Kallioon valettu 70 luvun talo salaojitus

[Matti Alander]

Tyypilliseltä potilaalta näyttää, maan pinta aivan liian ylhäällä, sokkelia näkyvissä n. 10 cm, 30 cm voisi pitää aivan miniminä. Rakennustapaohjeissa uusissa taloissa muistaakseni 50 cm.
Kohoumat pohjalla ilmeisesti kalliota, joten louhinnaksi menee esim. Kiilaamalla.
Tiivis maan pinta on estänyt suurempia vaurioita ja rännivesien putkitus mitä ilmeisemmin. Varmasti olet huomannut kaivaessa, kuinka nopeasti tumma ja märkä betonipinta alkaa ulospäin kuivumaan. Lämmöneristämällä sokkelia harvalla höyryä läpäisevällä eristeellä on kuivuminen ulospäin tehokasta ympäri vuoden maan alla.
Mikäli mahdollista maan pintaa tulisi laskea alaspäin ja luiskata ulospäin viettäväksi rakennustapaohjeen C 2 mukaisesti 3 metrin matkalta.
Käytettäessä salaojittavia ja hengittäviä eristeitä ei maan pinnan lasku ole välttämätöntä, mutta parantaa kyllä myös talon ilmettä. Korkeampi sokkeli on ollut monen rintamamiestalon pelastus vuosien varrella, mutta 70 luvulla arkkitehti ei halunnut portaita. Kyllä ammattilaisetkin ovat siis virheitä tehneet, vaikka ovatkin näitä rakennustapaohjeita tehneet.
70 luvun talot ovat nyt jo peruskorjaus iässä ja niissäkin se on parasta aloittaa ulkopuolelta.

[niimo]

Kohoumat onneksi vielä moreenimaata mitä en ole väkisin ottanut pois kun viemäröinti ja kiinteistön tulovesi menee siinä alla. Varotaan niitä loppuun saakka
Onneksi kallio melko tasaista siinä kohtaa mitä saanut esiin eikä vielä ole tullut vastaan pahempia vesilammikoita. Katsotaan kuinka paljon joutuu louhimaan. Näkyvissä tosiaankin pahin kohta ja tosta eteenpäin rinnettä alas maanpinnan yläpuolinen sokkeli alkaa kasvamaan pituutta niin että lopulta tiiliverhoilu alkaa 1m maanpinnan yläpuolella joten siinä uskon vahvasti että ulkoseinärakenne on kunnossa. Tästä pahimmasta kohdasta voi joutua muutama pystypalkin alaosa + alajuoksu uusimaan ja korottamaan alajuoksua.

Kiitokset kaikille neuvoista. Hyvä ketju!

[niimo]

Terve.

Kaivaminen etenee hyvin ja kallio melko tasiasta.

Nyt ihmettelen mitä soraa sepeliä kannattaisiä tällaisessa maanvaraisessa kohteessa käyttää. Toimittjatkin puhuvat kotisivuillaan sekaisin sepelistä ja salaojasorasta.

Jotkut toimittajat käyttävät nimitystä salaojasora jollekin hiekan näköiselle "hyvin vettä läpäisevää, suodattaa hienoaineet" (ettei salaoja tukkeudu) ja jotkut käyttävät salaojasora nimitystä 8-16mm tavaralle.

Valtaosa kuitenkin toimittaa sepeliä 8-16 mikä nyt ainakin pitäisi toimia kapillaarikatkona.

Eli ihmettelen että onko sepeli 8-16 oikea ratkaisu ja ilmeisesti vielä vesiseulottu lienee tarpeellista?
Toinen kysymys on se että kuuluuko samaa tavaraa käyttää kallionpohjasta maapintaan saakka? (jossain välissä tietenkin on vaakatasoinen routaeristys).
kolmas kysymys on sitten kuinka pitkän matkan seinästä tätä tulisi laitta esim jos käyttää isodränin tapaista ja joskäyttää vain patolevyä? Varmasti patolevyn kanssa 0,4m-0,5m riittänee mutta riittääkö huomattavasti vähempi jos käyttää isodräniä?

Kiitokset taas vastauksista. Täällä on upeeta porukkaa!

[Matti Alander]

