Rintamamiestalon uusi omistaja ja haasteet

[Leksa]

Mitäs sitten jos muutaman vuoden asumisen jälkeen toteat, että kyllä nää vanhat talot on kivoja, mutta hataria ja vie pirusti energiaa eli kaukolämpöä ja rupeat miettimään säästökeinoja. Silloin törmää aika äkkiä lattialämmityksen mahdollisuuksiin. Tai mahdolllisuuksiin, joissa lattialämmitys olisi paras vaihtoehto. Silloin voi tulla mieleen ajatus, että olisiko sittenki pitänyt ottaa neuvosta vaarin ja asua hetki ennenkuin tekee mitään...

[Jiitu]

Mitäs sitten jos muutaman vuoden asumisen jälkeen toteat, että kyllä nää vanhat talot on kivoja, mutta hataria ja vie pirusti energiaa eli kaukolämpöä ja rupeat miettimään säästökeinoja. Silloin törmää aika äkkiä lattialämmityksen mahdollisuuksiin. Tai mahdolllisuuksiin, joissa lattialämmitys olisi paras vaihtoehto. Silloin voi tulla mieleen ajatus, että olisiko sittenki pitänyt ottaa neuvosta vaarin ja asua hetki ennenkuin tekee mitään...

Vesikiertoisen patterilämmityksen ja vesikiertoisen lattialämmityksen viemä energia on loppujenlopuksi melko pieni lattialämmityksen hyväksi. Sitten kun miettii sitä kustannusta, joka tulee lattialämmityksen asennuksesta vs. nykyisten pattereiden korvaamisesta uusilla, energiatehokkaammilla pattereilla, niin aika monta (kymmentä) vuotta saa tohottaa ennenkuin lattialämmitys tulee halvemmaksi.

Sitäpaitsi, patterit sopivat rintsikkaan :)
Ei tässä mitään ultramodernia taloa olla tekemässä vaan perinteitä kunnioittaen ja vain ne pakolliset osat uusitaan. Toki kurkataan pintaa syvemmälle, mutta jos ei ole aihetta korjata, niin ei sitä sitten korjata.

Itse mielummin korjaan nyt ne kaikki oleelliset korjattavat asiat kun en vielä varsinaisesti asu tuolla. Sitten kun suurimmat korjaukset on tehty, niin sisään voi muuttaa ja jatkaa niitä "pienempiä" remontteja.
Jos nyt muuttaisin ja roudaisin kaikki tavarat jo paikoilleen, niin se hulabaloo mikä tulee kaikkien tavaroiden siirtämisestä/suojaamisesta ym. on niin kova show että mielestäni on järkevämpää tehdä nyt kerralla hommat kuntoon.
En ymmärrä miksi pitäisi asua talossa, jonka katossa on reikä, putket vaarassa hajota, suihku kuin pommin jäljiltä, ovet ja ikkunat puhaltavat kylmää ilmaa sisään ja sähköt vedetty vähän sinnepäin kyseenalaisilla kytkennöillä...

Kukin toki tekee tyylillään. Tämä on minun tyyli.

[Carlos]

Mitäs sitten jos muutaman vuoden asumisen jälkeen toteat, että kyllä nää vanhat talot on kivoja, mutta hataria ja vie pirusti energiaa eli kaukolämpöä ja rupeat miettimään säästökeinoja. Silloin törmää aika äkkiä lattialämmityksen mahdollisuuksiin. Tai mahdolllisuuksiin, joissa lattialämmitys olisi paras vaihtoehto. Silloin voi tulla mieleen ajatus, että olisiko sittenki pitänyt ottaa neuvosta vaarin ja asua hetki ennenkuin tekee mitään...

Vesikiertoisen patterilämmityksen ja vesikiertoisen lattialämmityksen viemä energia on loppujenlopuksi melko pieni lattialämmityksen hyväksi. Sitten kun miettii sitä kustannusta, joka tulee lattialämmityksen asennuksesta vs. nykyisten pattereiden korvaamisesta uusilla, energiatehokkaammilla pattereilla, niin aika monta (kymmentä) vuotta saa tohottaa ennenkuin lattialämmitys tulee halvemmaksi.

