tiiliset putket ovat rikkoutuneet jäätymällä autotallin luiskan ja porrasmontun kohdalta. Myös juuristoa ja painumavaurioita saattaa ilmentyä. Muuten tiiliset putket ovat olleet hyvin vahvoja, eivätkä ole menneet kymmenissä vuosissa vielä miksikään.
Pahin tilanne on huonosti korjattujen salaojitusten kohdalla, joiden ongelmat tulevat meilläkin yleisimmin vastaan. On mitä merkillisimpiä virityksiä, portaiden kiertoa, vääriä korkeusasemia, jäätymisiä jne...
Alkuperäinen salaojitus rintamamiestaloissa on pääsääntöisesti tehty todella huolellisesti, ennen kun aikaa oli enemmän, mutta rahaa vähemmän käytössä.
Usein salaojitus on tehty lankkuarinalle ja kulmat taitavasti viistettynä, kaivoon liitokset huolellisesti betonilla tai savella. Kellarinseinät bitumoitu, mutta pystysalaojitus usein on vajavainen, jolloin vedenpainetta kellarinseinään voi syntyä. Mutta olihan kellarikin toisarvoista säilytystilaa, jossa pieni kosteus ei haitannut ja homeista ei paljon puheltu.
Siis miksi korjata, jos kaikki kunnossa.

[Shnelly]

Maakallistukset ymmärrän mutta seinäeristeet? Ulkopuolelleko? Kivijalka ei ainakaan anna periksi sentinkään ulostuloa.

Saunassa on (hilseilevä) maali lattiassa. Tähänkö ei voi laittaa lattaa, vai meinasitko jossain että saumoista kuitenkin hengittää minkä tarvitsee?

Entä muut lattiat, laattaa vai mattojako vain? Toisaalta mitäpä hyötyä on jääkylmästä laatasta lattialla...

Entäs takka, vaikuttaako se asiaan mitenkään?

[entisöijä]

Meillä tilanne on tämä; kellaritilassa on aikoinaan ollut sauna ja pesuhuone. Kylmää tilaa siis. Sauna on nyt purettu, kiuas edelleen paikoillaan (ollaan siinä poltettu pahvit ja paperit ja alakerta lämpiää siten oikein kovilla pakkasilla), hieman on suolaa seinissä, pintoja ei ole käsitelty millään. Tämän erittäin modernin kodinhoitohuoneen (lue: halkopinot ja puutarhakalusteet) vieressä on autotalli, sillä talon rakentaja pyöritti paikkakunnan liikennettä.
Salaoja on. Sen saimme selville kun kaivoon kurkistimme, vesi virtasi vuolaana. Se, missä se menee, on arvoitus. Kaadot ovat mielestäni melko hyvät; kosteutta tulee vain lumesta, joka kertyy maantasalla olevan ikkunan kohdalla. Maa on savimaata, sammalta suurimmalta osin. Uudet rännit ja kourut laitettiin puuttumattomien tilalle kun kattoremontti tehtiin. Sammalkin on kuivunut kauniin ruskeaksi kun ei ole enää rännivesiä.
Jos ja kun kellari (kumpikin puoli) kunnostetaan asuinkäyttöön ( khh+s+suihkutila+mahdollinen takkahuone), tarvitaanko silloin uusi salaojitus? Kun minkäänlaista varmuutta tuosta vanhasta ei ole...

[Matti Alander]

Mikäli rintamamiestalon kellarin käyttötarkoitusta muutetaan toisarvoisesta varastotilasta, asuintilaksi. On muutos aloitettava ulkopuolelta, niin kellarinseinien, kuin lattiankin kohdalta. Tällöin varmistetaan terveellinen sisäilma ja uusien rakenteiden kestävyys vuosikymmeniksi eteenpäin.
Miten muutos toteutetaan on jo varsin monasti palstalla käsitelty.
Kapillaarinen kosteudennousu perustuksiin on yleisin kosteusongelmien aiheuttaja rintamamiestalojen kellarissa, lisäksi suoranainen vesivuoto sokkelin läpi rännien kohdalla on varsin yleistä. Suolojen pursuaminen ulos sokkelista on aina merkki kosteudesta perustuksissa.

