Erikoinen kellarin lattiarakenne - neuvoja?

[plaakso]

Tähän asti foorumi on ollut korvaamaton apu rintamamiestalon remonttia tehdessä ja suunnitellessa. Nyt tuli vastaan kuitenkin sellainen rakenne, että ajattelin kysäistä neuvoa viisaammilta. Purimme kellarin takkahuoneesta sisäpuolisen lämmöneristyksen, kun itsellä alkoi nenässä tuoksumaan kellarissa mieto pistävä haju. Ajatuksena oli purkaa kaikki 80-luvulla tehdyt paneloinnit, joiden takana edellisen omistajan kertoman mukaan piti olla tervapaperi ja 5 cm villa ja rivinteeraus ja tasoittaa seinät tai purkaa rivinteeraus kun näkee missä kunnossa perusmuurin ja rivinteerauksen välissä oleva styroksi on. No, nämähän olivatkin siellä seinän sisällä, pinta hyvässä kunnossa mutta pystykoolaukset homepilkulla ja muutamassa kohtaa alaseinässä valkoista "nöyhtää n. 5 x 15 cm alueella. Edellinen omistaja oli kaivanut vanhan lattian pois, tuonut pohjalle hiekkaa, n. 15-20 cm lekasoraa, styroksin, muovin ja uuden betonivalun ja tehnyt rivinteeraukset seinään. Kuulosti ihan järkevältä ratkaisulta ainakin kuntotarkastajan mielestä, mutta nyt kun avasimme seinän, paljastui että tekijä olikin tehnyt rivinteeraukselle erillisen valun niin että se lähtee suoraan lattiasta ilman minkäänlaista kapillaarikatkoa ja lisäksi oli jättänyt rivinteerauksen ja lattian väliin 5-7 cm raon, niin että kaikki kosteus pääsee kätevästi nousemaan sieltä yläpuolella olevaan villaan ja koolauksiin. Villaa jätesäkkien sisällä oli sitten siinä raossa, en tiedä olisiko tämän ajatuksena ollut ollut estää kosteutta nousemasta ylöspäin.

Nyt ensisäikähdyksestä toivuttua tarkotoitus olisi purkaa pikapikaa kaikkien muidenkin kellarin seinien orgaaniset materiaalit pois ja asentaa salaojat. Kylppäriosaston teimme jo viime talvena ja siellä oli kaikki sisäpuolinen eriste ihan priimakunnossa, muutama tummma pilkku löytyi yhden suoraan perusmuurissa kiinni olleen puukoolauksen takaseinästä - tässä tilassa oli kuitenkin ollut lattialämmitys ja talo sijaitsee mäen päällä hyvin hiekkapitoisessa maassa. Ajatuksena on nyt siis poistaa myös rivindeeraukset talven aikana ja kesällä purkaa sitten kaikki lattiatkin pois ja tehdä uudet koko kellariin kerralla isodräneillä ja lattialämmityksillä.

Kysymykseni kuuluukin siis: Onko mitään järkeä paikata lattiaa, rivindeerauksen poiston jälkeen lattiavalun seinillä on n. 25 cm rako vai kuulostaako koko lattian uusiminen tässä kohtaa fiksuimmalta vaikka tietysti hintavaksi tuleekin?
Lisäksi nyt huolettaa, onko tällainen kosteus/home voinut jotenkin levitä keskikerrokseen betoniholvin läpi? Kuistilla ja eteisessä mielestäni on samanlainen mieto haju kuin kellarissa, mutta toisaalta kuisti kylmää tilaa lämpimän kellarin päällä, mikä itsessäänkin voi ilmeisesti aiheuttaa ongelmaa ja eteiseen on ovi kellarista. Keskikerros alkuperäisessä kunnossa, haltexit on lisätty sisäseinille ja päällä tapetti (jonka hengittävyydestä ene menisi kyllä vannomaan) ja lattiassa purut, 5 cm villaa ja parketti. Kellari ollut lämpimänä tilana sieltä 80-luvulta, tuloilmat on joka huoneessa ja ilmalämpöpumppu pitää tilan lämpimänä. Kokemuksia? Kannattaako varmuuden vuoksi aukoa hieman rakenteita? Mielessä kun on käynyt neuvotella myyjän kanssa jos tulisivat vastaan hieman remonttikuluissa, hometta aiheuttanut lattian rakenne kun on minusta aika erikoinen.

[ryytinen]

myy äkkiä pois.

[Matti Alander]

Melko tyypillinen kellarin käyttötarkoituksen muutos asuinkäyttöön tehty ja puukoolaukset, sekä paneelit jo nykyisin tunnettuja riskirakenteita. Helposti kastuvia ja homehtuvia.
Usein mainostetaan, että olisi hyvä rakenne, kun talo hiekkaharjulla tai kalliossa kiinni. Onkin lujuusteknisesti täysin OK. mutta kosteusteknisesti kuitenkin haasteellinen. Betonilaatan alla on lähes 100 prosentin suhteellinen kosteus aina , rakenne toimii kuin maanpäälle levitetty pressu keräten kosteutta alleen. Muovikalvo on estänyt enemmän kuivumista , kuin hyödyntänyt rakenteen toimivuutta.
Koska maaperä on aina kosteaa, syntyy sinne helposti mikrobikasvustoa ja itiöt kulkeutuvat hyvinkin pienistä rakosista huonetilaan. Hyvin usein betonilattian ja seinän saumasta, aiheuttaen maakellarimaista hajua joka tarttuu tehokkaasti asujiinkin. Betonilaatan ja seinän sauman voi kätevästi tiivistää vedeneristeellä ja tukiverkolla.
Kaikki kellariremontit olisi parasta aloittaa ulkopuolelta ja eristää kellarinseinät ulospäin hengittäväksi esim. Salaojittavilla lämmöneristeillä maan pinnan alapuolella. Maan pinnan yläpuolinenkin osuus on turvallisinta eristää ulkopuolelta esim. Rappaus Eps S 60 tai 100 versiolla.
Salaojittaa ja varustaa kumitiivisteisin rännivesiputkituksin ja lopuksi maakallistukset vielä poispäin talosta.
Tapauksessasi tuntuisi viisaammalta tehdä lattiat kokonaan uusiksi ja korjata mahdolliset betoni tai valurautaputketkin muovisiksi. Lattialämmitys on hyvä ja sen alle reilusti salaojittavaa lämmöneristettä minimi 150 mm ja suositeltava 200 mm. Näin säästyy energiaa ja haitallista maaperän lämpiämistä voidaan välttää.
Maksaa mutta kerralla on kuitenkin laittaa kuntoon, niin voi sitten keskittyä rauhassa muihin hommiin.
Valkoinen nöyhtä seinän alaosassa viittaa kapillaariseen kosteudennousuun, se on suoloja ja mineraaleja joita seinän kuivuessa on betonista tullut ulos. Ennen pinnoittamista voi mahdolliset Homerihmastot polttaa puhalluslampulla, mutta pitää ymmärtää, että se on tulityötä ja vaatii tulityökortin tekijältään.
Homemyrkkyjä voidaan desinfiointiin myös käyttää, mutta myrkky joka tappaa on myrkkyä myös ihmisille ja kannattaa tiedustella aiheesta ammattilaisilta.
Orgaanisia aineita kannattaa välttää aina kellareissa, jos se on mahdollista, niin kaikki on turvallisempaa.