Sitäpaitsi, patterit sopivat rintsikkaan :)
Ei tässä mitään ultramodernia taloa olla tekemässä vaan perinteitä kunnioittaen ja vain ne pakolliset osat uusitaan. Toki kurkataan pintaa syvemmälle, mutta jos ei ole aihetta korjata, niin ei sitä sitten korjata.

Itse mielummin korjaan nyt ne kaikki oleelliset korjattavat asiat kun en vielä varsinaisesti asu tuolla. Sitten kun suurimmat korjaukset on tehty, niin sisään voi muuttaa ja jatkaa niitä "pienempiä" remontteja.
Jos nyt muuttaisin ja roudaisin kaikki tavarat jo paikoilleen, niin se hulabaloo mikä tulee kaikkien tavaroiden siirtämisestä/suojaamisesta ym. on niin kova show että mielestäni on järkevämpää tehdä nyt kerralla hommat kuntoon.
En ymmärrä miksi pitäisi asua talossa, jonka katossa on reikä, putket vaarassa hajota, suihku kuin pommin jäljiltä, ovet ja ikkunat puhaltavat kylmää ilmaa sisään ja sähköt vedetty vähän sinnepäin kyseenalaisilla kytkennöillä...

Kukin toki tekee tyylillään. Tämä on minun tyyli.

Itse tekisin tässä tapauksessa kokonaan uuden töllin Vaikka rintsikan kuinka uudistaa niin aina ne on vanhoja.Kompromissejä joutuu tekemään!

[eerokoo]

En nyt mahdollisesti lukenut ketjua tarkkaan, mutta kommentoin kattoremonttiin. Joku taisi kyllä mainita katon nostamisesta.

Ainakin meidän tönössä yläkerran huoneiden viiston osan lämpöeristeenä oli se normaali 10 cm kutteripurua. Kosminen kylmyys tunki läpi ensimmäisenä talvena. Tein sen tavallisen muutoksen, että laitoin kattotuolien päälle kakkosneloset. Viiston osan lämpöeristeeksi vaihdoin 2 x 7 cm polystyreenin. Aluskatteen yläpuolelle jäi 5 cm tuuletusrako, jota rintsikoissa ei yleensä viisto-osalle tehty. Vintti-Iitan huono puoli on huono äänieristys. Lisäksi konesaumakatto kolisee kodikkaasti kovalla tuulella. Entinen peltikatto oli kätevästi liimautunut alla olleeseen kattohuopaan, eikä kolissut.

Oletko ryöminyt välitilassa piipun ympäri? Meidän kalkkihiekkatiilestä muuratun piipun "ulkona" oleva osa oli niin haurastunut, että purin sen pois (rukkasilla, ei paljon moskaa tarvittu) ja muurari muurasi uuden yläosan. Tämä homma käy helpoimmin silloin, kun katto on muutenkin auki.

[Ruskolainen]

Jitulla samanmoinen remppa kuin minulla, tosin omalla kohdalla remppa on vielä laajempi. Itse kerran aiemmin rempannut toisenlaisen kohteen muuttamalla valmiiseen ja nähnyt kaverin asuvan ja remontoivan vastaavan niin voi sitä itkua ja hammastenkiristystä. Eli itse suosittelen tekemään "kaiken" ennen muuttoa.
Sen verran jää uusimatta mitä rungossa puuta on sekä sokkeli.
Kattoremontin hinta voi olla mitä tahansa jos alla olevaa rakennetta ja sen korjaustarvetta ei tarkkaan tiedetä. Itse pääsen halvalla kun konesauma tulee asennettuna reilusti alle 10 000€ kaikkine kilkkeineen.
Uusitaanko pattereille menevät putket? Vissiin joo.
Aika suolaisia hintoja putkiremonteista, toki pääkaupunkiseutulisä näkyy. Itselle annettiin hinta iv-koneen ja putkien kanssa sekä käyttövedet, viemärit ja lattialämmitys 12000€. Toki itse teen näistä kytkentöjä lukuunottamatta lähes kaiken.