C 2 kosteus ympäristöministeriön rakennustapaohje selvittää asioita paljon ja kannattaa lukea.
Salaojasoraksi luokitellaan sora jonka raekoko on 0,20 - 20 mm, siis yllättävänkin hienojakoista. Kivikkoon käyrän yläpäässä rajoitettu 20 mm, jotta muu tekniikka putket ym. Ei rikkoonnu.
Salaojasoraa ei pidä käyttää salaojittavien lämmöneristeiden kanssa, koska se saattaa päästä eristeen muovipallojen väliin ja heikentää pystysalaojituksen toimintaa , sekä kuivaavaa ominaisuutta. Salaojittavien hengittävien eristeiden kanssa käytetään sepeliä 5-11, 6-12 tai 8-16 versioita, jotka eivät tunkeudu eristeen sisään. Lopuksi verhoillaan sepeli ja yläosan eristekerros huolellisesti suodatinkankaalla. Sepeli menekki on noin puoli kuutiota metrille ja 2/3 osaa kaivannosta voi täyttää vaikka kaivumassoilla, välttäen suurempien kivien pääsyä levyä vasten.
Lopuksi pintaan 200 mm vesitiivis kerros ulospäin luiskattuna, mikäli kaivumassat ovat vesitiiviitä ei erillistä pintakerrosta tarvita.
Kalliossa kiinni olevassa rakenteessa kallion ja perustuksen väli on riskialttain kohta, on huolehdittava ettei vesi kulkeudu kallion pintoja pitkin talon alle.
Vielä hieman patolevyn asennuksesta, mikäli sitä käytettäisiin, niin pystysalaojituksen teko on tärkeää, sillä poistetaan vedenpaineen mahdollisuus. Ohjeita kun noudattaa niin rakennuksen arvokin paranee, eikä tule ongelmia mahdollisesti joskus taloa myytäessä. Sepeliä tai soraa menee enemmän patolevyllä ja kuivaavat ominaisuudet ratkaisevasti heikommat.
Kustannukset ovat hyvin lähellä toisiaan, koska pelkkä tuotteen hinta ei ole ratkaisevaa. Suurissa kaupungeissa massanvaihdon kustannus on otettava myös huomioon, saattaa olla yllättävän arvokasta puuhaa. Tärkeintä kuitenkin on homman onnistuminen ja yhden kerran elämässään tällaisen työn kun tekee, kannattaa käyttää laadukkaita tuotteita.

[Ruskolainen]

Aikamoista mainosta Matin tekstit. Jos suodatinkangas tulee eristeen ja salaojasoran väliin niin miten salaojittava eriste tukkeutuu? Ei mitenkään.
Ihana ohje laittaa kaivuumaata (siis multaa tai savea) sokkelin reunaan ka odottaa ensi sadetta kun kura roiskuu kahitiilen pintaan ja jämähtää siihen. Sen voi tietenkin pestä siitä pois, vaikka painepesurilla
Tuon vesitiiviin kerroksen idea on aikalailla olematon jos piha tehdään salaojien jälkeen valmiiksi.
Salaojituksen vaikutusalue on yleensä ,max. 1 metri talon seinästä. Pääsääntöisesti räystäät ovat 40-90cm joten sadevettä pystysuoraan sataa salaojan vaikutus alueelle 10-60cm. Isommassa talossa tämä tarkoittaa (ympärysmitta 72m) 7,2-43m2 aluetta. Keskimääräinen sademäärä 30mm tarkoittaa 21-129 litraa salaojien vaikutusalueelle. Ja tämänkö takia kurat otetaan sokkeliin? Kysynpähän vaan.
Jos sepelitäyttö on pintaan asti ja talon vierus tehdään esim. betonikivellä ei salaojiin kulkeudu kuin kahvikupillinen kesässä sadevettä ja sokkeli pysyy siistinä.
Kumman sinä valitset?
Matti heittää tähän sen saman kuin jo aiemmin että pihaa ei ole tehty valmiiksi jos sokkeli on kurassa, mutta toteutustapa on jokaisella kerralla jäänyt mainitsematta. Laitatko ne betonikivet saven päälle? Vain miten seinän vierus olisi tehtävä?

[niimo]

Moikka. Olin ajatellut että laitan sepeliä myös vaakatasoisen routaeristeen päälle patsaaksi joten seinästä on eka sepeliä sen 40cm ulospäin ja sitten alkaa nurmikko.

[Nihan]

Aikamoista mainosta Matin tekstit.

Aikamoista parjaamista sinun tekstit kun jaksat juosta joka ketjussa Alanderin perässä päätä aukomassa. Luukutatko jotain kilpailevaa tuotetta vai miksi niin kirveltää?

[Matti Alander]

Koetetaan pitää tämä erinomainen palsta siistinä keskusteluna, josta kaikille on hyötyä. Palstaa lueskelee ja kirjoittelee varsin monipäinen joukko eri alojen osaajia ja kokemuksia keränneitä. Yli kymmen vuotta on allekirjoittaneellakin vierähtänyt tällä palstalla ja keskustelun taso on ollut siisti.
Varmasti eri osiossa on käyty mielenkiintoisia keskusteluja ja puoli Suomea on hyötynyt palstan olemassaolosta. Selvästi palstaa seuraa kiinnostuneena myös alan ammattilaisetkin, vaikka vähemmän keskusteluihin osallistuvat.
Tärkeää on , että ihmiset ainakin heräävät ajattelemaan , suunnittelemaan ja miettimään asioita. Perusteltu mielipidekin on hyvä asia ja näin monta ongelmaa selviää ja rahaakin voi säästyä.
Perustukset ja niiden kosteustekninen käyttäytyminen on ollut pääaiheenani, siitäkin syystä , kun näitä ongelmia työkseni ratkon päivittäin.
Hyviä ja kehittäviä lukuhetkiä kaikille, aion vieläkin vastata kysymyksiin ja jakaa neuvoja, vaikka eläkeikä lähestyy kiivaasti. Uskon tyytyväisiä kuitenkin olevan enemmän ja asioitahan voidaan aina perustellusti ratkoa. Tuskin kukaan kuitenkaan meistä ei ole vielä täysin oppinut.
Toivottavasti tämä palsta jatkaa menestystään, sillä rintamamiestaloissa asutaan vielä pitkään ja niitä kunnostetaan aina vaan uusin voimin.