Salaojitus - eri tasoille

[Maaretta]

Hei,
Talossani on puolikellari eli sokkeli on puolen talon osalta matalampi kuin kellariosan kohdalta.
Pitääkö minun huomioida jotain erityistä, kun aloitan salaojituksen teon?
esim. salaojaputkien materiaalin suhteen.

[Matti Alander]

Ei tarvitse, keskiosaan jossa rakenne vaihtuu, voidaan asentaa tiputuskaivot tarkastuskaivoiksi. Eli vesi tippuu kaivossa alemmalle tasolle ja jatkaa matkaansa pois rakennuksesta. Tuplaseinämäinen 110 mm laadukas salaojaputki ja rännivedet kumitiivisteisin viemäriputkin vuotamattomina.
Perustuksissa kosteuseristeeksi kuivaavat salaojittavat lämmöneristeet ja se on siinä. Matalampi puoli vaatii ilmeisesti routaeristeet ja ne kannattaa asentaa mahdollisimman alas, jotta saadaan salaojittaviin eristeisiin lämpötilaeroja, sekä parasta ulospäin kuivaavaa vaikutusta.

[Maaretta]

Kiitos paljon Matti,
Tiputuskaivot tarkoittavat varmaan samaa kuin pudotuskaivot.
Yritin hakea näistä tiputuskaivoista tietoa ja kuvia - eipä oikein löytynyt, mutta liikkeessä varmaan osaavat neuvoa.
Tuota matalamman puolen routaeristystä jäin miettimään, että miten sen toteutan ja erityisesti kuinka alas eristys täytyy laittaa.
Olisikohan siihen vielä tietoa tai linkkiä joillekkin sivuille, josta asiaa voisi tutkailla?

[Matti Alander]

Turun murretta pääsi vähän vastaukseen mukaan, oikea termi on pudotuskaivo.
Käytettäessä salaojittavia hengittäviä lämmöneristeitä, on tärkeää pitää maaperä mahdollisimman viileänä, verrattuna kuivatettavaan perustusrakenteeseen. Näin syntyy vesihöyryn osapaine-eroja, lämpimästä viileämpään suuntaan. Kosteus työntyy suuremmasta vesihöyryn osapaineesta johtuen ulos rakenteesta kohti maaperää.
Routaeristeen alla rakennuksen vieressä, maaperän lämpötila kohoaa huomattavasti, vesihöyryn osapaine nousee ja pahimmassa tapauksessa vesihöyry työntää maaperän kosteutta perustuksen suuntaan vesihöyrynä.
Siksi routaeristystä on vältettävä kellarillisissa rakennuksissa, käytettäessä kuivaavia hengittäviä salaojittavia lämmöneristeitä. Niissä kohtaa missä matalan perustussyvyyden vuoksi on käytettävä routaeristystä, tulee se asentaa aivan salaojitusputken päälle mahdollisimman alas.
Koska yleisin perustusten kosteusongelma on huono tai puutteellinen kapillaarikatko, on salaojittava eriste kuivaajana erittäin nerokas. Bitumi eristetyillä ja patolevy eristetyillä perustuksilla on merkittävästi huonommat kuivaavat ominaisuudet, jos niitä yleensä on laisinkaan.
Mikäli halutaan tehostaa entisestään salaojittavan diffuusioavoimen eristeen kuivaavia ominaisuuksia, käytetään tuplakerroksia varsinkin alhaalla, eli 200 mm. Näin aikaansaadaan suurempia kuivaavia lämpötilaeroja.
Salaojittavat Diffuusioavoimet lämmöneristeet, toimivat myös lattioissa samoilla kuivaavilla vesihöyryn osapaine-eroilla, jolloin pienet putkivuodotkin kuivuvat automaattisesti itsestään.
Kuvamateriaalia voin lähettää sähköpostilla kiinnostuneille matti@malander.fi

[kappalainen]

Mitä talon alla on, savi voi kuivuessaan aiheuttaa painumista.

[Matti Alander]

Savi kutistuu kuivuessaan, salaojittavilla eristeillä pyritään etupäässä kuivattamaan betonirakenteita ja samalla lämmöneristämään energiaa säästäen.
Mikäli salaojitus remontti toteutetaan pohjaa ulospäin luiskaamalla ja C2 ohjeen mukaisella 100 mm sepelikerroksella, on painumavaara olematon. Anturan alta ei tule maata kaivaa ja aiheuttaa asettuneen maaperän häiriintymistä.
Savi kun kutistuu prosentteina, niin kaikkein suurimpia painumavaaran aiheuttajia ovat suuret lehtipuut, jotka voivat kuivata tonttia ja talonkin alta jopa viiden metrinkin syvyydeltä.
Turun seudulla kun savipatjaa jokisuistossa riittää, niin eniten ongelmia ovat aiheuttaneet todella suuret kunnallistekniset kaivannot ja perustusmontut pumppaamoineen.

[Maaretta]

Kiitos jälleen.
Maaperä ko. tontilla on savimaa.
Hienoa, kun huomiomioitiin tuon maaperän käyttäytyminen salaojituksessa.