[Pamela]

Meilläkin on salaojaremppa suunnitteluasteella. Mistä tunnistaa milloin kellarin kosteus on todellinen ongelma eikä vain silloin tällöin kellarin lattialle ilmestyvä, itsestään kuivuva lätäkkö? Entä miten tuollainen seinästä pursuava suola ilmenee? Meidän kellari ei ole asuin- eikä paljon missään muussakaan käytössä. Lattia on rankkasateiden ja lumiensulamisen jäljiltä ollut ajoittain märkä, mutta kuivuu kyllä itsestään ja onhan tuo kestänyt tähänkin asti... Kannattaako salaojitus vai mitä suosittelette? Anyone?

[pikkumökki]

Kellarin ilmankosteutta on hyvä mittailla ensin ja tutkia esim. mahdolliset routa-, home-, laho- ja hyönteisvauriot. Homeet alkavat viihtymään, kun suhteellinen kosteus on n. 70%, joten vähintään sen alapuolella (marginaalilla) kosteus olisi hyvä saada pysymään läpi vuoden konstilla tai toisella (toki alhaisempi kosteusprosentti olisi parempi).

Jos sadevesiä ei ole ohjattu pois rakennuksesta, se tulisi tehdä ensin, ennen kuin salaojaremontin tarpeellisuutta alkaa miettimään.

Suolat näkyvät huntumaisena valkeana helposti hajoavana peitteenä (muistuttaa lunta) tai valkearajaisina läiskinä sokkelissa.

[Pamela]

Eipä näy suoloja kellarissa (kai). Täytyy nyt keskittyä noiden kattovesien keräilyyn ja seurata sitten mitä kellarissa tapahtuu. Piha on kyllä "vedenvaivaama", se osataan kertoa jo alkuperäisissä rakennussuunnitelmissa joten ollaan henkisesti varauduttu ojien kaivamiseen ja rekrytoitu innokasta talkooväkeä

Aika paljon löytyy näämä salaoja-pohdintaa tältäkin foorumilta Haku-toiminnolla.

[leaeliisa]

Salaojista pohdintaa vielä sen verran, että meillä oli vahvasti suunnitelmissa tehdä salaoja/kellarin eristämisremontti tässä kesällä, mutta pikku hiljaa on alkanut mietityttämääm, että mitä jos ei sittenkään. Kellarissa ei ole ainakaan meidän aikana (2 v.) ollut minkäänlaisia kosteusongelmia (sen jälkeen kun poistettiin muovimatot seiniltä...) ja talo on loivassa rinteessä. Onko mahdollista, että joku nurkka vajoaisi uusitun salaojituksen myötä? Kellarissa tällä hetkellä alkuperäinen sauna, pannuhuone, öljysäiliö ja varastotiloja. Haaveena olisi kuitenkin saada kellariin ajanmukainen sauna, pesuhuone ja kodinhoitohuone, mikä ilmeisesti vaatisi kuitenkin kellarin ulkopuolenkin remontointia? Olenko ymmärtänyt väärin? Vai onko mahdollista remontoida sisäpuolen tiloja em. tavalla ilman, että koskee ulkopuoleen? Saako nykypäivänä rakennuslupia pihasaunalle? Jos tehtäisiinkin kokonaan talosta irrallinen saunatila. Yläkerrassa on jo uusittu suihkutila, eli kellariin riittäisi pelkkä pyykinpesutila. Mielipiteitä, anyone?

