Hyviä maalauskelejä pukkaa ainakin tänne Itä-Suomeen. Päädyttiin lopulta huoltomaalaukseen paneelien vaihdon sijaan ja telineet odotttaa jo pihalla kasaamista.
1957 rakennettu valkea puutalo. Alkuperäinen verhous, vinolauta, pahvi ja purut, ei ilmarakoa. Edellisen kerran maalattu 1999 ilmeisesti RTV yhtymän FASAD merkkisellä akrylaattimaalilla
17 vuotta on varsin hyvin kestänyt kuitenkin tuo kaikkien kiroama muovimaali ilmaraottomassa laudassa. Paikoin kuitenkin ajan hampaissa jo irtoaa lastuina puhdasta sileää höylättyä puupintaa myöten. Tarkoitus on skrapata irtoava ja maalata päälle akrylaatilla. Jos kestäisi tällä käsittelyllä taas 17 vuotta niin ei maksa vaivaa ruveta kaikkea kaapimaan pois ja vaihtamaan öljymaaliin, joka kuitenkin kovan työn jälkeen homehtuu...
Talo on terve ja tuosta akrylaatista laudan pinnassa ei ole ollut mitään haittaa kuten ei akrylaattimaalista sisäseinissäkään.
Naapurin tölli on täsmälleen samaa lautaa ja maalattu samana kesänä 1999 Tikkurilan Ultralla. Naapuri kehuu tuota tököttiä ja moni muukin maalikauppiaita myöten. Hyvinhän se on hänen seinässään pysynytkin. Minusta Vinha taas on ollut erittäin kestävä ja olen sillä maalaillut ties mitä ulkona vuosien saatossa. Tämänkin talon kulmalaudat, räystäslaudat ja ikkunanpielet 5 vuotta sitten ja ovat kuin uudet. Ei mitään valittamista tuosta tuotteesta. Teknoksen Nordica on sitten ehkä liian kiiltävä ja tuntuu jotenkin vieraalta.
Onko kellään tietoa mitä eroa Ultralla ja Vinhalla edes lopulta on? Jos näistä pitäisi valita niin kumpaa vetelisitte seinään? Tikkurilan maalilinjalta on ihan turha kysyä mitään näin syvällistä.
Kiitos jos joku asiaan perehtynyt viitsii kommentoida

