Lautalattian tilalle vesikiertoinen lattialämmitys

[Leksa]

Khyronin kanssa samoilla linjoilla eli puu johtaa huonosti lämpöä, joten tasaa sillä lämpötilaeroja.

Mittailin äsken lattiapinnan lämpötiloja tuollaisella Bosch PTD1 infrapuna mittarilla, mittausalueen halkaisijan ollessa noin pari senttiä. Lämpötila vaihteli 21,6-22,3 välillä melko säännöllisesti eli ilmeisesti putkien sijaintien mukaan. Onko tuo sitten paljon vai vähän, varmaan henk.koht. asia

[Ves_ku]

Mikäs on tuomio metallisislle lämmönluovutuslevyille? Aika arvokkaita, mutta vastaavasti kevyt ratkaisu.

Itse olen miettinyt, että millä saisin lattiaan lautaa vahvemmat "lankut" ja lattialämmityksen sovitettue yhteen niin, että ne oikeasti toimisivatkin. Lämmitettävien lattioiden alla on huoneen lämmössä oleva kellari joten siihen suuntaan lämpövirtaa ei tule, mutta eristääkö vahva lattia liikaa? Toisaalta nytkin mennään näillä keleillä peruslämmön kanssa käytännössä kellarista ylös karkaavalla lämmöllä joten voisi olettaa, ettei siinä yksi vahvempi puu lattia vaikuta muuhun kuin nopeuteen. Takalla voi tukea lämmitystä jos ulkolämpötilaan tulee todella nopeita suuria pudotuksia.

[Ruskolainen]

Tänäpäivänä lattiat tehdään aina varaaviksi. Tietty Leksa voi päättää että se on typerää. Varaavuuden hyöty tulee sähkökatkon aikaan.

Kyseenalaistin vain olettamuksiasi, en kuitenkaan julista että sinun ratkaisutkaan olisi huonoja. Jokainen remontti on omanlaisensa ja ratkaisut tehdään lompakon ja remontin laajuuden mukaan.
10-14 päivää on viikkotolkulla? Selvä.
Pelkkä siivutettu kipsilevy ei perustu Warmian suunnitelmaan vaan jonkun päättämään kevyeen ratkaisuun. Tai sitten noi työmaalla pyörivät Warmian kaverit kusettaa minua urakalla.

[Khyron]

Tänäpäivänä lattiat tehdään aina varaaviksi. Tietty Leksa voi päättää että se on typerää. Varaavuuden hyöty tulee sähkökatkon aikaan.

Meillä on 50 millinen kipsivalulattia, mun mielestä on hyvä ettei o 100 millistä enemmän varaavaa betonilaattaa.

Jos asuisin paikassa (eli maaseudulla) jossa sähkökatkot on yleisiä hankkisin varavoimaa. Tällä hetkellä ei o hirveesti tarvetta kun täällä turussa on ollu isoja katkoksia yks pari vuotta sitten kun se joku muuntamo kärähti ja hajotti muitakin mennessään, ja sit se nosturin kaatuminen tässä just, tosin sen katkon pituus meillä lieni jotain vartin luokkaa. Alakerrassa on kyl yks upsi mihin pitäs hankkia uudet akut, et sais tarvittaessa kiertovesipumput käymään, tosin ei siellä teknisessätilassa olevatsa varaajasta mitenkään hirveen kauaa lämpöä riittäis et tulisijaa pitäs kuitenkin poltella.

Nii se pointti, lämmön varaaminen rakenteisiin on tyhmää koska sen säädettävyys on huono, eihän massavaraajiakaan enää uusina minnekään asenneta, paitti tietty tulisijoina kun klapin polttamista on hankala säätää kovin pienelle.

[Ruskolainen]

No ei asuinpaikastasi tarvitse mennä kuin 10km niin pitkätkin sähkökatkot on mahdollisia. Tapaninmyrsky aiheutti yli viikon sähkökatkon Ruskolla. Se nosturi ei kaatunut vaan osui jännitelinjaan ja aiheutti oikosulun. Sähköt oli paikoin poikki 4-6 tuntia, paikoin vain 10-15 minuuttia.

Varaava lämmitys perustuu juurikin siihen että se luovuttaa lämpöä tasaisesti. Tosin kuin pikaisesti viilenevä rakenne. Kumman säätö on helpompaa jos sähköt puuttuu?
Esimerkiksi on taloja joissa lämmitetään varaava betonilattia yösahköllä ja päivän aikaan se luovuttaa lämpöä tasaisesti, iltaisin voi olla viileämpää, mutta homma toimii.
Tietenkin voit olla mitä mieltä tahansa, mutta nykytalot tehdään pääsääntöisesti paksulla lattiavalulla (alakerta) ja varaaviksi.
Tyhmää? Kun 95% toimii niin, et tietenkään voi olla väärässä?
No sekoitat vanhaa ja uutta rakentamista keskenään ja mainitset 100mm betonia rakennuksessa jonka kantavuus ei ole riittävä kyseiseen rakenteeseen.. Huoh.

[Khyron]

No ei asuinpaikastasi tarvitse mennä kuin 10km niin pitkätkin sähkökatkot on mahdollisia. Tapaninmyrsky aiheutti yli viikon sähkökatkon Ruskolla. Se nosturi ei kaatunut vaan osui jännitelinjaan ja aiheutti oikosulun. Sähköt oli paikoin poikki 4-6 tuntia, paikoin vain 10-15 minuuttia.

