Riviteeraus ilmaraolla vai ilman?

[ossis]

Pitäisi riviteerausta rakentaa kellariin ja menin lukemaan eri lähteitä miten tehdä ja nyt pää on sekaisin, että kuinka edetä.

Eli alkuperäinen ajatus oli tehdä riviteeraus 50mm ilmaraolla ja 70/75mm kevytbetoniharkoilla. Ilmaraon yläosaan tulisi 50mm kivivillaa maanpäälliseen osiin.
Rintamamiestalokirjaa luin ja huomasinkin, että siinä tehtii teeraukset ilman ilmarakoa ja muutama samanlainen kirjoitus tuli myös täälä vastaan (toki myös useita ilmaraon kanssa olevia). Ilmaraon ongelmaksi on mainittu mahdollinen kondenssi.
Maalaisjärjellä ajattelisin kondenssi ongelman tulevan juuri tuosta maanpäällisesti kivijalan osasta joka on kylmempi kuin maanalainen eristetty osuus. Mikäli yläreunassa on kivivilla, niin ajattelisin sen kohtuu tehokkaasti estävä ilman liikkumisen ja täten myös tuota kondensoitumista? Villan kanssa eristävyys olisi myös paremmalla tolalla kuin riviteerauksen muuraaminen suoraan seinään kiinni.

Päivän polttava kysymys on, että mitä mää nyt teen? Onko riski ilmeinen ja kannattaa välttää rakoa vai turhaanko huolehdin? Mennäänkö ilmaraolla vai ilman rakoa?

[RTMPekka]

Mielipiteitä tuosta on varmaan monia ja sitä parasta vaihtoehtoa en osaa sanoa. Äkkiseltään tuo vaihtoehto jossa kivivilla yläosassa tuntuisi lämpötaloudellisesti parhaalta. Siellä tosin voisi olla vaikka 100mm sitä villaa.

Parasta tietysti jos eristeet on ulkopuolella, mutta tämä ei ole aina mahdollista toteuttaa. Minulla on rakenne, jossa ulkopuolella maan pinnan alla 100 mm salaojittavaa ja sisäpuolella yläosassa tuo 100mm kivivillaa n. 300mm limitettynä. Pinnassa lujalevy. Hyvin on toiminut toistaiseksi ja kellarin lämpimänä pitäminen ei tuonut lämmityskustannuksiin kovinkaan paljon lisää. Keskikerros tarvii vastaavasti vähemmän. Lattiassa 200mm salaojittavaa ja vesikiertoinen lattialämmitys koko alalla. Ikkunat kellarissa myös uudet.

Yhden nurkan eristin kokonaan ulkopuolelta, koska siellä on nurkan alla ihanasti jonkinlainen lähde, josta anturan alta vesi nousee. Tähän laitoin salaojaputken erikseen ja sisäpuolelta jätin ihan raa'alle betonille jotta kuivuu. Edes ulkopuolinen salaojittava ei tuota kohtaa saa täysin kuivaksi, niin paljon nousee kapillaarisesti kosteutta. Onneksi on toisarvoinen kohta alakertaan tulevien rappujen takana.

Kaikenlaisia vaihtoehtoja olen nähnyt, ulkopuolinen eristys, rivinteeraus pienellä ja suurella raolla (jopa sellainen on tullut vastaan, jossa rivinteerauksen rako on tuuletettu ulkoa), rivinteeraus eristeellä, levyseinä eristeellä jne. Toisilla patolevy ja toisilla jotakin muuta. Veikkaan että nämä toimii ihan ok, lukuunottamatta tuota tuuletettua, kunhan rakenteen kuivaus vaan toimii eli pääsee kosteus kulkemaan ulos rakenteista.

Mutta joo eli kunhan pääsee kuivumaan niin hyvä tulee varmasti monella tapaa.

[Matti Alander]

Aloittaja on päätellyt sinänsä oikein, nykyisin tiili villa tiili rakenne on tuottanut runsaasti ongelmia uudemmissa taloissa. Ulkopuolinen tuuletuskaan ei auttanut.
Tiili villa tiili rakennetta takavuosina pidettiin hyvin turvallisena kosteusteknisesti ja vieläkin on lähes mahdotonta tulkita, onko kyseessä kylmän ulkotiilen kondenssi, vuotavat pellitykset, viistosade vai mikä ?
Meiltäkin ohjetta kombromissin toteuttamisesta yläosan villarakenteella on annettu, mutta nykyisin alkanut ajattelemaan aihetta. Ongelmaa rakenteen kanssa ei ole tullut vastaan, varmaankin Fuktisol kuivaa niin hyvin alaosaa ympäri vuoden.
Paras rakenne on eristys ulommaiseksi ja rappaus eps rakennetta on alkanut ilmaantumaan entistä enemmän. Valkoinen peltilista yläosan suojana ei välttämättä ole mitenkään pahan näköinen, kuten monesti ajatellaan.
Rintamamiestalon perusongelma on kapillaarinen kosteudennousu ja kesäaikainen maanalaisen osan kondenssi ja yläosan talviaikainen kondenssi. Ulkopuolisella Fuktisol eristeellä ja maan yläpuolisella rappaus eps eristyksellä, näistä ongelmista päästään ja tilaakin sisällä säästyy.

[ossis]

Kiitokset kommenteista molemmille.
Oma ratkaisu näyttäisi nyt menevän vielä villan kanssa eli ulkopäin rakenne tulee olemaan seuraava:
- maan alla: maa - salaojittava eriste - kivijalka - ilmarako 50mm - riviteeraus kevytbetoniharkolla
- maan päällä: kivijalka - kivivilla 50mm - riviteeraus kevytbetoniharkolla

Kivijalan sisäpinnassa on jonkin verran vanhaa pikeä joka tulee jäämään riviteerauksen sisään. Tämä onkin yksi syistä miksi riviteeraus tehdään eli koteloidaan piki seinään.
Kaikki pinnat tehdään höyryä läpäiseviksi eli ulkona kivijalassa on tasoite ja päälle tulee vielä sementtimaali. Sisäseinä tasoitetaan ja maalataan kalkkimaalilla. Ymmärtääkseni 50mm kivivillaa ja 70/75mm riviteeraus ei vielä ole niin kova lämmön eristys, että kastepiste siirtyisi liian syvälle seinään. Kellari on kuitenkin lämmin eli + 20 astetta näiltä riviteerattavilta osin.

Ulkoinen eristys olisi varmasti ideaali, mutta asuinalue on julkisivusuojeltua (tai vastaavilla kaava merkinnöillä) eikä kivijalan paksuntaminen onnistu. Mikäli joskus rappaukset pudottaisi alas ja lisäisi eristystä seiniin voisi kivijalkaa myös eristää ulospäin, mutta nyt ei järki kestäisi sitä luparumpaa eikä kassassa ole sitä määrää dinaareja, että voisi tuollaisia ajatuksia päässä edes haaveen tasolla liikutella.