Lattialämmitykseen ajetaan max. 40 asteista vettä ja pattereihin n. 55-65 asteista joten kyllä siinä eroa on prosenttuaalisesti aikalailla.

Jos olisin kokonaan uuden rakentanut olisi kättä saanut työntää aikalailla syvemmälle taskuun.

[PetteriKivimäki]

Mietteitä vanhan korjaaminen itse kontra uuden rakentaminen:

Olen asunut ja remontoinut etätöitä tekevän puolisoni (lue: minä olen tehnyt kaiken paitsi tapetoinut) kanssa 135 neliön kokoisen ns. välirauhan talon kohta aivan kokonaan (ulko- ja sisäseinät uusiksi, lattiat uusiksi, ulkokatto malaattu, viemärit uusiksi, sähköt uusiksi, ikkunat on kunnostettu ja alakerran kylppäri puuttuu). Tällä hetkellä hankinta&remppakustannukset ovat noin 180 000 €, 5-7 donaa menee alakerran kylppäriin vielä. Eräs tuttava purki vastaavan talon ja olen kautta rantain jutustelemalla saanut selville, että jossain lähellä 400 000 € tulee olemaan tontin hankinta, purku, uuden rakentaminen/rakennuttaminen loppulasku.

210 000 € jää eroa, ja jos otetaan vaikka 25 vuoden aika, tekee se 700 € erotuksen kuukausittaiseen maksuun.

Laittamalla sen 700 € erotuksen 25 vuodeksi vaikkapa maltillista 5% korkoa korolle tuottavaan indeksirahastoon, minulla olisi 25 vuoden kuluttua 100 vuotta vanha velaton murju, ja rahaksi muutettavaa indeksirahastoa 407 680.34 € - tosin silloiseen rahaan muutettuna. Tuttavallani 25 vuotta vanha velaton ei-enää-uusi talo.
Ihan 700 € minulla ei ole laittaa sivuun kuukausittain, mutta asumalla itse omin karvattomin käsin remontoimassani talossa, lohkeaa rahastoon helposti eläkepäiviä varten 200 € / kk.

Että ihan järjestöntä ei mielestäni korjattavissa olevan korjaaminen ole.

Edit Korkoa korolle -laskurin ja pienenkin sivuun laitettavan kk-summan löydät esim tuolta:
http://www.rikaserakko.com/p/korkoa-kor ... skuri.html

[Jiitu]

Itse tekisin tässä tapauksessa kokonaan uuden töllin Vaikka rintsikan kuinka uudistaa niin aina ne on vanhoja.Kompromissejä joutuu tekemään!

Tietysti jos uuden talon haluaa niin hölmöähän se on 70 vuotias talo ostaa. En ikinä ole oikein lämmennyt moderneille kivitaloille yms. Toki niissä on varmasti lämpimämpää ja lattiat ei narise, mutta ne ovat kovin persoonattomia. Korkeakiiltoiset keittiönkaapit, kulmikas valkoinen nahkasohva ja lokki-valaisin. Ei kiitos.

Pohdinnassa oli kyllä pitkään tontin osto ja uuden talon rakentaminen... Mansardikattoinen siitä uudesta talosta kyllä olisi tullut. :)
Tonttien hinnat helsingissä ja pääkaupunkiseudulla yleensä, ovat kuitenkin vain niin levottoman kovat, että 200K€ 300m2 tontista jossain vailla mitään yhteyksiä oli liikaa.
Eipä tämäkään nyt ihan ilmaista lystiä ollut, mutta nyt voin asua n. 20 min päässä Stockmannilta ja vielä omakotitalossa.

Oletko ryöminyt välitilassa piipun ympäri?