[tumppi776]

Salaojista pohdintaa vielä sen verran, että meillä oli vahvasti suunnitelmissa tehdä salaoja/kellarin eristämisremontti tässä kesällä, mutta pikku hiljaa on alkanut mietityttämääm, että mitä jos ei sittenkään. Kellarissa ei ole ainakaan meidän aikana (2 v.) ollut minkäänlaisia kosteusongelmia (sen jälkeen kun poistettiin muovimatot seiniltä...) ja talo on loivassa rinteessä. Onko mahdollista, että joku nurkka vajoaisi uusitun salaojituksen myötä? Kellarissa tällä hetkellä alkuperäinen sauna, pannuhuone, öljysäiliö ja varastotiloja. Haaveena olisi kuitenkin saada kellariin ajanmukainen sauna, pesuhuone ja kodinhoitohuone, mikä ilmeisesti vaatisi kuitenkin kellarin ulkopuolenkin remontointia? Mielipiteitä, anyone?

Meillä olisi tämä sama dilemma. Mielellään kuultaisiin miten joku on vastaanvan ratkaissut.

Sekun on vähän budjetti kysymys. Kellari KPH:n voisi laittaa kyllä viimeisen päälle kuntoon mutta sitten ei rahat riitä salaojitukseen-patolevytykseen ja toiste päin.


Onko kukaan ratkaissut RMT kosteiden tilojen (kellarissa olevien) ongelmaa suihkukaapilla? Miten se toimi?

[Hower]

Mikäli rintamamiestalon kellarin käyttötarkoitusta muutetaan toisarvoisesta varastotilasta, asuintilaksi. On muutos aloitettava ulkopuolelta, niin kellarinseinien, kuin lattiankin kohdalta. Tällöin varmistetaan terveellinen sisäilma ja uusien rakenteiden kestävyys vuosikymmeniksi eteenpäin.
Miten muutos toteutetaan on jo varsin monasti palstalla käsitelty.
Kapillaarinen kosteudennousu perustuksiin on yleisin kosteusongelmien aiheuttaja rintamamiestalojen kellarissa, lisäksi suoranainen vesivuoto sokkelin läpi rännien kohdalla on varsin yleistä. Suolojen pursuaminen ulos sokkelista on aina merkki kosteudesta perustuksissa.

Ei tuo käyttötarkoitus ole ollenkaan rakenteiden totaalisiin muutoksiin ja modernisointeihin ehdottomasti johtava asia.
On kellareita
- joissa on pelkästään noita toisarvoisisa varastotiloja mutta on myös
- helkkarin paljon kellareita joissa on alunperinkin ollut asuintilaa (asumisen aputilaa): esim. pesuhuone, pukuhuone, sauna, työhuone.
Molemmissa tapauksissa rakenteissa ei ole paljonkaan eroja.
Kun kerran on taloja, joissa on vuosikymmenet kyetty elämään ja käyttämään kellarihuoneita em. tarkoituksiin ilman varsinaisia ongelmia rakenteiden ehdoilla niin onnistuu se nykypäivänäkin. Ei tosin rakennustarvikekauppiaiden eikä television remonttiohjelmien mukaan...

...uusien rakenteiden kestävyys vuosikymmeniksi eteenpäin.

Joo, onhan nuo rakenteet kestäneet jo vuodesta -52. Omituista sinänsä kun ovat niin vanhoja....
Uusissa rakenteissa tahtoo olla se vika, että ne ei ole kovinkaan kauaa uusia

Valinnoistahan tämä on kiinni ja siitä mihin rahansa haluaa käyttää. Liekö epäterveellistä käydä suihkussa kellarin pesuhuoneessa jonka seinät ns. kuivuvat sisäänpäin? Jos uskoo vakaasti siihen ettei peseytyminen kellarissa ole mahdollista ilman pesuhuoneen totaalista vesieristämistä niin silloin ruvetaan kaivamaan ja rankasti...
Mikähän muuten lie vesieristeiden elinikä... vuosikymmeniä?