Toistan, jos asuisin paikassa jossa sähkökatkot olis yleisiä hankkisin varavoimaa.

Varaava lämmitys perustuu juurikin siihen että se luovuttaa lämpöä tasaisesti. Tosin kuin pikaisesti viilenevä rakenne. Kumman säätö on helpompaa jos sähköt puuttuu?
Esimerkiksi on taloja joissa lämmitetään varaava betonilattia yösahköllä ja päivän aikaan se luovuttaa lämpöä tasaisesti, iltaisin voi olla viileämpää, mutta homma toimii.

Sitten meillä on eri käsitys toimivuudesta, mun mielestä sisällä tulis olla tasasen lämmintä.

Tietenkin voit olla mitä mieltä tahansa, mutta nykytalot tehdään pääsääntöisesti paksulla lattiavalulla (alakerta) ja varaaviksi.
Tyhmää? Kun 95% toimii niin, et tietenkään voi olla väärässä?

Noinkohan sillon joskus perusteltiin tasakattoa?

No sekoitat vanhaa ja uutta rakentamista keskenään ja mainitset 100mm betonia rakennuksessa jonka kantavuus ei ole riittävä kyseiseen rakenteeseen.. Huoh.

Hyvin mahdollista, en olekkaan ammattilainen, mutta hyvä sitten että meillä on vaan 50 millinen kipsivalulaatta eikä hulvattoman paksua betonilaattaa:)

[JukkaI]

Kiitos kokemustenne jakamisesta. Kyllä tämä kipsivalu on se juttu jonka kanssa mennään. Antaisitteko vielä arvioitanne siitä, että kuinka kauan valusta menee siihen, että lattian voi maalata? Rakenne tulee olemaan sellainen, että lankut pois, lattiavasojen ja purujen päälle muovi estämään kipsin valuminen, putkitus ja valu. Riittääkö viikko kuivumista ennen maalausta?

[Ruskolainen]

Jos tuolla rakenteella edes yrität niin epäilen että kukaan ei tule kipsiä valamaan.
Kipsi valuna painaa kuitenkin jonkin verran ja luulen että muovi ei pysy lattiavasojen päällä kovinkaan hyvin. Ja muovi "hengittävässä" rakenteessa on erittäin epäilyttävä ratkaisu. Ja noissa kipsivaluissa käytetään aluspaperia joka toimitetaan asennettavaksi ennen valua samoin kuin reunakaista.
Eli valun alla pitää olla yhtenäinen lattialevy (esim. vaneri) jonka päälle asennetaan aluspaperi ja lattialämmitysputket. Reunakaistat erottamaan lattian seinistä ja kipsivalu.
Oletko katsonut kipsivalua tarjoavia yrityksiä? Kannattaa kysellä sieltä, osaavat kyllä kertoa mitä ja miten pohjat täytyy tehdä. Ja saahan esim. kipsivalu.fi sivustolta pohjatyöoppaan tilattua ettei tule sutta ja sekundaa tehtyä joak ainakin valitsemassasi rakenneratkaisussa on selviö.
Viikko ei riitä kuivumiseen.

[JukkaI]

En näitä juttuja itse keksi vaan teen yhteenvetoa eri lähteistä. Useammassakin lähteessä on nimenomaan tuo muovi ja joissain mainitsemasi aluspaperi. Tietysti ohut liimapuuvaneri olisi fiksumpi ratkaisu. Sehän jakaa kuormaa tasaisemmin niiden lattiavasojen ja vasojen välissä olevan erittäin tiukkaan juntatun sahanpurun (300mm?) kanssa. Tämän lattian alla on teräsbetonista tehty välipohja.

Onko jollain tietoa tai kokemusta siitä kuivumisajasta?

[Apa]

Itseä kiinnostaisi tietää, että mikä metallisissa lämmönluovutuslevyissä on kipsivalun kannattajien mielestä se huono puoli? Itsellä lattiaan on tulossa lautalattia ja niskat on 400 jaolla, niin en oikein näe helpompaa vaihtoehtoa lämmityksen toteuttamiseksi kuin nuo lämmönluovutuslevyt.

[Khyron]

Itseä kiinnostaisi tietää, että mikä metallisissa lämmönluovutuslevyissä on kipsivalun kannattajien mielestä se huono puoli? Itsellä lattiaan on tulossa lautalattia ja niskat on 400 jaolla, niin en oikein näe helpompaa vaihtoehtoa lämmityksen toteuttamiseksi kuin nuo lämmönluovutuslevyt.

Ei o kokemusta mut voisin hyvin kuvitella et lautalattian kanssa lämmönluovutuslevyt on se kätevin ja paras tapa. Se et onko lautalattian kanssa järkevää laittaa lattialämmitystä onkin sit toinen asia:) Kai sekin toimii mut ei mun käsittääkseni o oikeen optimaalinen, pitää ajaa selkeesti lämpimämpää vettä koska lauta eristää, lämmitysmuodosta sit riippuu kuinka oleellinen asia toi on. Samaten arvelisin rakojen muodostuvan selkeesti suuremmiksi koska talvella lauttialautoja kuivataan oikeen kunnolla.