Juu, kävin siellä ryömimässä. Purua oli paljon ja ei vaikuttanut olevan edes märkää tai painunut. Yhdestä nurkasta katto on vuotanut ja lahottanut vanhan huovan alla olevia lautoja. Kattotuolit ja piippu yllättävän hyvässä kunnossa. Toki koko totuus selviää tarkemmin kun katto puretaan ja tutkitaan tarkemmin. Tarkoituksena on eristää lisää. Edellinen asukki oli niin jo tehnyt.

Uusitaanko pattereille menevät putket?

Juu, kaikki putket uusitaan. Käyttövesi, viemäri, lämpöverkko + uudet patterit ja termarit. Hinnaksi tulee 12500€ koko hela hoito. Ainoastaan lattialämmitys ja pääviemärin uusiminen (kellarin betonin alla) ei kuulu hintaan.

Lattialämmitykseen ajetaan max. 40 asteista vettä ja pattereihin n. 55-65 asteista joten kyllä siinä eroa on prosenttuaalisesti aikalailla.

Tottakai lattialämmityksessä on edullisemmat käyttökulut. Tässä tapauksessa taskut ei kuitenkaan ollut niin syvät että olisi laitettu kauttaaltaan lattialämmitys. Yläkerran kylppäriin tulee pieni sähkölattialämmitys.

Tällä hetkellä hankinta&remppakustannukset ovat noin 180 000 €

Huh! Jos pääsisikin noin edullisesti. :D

En kyllä ymmärrä sitä miten joissain lehdissä ja muissa aviiseissa kerrotaan kylppäriremontin maksavan yli 10 000€. Jos ajatellaan ihan "peruskylppäri" yhdellä suihkulla ja ehkä pöntöllä, niin miten siihen saa tuhlattua niin paljon rahaa? Olettaen että kaikki putket on jo olemassa, kun kerran rempasta on kyse. Meillä rakennetaan yläkertaan kokonaan uusi kylpyhuone. Eli väliseinät, viemärit, käyttövedet, lattiakaivo, vesieristys, laatoitus, kalusteet ym. Ja kokonaishinnaksi tulee n. 4000€. Toki kun tuntee osaavia ihmisiä ja on itse valmis tekemään, niin säästää pitkän pennin.

[juha1]

Kannattaa sitten olla tarkkana tuon katontekijän kanssa että sieltä tulee oikeasti konesaumakatto eikä lukkosaumallinen. Ne kun meinaavat monelle asiaan perehtymättömälle olla ihan sama asia kun näyttävätkin ulospäin suht samalta. Meinaatteko ottaa valmiiksi jollain värillä pinnoitetun vai oldschool-tyyliin paljasta peltiä ensin pariksi vuodeksi hapettumaan ja sitten maalaus?

mikäs siinä lukkosaumallisessa nyt niin huonoa on? eihän siinäkään reikiä ole päällepäin ja tuntuuhan nekin katossa kiinni pysyvän. ja edullisempia ku konesaumattu. eikä tarvitse myöhemmin alkaa maalaamaan ihan heti. päällepäin toki näyttää konesaumatulta, mutta siitä tuskin haittaa on.

toki jos on ihan pakko olla vanhaan tyyliin tehtyä, niin sittenhän siinä ei vaihtoehtoa ole. monella tutulla tuo uudempi malli, eikä valittamista.

[Spautio]

Ei konesaumakattoakaan tarvitse maalata, meille hakkasivat konesaumakaton mustasta pural-pintaisesta pellistä. Aika sokea täytyy olla jos erehtyy luulemaan lukkosaumakattoa konesaumakatoksi, ulkonäössä ei ole juurikaan mitään yhteistä :)
Tuskin lukkosaumakatto tulee juurikaan halvemmaksi, meille maksoi tarvikkeet + peltityöt (pohjatyöt tein itse) muistaakseni 8700e, 230m2, 2 piippua, 3 lasikupolaa, 4 muuta läpivientiä. Pari viikkoa kattoa hakkasivat, hyvä tuli.

[RTMPekka]

Lattialämmitykseen ajetaan max. 40 asteista vettä ja pattereihin n. 55-65 asteista joten kyllä siinä eroa on prosenttuaalisesti aikalailla.

