Ulkomaalin tunnistusapua

[Shnelly]

Maali on valkoista, paikoin kulunut lastuiksi. Jos on paksummin maalia niin on reippat lastut. Harmaata on näkyvissä paljon. Ei ole muistikuvaa onko maalattu kerran vaiko kaksi. Lastua polttaessa palaa isolla liekillä, mutta en haista sen kummemmin muovia kuin öljyäkään, savua vain.

Ja mitä tilalle?

[Pekka Huhta]

Jos lastut on isoja ja taipuisia, kumimaisia nin se on lateksia. Lateksi hilseilee isoina nahkoina, isoimmat voi olla tikkuaskin kokoisista puolen kämmenen kokoisiin lipareisiin. Lateksi ei taivutettaessa varsinaisesti murru vaan taipuu ensin, osan latekseista voi kääntää melkein rullalle.

Jos ne on alle tikkuaskin kokoisia hilseitä, jonkun verran taipuisia mutta katkeavat helposti niin se on alkydiä. Alkydimaali hilseilee usein pitkänomaisina "tikkuina".

Semmoiselle pienelle krokotiilinnahalle mennyt maali on sitten pellavaöljymaalia, se harvoin hilseilee suurempina paloina vaan krakeloituu alle kynnen kokoisiksi lastuiksi, jotka ovat hyvin hauraita ja katkeavat helposti.

Pekka

[Shnelly]

Maalista lähtee valkoista jauhoa sormiin ja vaatteisiin kevyesti hinkkaamalla. Kovin isoja paloja ei hilseile, enemmän pientä murua, paikoin parin sentin kapeita siivuja, mutta vain jos maalia on tosi paksusti. Katkeavat helpoti.

Irtoaako alkydista jauhoa ja oliko sitä 50-60 -luvulla?

[Pekka Huhta]

Jos se maali vielä liituaa, eli siitä lähtee jauhoa sormiin niin se on todella suurella todennäköisyydellä (>90%) pellavaöljymaalia ja ne pienet sirut puhuu ihan samaa. Paras mahdollinen vaihtoehto kannaltasi siis.

Itse maalaisin sen päälle uudella pellavaöljymaalilla. Laiskempi varmaan laittais petrooliöljymaalin kun sen kanssa selviää yhdellä maalauskerroksella. Eipä se väärin liene sekään, mutta pellavaöljymaali on se klassisempi veto. Sillä pitää maalata kahdesti, ja jos tekee oikein hyvin sinkkipohjamaalin kanssa niin kolmesti.

Skrabaa kaikki irtoava pois. Monet raappaavat koko seinän puhtaaksi Speedheaterilla ja niin tein itsekin omassa talossa, mutta enää en ehkä viitsisi raataa niin pirusti. Jos maalia haluaa jättää (eli ottaa vaan pahat paikat) niin nyrkkisääntönä voisi pitää että jos neliön aluelle jää yli kolmannes laikkuja niin se loppukin on sen verran huonosti kiinni että kannattaa ottaa koko neliö puhtaaksi. Eri seinillä voi noudattaa eri käytäntöjä, yleensä etelä- ja länsiseinät on palaneet pahimmin. Pohjoisseinää tarttee raapia puhtaaksi todella harvoin.

Jos teet laikkuja etkä skrabaa kokonaan niin paikkamaalaa laikut kertaalleen ennen kun alat maaaamaan koko seinää niin lopputuloksesta tulee tasaisempi.

Pekka

[Shnelly]

Kokeilin raaputella eikä pahemmin innosta puhtaaksi nylkeä. Paikkamaalaus tapahtuu miten, sinkkivalkoisella vaiko samalla pellavamaalilla kuin loputkin?

Jos ihan puhtaaksi saisi niin ilmeisesti kävisi maitomaalikin? Vaan taitaa olla liian kova työ.

[Villekulla]

Pekka Huhta kirjoitti

Jos se maali vielä liituaa, eli siitä lähtee jauhoa sormiin niin se on todella suurella todennäköisyydellä (>90%) pellavaöljymaalia ja ne pienet sirut puhuu ihan samaa. Paras mahdollinen vaihtoehto kannaltasi siis.

Itse maalaisin sen päälle uudella pellavaöljymaalilla. Laiskempi varmaan laittais petrooliöljymaalin kun sen kanssa selviää yhdellä maalauskerroksella. Eipä se väärin liene sekään, mutta pellavaöljymaali on se klassisempi veto. Sillä pitää maalata kahdesti, ja jos tekee oikein hyvin sinkkipohjamaalin kanssa niin kolmesti.

Skrabaa kaikki irtoava pois. Monet raappaavat koko seinän puhtaaksi Speedheaterilla ja niin tein itsekin omassa talossa, mutta enää en ehkä viitsisi raataa niin pirusti. Jos maalia haluaa jättää (eli ottaa vaan pahat paikat) niin nyrkkisääntönä voisi pitää että jos neliön aluelle jää yli kolmannes laikkuja niin se loppukin on sen verran huonosti kiinni että kannattaa ottaa koko neliö puhtaaksi. Eri seinillä voi noudattaa eri käytäntöjä, yleensä etelä- ja länsiseinät on palaneet pahimmin. Pohjoisseinää tarttee raapia puhtaaksi todella harvoin.

