Peruskuntoinen vai remontoitu, pohdittavia seikkoja

[Maiju]

Yllä olevasta(kallion veiressä) talosta lisäkysymys, ulkoverhous on uusittu -90, se on asennettu vanhan rapatun seinän päälle, mitä mieltä??

[pakoistinen]

Seinät: Jos alla on tosiaan alkuperäinen (?) kalkkibetonirappaus, se on tehty luultavasti vinolaudoituksen päälle. Alla olevan laudoituksen päälle kiinnitettiin yleensä tervapaperi, ja ns. kanaverkko, joka muodosti rappaukselle "kynnet", johon rappilaasti tarttui. Yleensä nuo rappaukset tehtiin roiskerappauksena, joko kaksi- tai kolmikerroksisina. Rappauslapiolla mäiskittiin sitä tavaraa seinään noin 0.5-1.5 cm kerroksiksi. Alin eli ensimmäinen kerros sisälsi kalkkia ja betonia yleensä 1:1 suhteessa, ja loput vettä. Tämän jälkeen betonin osuutta vähennettiin ja kalkin osuutta lisättiin kerroksittain pintaa kohden. Lopuksi pintaan vetäistiin kalkkimaali, jonka kiinni pysyminen riippui paljolti siitä kuinka vähän alla olevassa kerroksessa oli betonia jäljellä. Kovin betonipitoiseen pintaan tuo kalkkimaali kun ei tartu. Paikoitellen kuulemma käytettiin myös ns. vesilasipinnoitetta, mutta tästä ratkaisusta minulla ei ole paljon tietoja.

Kalkkibetonirappauksen kestoikä RMT:ssä voi vaihdella paljonkin. Yliopiston yhden julkaisun mukaan liikuttaisiin 50-65 vuoden välillä, mutta toisaalta Roomassa on rappauspintoja, jotka ovat alkuperäiskuntoisia jopa 500 vuoden jälkeen. Suomessakin on kirkkoja, joissa kyseinen tekniikka on kestänyt satoja vuosia.

Sitten tuossa ehkä jossain 60-luvun paikkeilla joku keksi että rappauspintaanhan voisi vetäistä muovimaalin, mikä oli vihonviimeinen idea. Muovimaali esti kosteuden poistumisen rappauksesta, ja jäätymis- ja sulamisprosessi rapautti muutamassa vuodessa pinnan piloille. Kannattaa selvittää mitä alkuperäiselle rappaukselle on tehty ajan saatossa. Muuten rappaus on materiaalina melko hengittävä, kestävä ja osoittanut toimivuutensa satojen vuosien aikana toisin kuin useimmat nykyaikaiset materiaalit. Jos rappaus on "alkuperäiskuntoinen", ollaan selvillä vesillä sen suhteen.

Päällelaudoituksen yhteydessä on ehkä lisätty lämpöeristeitä sinne väliin, mikä saattaa olla virhe jos mukaan on eksynyt "eristävä" muovikin. Jos muovia löytyy rakenteesta, niin pitäisi vähän alkaa mietityttämään. Rakenteen hengittävyys sisäänpäin on tällöin ainoa reitti, mitä pitkin kondenssivedet sun muut kosteudet pääsevät liikkumaan. Jos väleissä ei ole muovia, niin ratkaisu voisi äkkiä ajatellen olla ihan toimivakin. Tietty lisävarmuutta kosteuden suhteen saadaan heti, jos laudoituksen ja rappauksen välissä on tilaa ilman kierrolle. Jos siellä on muovia, ollaan taas samassa tilanteessa kuin muovimaalin kanssa. Rakenteen kosteudenpoistokyky (hengitys-) on tällöin käytännössä nolla. RMT:n materiaaliksi ei pitäisi muovia mennä laittamaan, koska talo ei toimi sillä tavalla.

[Maiju]

Löysinpä tuossa mielenkiintoisen RMT-kohteen etuovesta jota en syystä tai toisesta ollut huomannut. Kunnoksi ilmoitettiin välttävä ja oli kuitenkin maininta että remontoitavaksi tai tontiksi ja ihan oli Tampereella, kuvassa oli keittiö ja ei näyttänyt hullummalta. No ajattelin sitten, että soitan välittäjälle ja kyselen, että onko ihan epätoivoinen projekti. Aloitin, että haluaisin saada kunnosta lisätietoa ja välittäjä hieman innottomasti, että ei siitä kyllä mitään saa. Kysyin sitten että onko siellä pahaa kosteusvauriota vai mitä ja siihen välittäjä, että kyllä siellä nyt vuoden asuu kun uutta suunnittelee. Siihen se puhelu sitten oikeastaan loppuikin.. Jos myydään tontiksi niin eikö välittäjä olisi voinut sitten sanoa ihan suoraan että siellä on paha kosteusvaurio tms?

[Maiju]

Onko kenelläkään mielipidettä edellisen sivun kuvassa olevan talon sijoituksesta (kallio)?

[jmattis]

vissiin tuo m.alander tietää näillä palstoilla eniten perustusjutuista, mutta noin harrastajana:

riippumatta alla olevasta maapinnasta (kalliota, hiekkaa, savea...) nämä rmt:t ovat olleet paikallaan jo viis-kuuskymmentä vuotta. nyt pitää osata katsoa, miltä se pohja näyttää, eli jos kaikki on kunnossa niin se on kunnossa edelleen.

tietyt asiat kannattaa katsastaa: joillain salaojituksilla tms. on olemassaolevaa tilannetta saatettu muuttaa niin, että systeemit ei toimi niinkuin aiemmin - tarkistettava kohde erityisesti jos salaojituksesta ei ole montaa vuotta aikaa. koskee kuitenkin eniten savi/hiekkamaita.

kalliotaloissa tsekattava meneekö valumavesiä kellariin tai kivijalkaan (tiedän yhden talon, jossa kellaritilojen läpi on tahallaan rakennettu avopuro sisälle, kun vedentuloa oli melkein mahdoton estää) ja onko kivijalassa tavanomaista suurempia halkeamia.
mutta muistaakseni ainakin raamatussa niitä kalliolle rakennettuja kehuttiin...
:D