Tottakai lattialämmityksessä on edullisemmat käyttökulut. Tässä tapauksessa taskut ei kuitenkaan ollut niin syvät että olisi laitettu kauttaaltaan lattialämmitys. Yläkerran kylppäriin tulee pieni sähkölattialämmitys.

Lämmitykseen menevä kokonaisenergia ei korreloi lämmitysveden lämpötilan kanssa. Lattialämmityksessä lämpöä luovuttava pinta-ala on hurjasti suurempi kuin pattereissa, jolloin samaan energiamäärään riittää pienempi lämpö. Toki mitä kuumempaa vettä sitä suuremmat häviöt, mutta vain jos ne menee ns. harakoille. Lattian ollessa lämmin voi myös huonelämpötilan pitää pikkaisen pienempänä, mutta myös villasukat tai paksut matot ajaa saman asian.

Lämmityksen kokonaisenergian määrää rakennuksen vaipan läpi karkaavan lämpöenergian määrä ja ilmastoinnin kautta karkaavan energian määrä. Tähän vaikuttaa suuresti lämpötilaero sisäilman ja ulkoilman lämpötilaero. Etelä-Suomessa niiden vuorokausien määrä milloin patteriverkostoon joudutaan ajamaan oikeasti 55-65 asteista vettä on kovasti pieni.

[Jenkka]

Onnea projektiin!

Jos tarkoitus lisäeristää, niin kannattaa nyt suunnitella ensin järjestyksessä, niin millä ja miten?

Helposti menee korotettavaksi ja miten purun/lisäeristyksen pyhän liiton ratkaiset materiaalina/rakennusteknisesti?

[eerokoo]

Hyvä että kattolaudoitus vaikuttaa ehjältä.

Komppaan Jenkkaa lisäeristyksen suhteen.

> Tarkoituksena on eristää lisää. Edellinen asukki oli niin jo tehnyt.

Niin oli meilläkin, tosi taitavasti. Pari paalia lasivillaa kuorin pois purujen päältä ja vein Sorttiin.

[Leksa]

Lattialämmitykseen ajetaan max. 40 asteista vettä ja pattereihin n. 55-65 asteista joten kyllä siinä eroa on prosenttuaalisesti aikalailla.

Tottakai lattialämmityksessä on edullisemmat käyttökulut. Tässä tapauksessa taskut ei kuitenkaan ollut niin syvät että olisi laitettu kauttaaltaan lattialämmitys. Yläkerran kylppäriin tulee pieni sähkölattialämmitys.

Lämmitykseen menevä kokonaisenergia ei korreloi lämmitysveden lämpötilan kanssa. Lattialämmityksessä lämpöä luovuttava pinta-ala on hurjasti suurempi kuin pattereissa, jolloin samaan energiamäärään riittää pienempi lämpö. Toki mitä kuumempaa vettä sitä suuremmat häviöt, mutta vain jos ne menee ns. harakoille. Lattian ollessa lämmin voi myös huonelämpötilan pitää pikkaisen pienempänä, mutta myös villasukat tai paksut matot ajaa saman asian.

Lämmityksen kokonaisenergian määrää rakennuksen vaipan läpi karkaavan lämpöenergian määrä ja ilmastoinnin kautta karkaavan energian määrä. Tähän vaikuttaa suuresti lämpötilaero sisäilman ja ulkoilman lämpötilaero. Etelä-Suomessa niiden vuorokausien määrä milloin patteriverkostoon joudutaan ajamaan oikeasti 55-65 asteista vettä on kovasti pieni.

Juurikin näin eli ei lattialämmitys itsessään säästä energiassa. Voi ajatella vaikka näin, että kun lämpövuoto on jokin tietty, niin kyllä lämpöä pitää tuoda vastaava määrä tilalle, olipa tapa sitten perinteiset patterit tai lattialämmitys. Pattereiden pieni pinta-ala * korkeampi lämpötila = lattialämmityksen suuri pinta-ala * alhaisempi lämpötila. Energiankulutuksen ero lämmönjako tavoilla on marginaalinen.