Jos teet laikkuja etkä skrabaa kokonaan niin paikkamaalaa laikut kertaalleen ennen kun alat maaaamaan koko seinää niin lopputuloksesta tulee tasaisempi.

Meillä on kaiketi sama tilanne, tosin eteläseinä oli niin rapistunut, että epäilimme ensin lateksia, varsinkin kun pohjoisseinältäkin irtoili suikaleita. Ne lastut tosin murenivat erittäin helposti ja kun tarkempi tutkiskelu osoitti länsisenällä maalin krakeloituneen pieniksi siruiksi, olemme melko varmoja että kyseessä on öljymaali. Irtoavat maalit on nyt skrapattu, paikoin lämpöpuhaltimella ja toisaalta ihan käsipelillä ja maalaus alkaa olla ajankohtainen.

Kysymys kuuluukin, mitä pellavaöljymaalia, mistä sitä ostetaan ja käytetäänkö paikkamaalauksiin jotain erityistä maalia (mikä tuo sinkkipohjamaali on, josta Pekka Huhta mainitsi?) ja laitetaanko alle joku homeenesto? Voiko näin myöhään syksyllä vielä aloittaa maalauksen eli ehtiikö kuivumaan? Ja mites ne uudet höylätyt paneelit, annetaanko niiden olla harmaantumassa ensi kesään asti?

[vesahy]

Voitaiskos me tämän päivän maalarit ajatella tulevia remontin tekijöitä ja panna johonkin kiinteästi talteen tietoa käytetyistä maaleista. Tyhjä maalipurkki liiterin nurkassa ei riitä, kyllä se pitää olla jollain kestävämmällä tavalla taltioitu tieto. Johonkin voisi vaikka timpurin kynällä kirjoittaa isoin kirjaimin, että kuka maalasi, milloin maalasi ja millä. Huopatussi ei kelpaa, se haalenee vuosien myötä pois.

Teenpä tässä ehdotuksen, jonka osoitan suoraan Janetskille. Antakaa koko talon maalien mukaan pieni messinkilätkä, jossa on komeasti tehtaan ja maalin nimi sekä vuosiluku. Sen saisi sitten ruuvata seinään ulko-oven viereen sen "Uhrin ansiosta lippu liehuu"-lätkän viereen niin, että jokainen kylään tulija sen siinä näkisi. Olisi hyvää mainostakin. Ja alkuperäinen sävy säilyisi sen alla hyvässä turvassa. Sävytystietoja lätkään lienee vaikea saada mutta ne voisi olla vaikka tarrana, joka liimataan sen lätkän takapuolelle tiedoksi jälkimaailmalle.

Näin ei tulevien rintsikan omistajien tarvitsisi kolmenkymmenen vuoden päästä kirjoitella näille sivulle, että "millähän maalilla mun taloni on maalattu?".

[Janetski]

Teenpä tässä ehdotuksen, jonka osoitan suoraan Janetskille. Antakaa koko talon maalien mukaan pieni messinkilätkä, jossa on komeasti tehtaan ja maalin nimi sekä vuosiluku. Sen saisi sitten ruuvata seinään ulko-oven viereen sen "Uhrin ansiosta lippu liehuu"-lätkän viereen niin, että jokainen kylään tulija sen siinä näkisi. Olisi hyvää mainostakin. Ja alkuperäinen sävy säilyisi sen alla hyvässä turvassa. Sävytystietoja lätkään lienee vaikea saada mutta ne voisi olla vaikka tarrana, joka liimataan sen lätkän takapuolelle tiedoksi jälkimaailmalle.

Sinällään ihan hyvä idea, laitetaan harkintaan. Itse asiassa Teknos on tällaisia tehnytkin nyt, kun Panu+ tuotiin markkinoille keväällä. Muutamalta kauppiaalta kun kyselin, että onko ihmiset halunnu lätkän mukaansa niin hieman nihkeästi on kuulema mukaan otettu. Muutoinkin Teknos käytti ihan julmetut rahat tuotteen markkinointiin, kuten jotkut ovat varmaankin kesän aikana huomanneet esimerkiksi tienvarsimainonnassa. Näitä lätkiä on käyttäneet esimerkiksi hirsitalotehtaat paljonkin vuosien mittaan, aina silloin tällöin niihin törmää kulkiessaan.

[vesahy]

Voisihan sen kympin pytyn yksi sulkuliuska olla hiukan suurempi ja helposti irti taitettavissa (just niinkuin tuntolevy intissä) ja siinä teksti "Aito Uula pellavaöljymaali", naulanreiät valmiina. Se meni sitten ikään kuin väkisin purkin mukana. Sen sitten voisi naulata johinkin vaikka näkymättömään paikkaan, jos ei halua paraatioven viereen laittaa.