Mutta se ei ollutkaan aikaisemman kommenttini pointti vaan se, että lattialämmitys lämmönjakotapana antaa jatkossa enemmän mahdollisuuksia siihen, millä itse lämpö tuotetaan. Kaukolämmön kilpailukyky kun ei ole enää sitä, mitä se oli joskus aikaisemmin. Vaikka huoleton se on.

[Wespa]

mikäs siinä lukkosaumallisessa nyt niin huonoa on? eihän siinäkään reikiä ole päällepäin ja tuntuuhan nekin katossa kiinni pysyvän. ja edullisempia ku konesaumattu. eikä tarvitse myöhemmin alkaa maalaamaan ihan heti. päällepäin toki näyttää konesaumatulta, mutta siitä tuskin haittaa on.

No en minä lukkosaumakatteesta maksaisi konesaumakatteen hintaa, monesti konesaumakate voi tulla jopa vähän halvemmaksi. Konesaumakate taitaa olla ainoa katetyyppi jolle ei ole pakko laittaa aluskatetta? Sekin kertoo jo jotain. Lisäksi mun on vaikea uskoa että tuollainen lukkosaumakate kestäisi ehjänä esim. 60 vuotta niin kuin tämä oman mökkeröiseni konesaumakate on jo kestänyt..

Ja vielä tuosta vanhan remppaaminen vs. uuden rakentaminen. Jos vanhaa remppaa ajatuksella ja perinteistä rakennustapaa kunnioittaen niin välttyy monilta ikäviltä rakenteilta/laitteilta jotka nykyisten rakennusmääräysten mukaan rakennettaessa ovat lähes pakollisia, kuten esimerkiksi koneellinen ilmanvaihto.

[Jiitu]

Juurikin näin eli ei lattialämmitys itsessään säästä energiassa. Voi ajatella vaikka näin, että kun lämpövuoto on jokin tietty, niin kyllä lämpöä pitää tuoda vastaava määrä tilalle, olipa tapa sitten perinteiset patterit tai lattialämmitys. Pattereiden pieni pinta-ala * korkeampi lämpötila = lattialämmityksen suuri pinta-ala * alhaisempi lämpötila. Energiankulutuksen ero lämmönjako tavoilla on marginaalinen.

Näin sen itsekin järkeilin kun mietin lattialämmityksen ja patterilämmityksen väliltä.

Mutta se ei ollutkaan aikaisemman kommenttini pointti vaan se, että lattialämmitys lämmönjakotapana antaa jatkossa enemmän mahdollisuuksia siihen, millä itse lämpö tuotetaan. Kaukolämmön kilpailukyky kun ei ole enää sitä, mitä se oli joskus aikaisemmin. Vaikka huoleton se on.

Tässä kaukolämmössä on hyvät ja huonot puolensa. Alunperin oli ajatuksena se, että tulis aurinkopaneelit katolle, jotka lämmittäisivät käyttöveden. Nyt kun ei ole lämminvesivaraajaa, niin tuo menee vähän hukkaan ajatuksena.
Toki voisin ottaa sen käyttösähkönä, mutta toistaiseksi aurinkopaneelit saavat odottaa. Semmoinen varaus kuitenkin jätetään että aurinkopaneelit jossain vaiheessa "koristavat" kattoa.

Päivitystä remonttiin.
Tänään tuli avattua hieman seinäpintaa ja kattoa ja nyt suurimmaksi haasteeksi tuntuu muodostuvan tuo sähköjen uusiminen. Esim. kun en raaskisi purkaa alkuperäistä kattoa, niin kaikki valaisinten johdotukset ovat hieman haastavia. Lisäksi kun uusi sähkökeskus olisi tarkoitus sijoittaa kellariin, niin sinne pitäisi myös päästä jotenkin kätevästi. Ei ihan kaikkea viitsisi purkaa/hajottaa, kun on ihan siistiä paneelia seinässä jne.
Huomenna jatkuu seikkailu taas... :)