Lämmittääkö portaikkoa?

[PanuV]

Pahoitteluni jos en osannut käyttää hakua ja tästä on jo keskustelua.

Mietin, lämmittääkö porraskäytävää ja yläkertaa alakerran lämmöillä. Vaisto kieltää, mutta...

Talo on isohko v. 1941 talo, alakerrassa sisäänkäynti molemmista päistä, joista toisen eteisestä menee portaat yläkertaan (alun perin 2-3 asuntoa?). Käytössä oleva sisäänkäynti eri päässä kuin portaat. Alakerrassa on iso kaksiosainen olohuone koko julkisivun matkalta, keittiö, pesuhuone ja makuuhuone, joka jää osin portaiden alle.

Olohuoneessa on ilmalämpöpumppu ja kaksi pönttöuunia, joista pari viikkoa sitten poistettiin vastukset. Siitä saakka alakerta on lämmennyt ensisijaisesti puulla. Keittiössä, rappukäytävässä, makuuhuoneessa ja yläkerran huoneissa (aula, makuuhuone, sivuvinttiin rakennettu kamari) on sähköpatterit.

Porraskäytävä on tähän saakka ollut hyvin viileä. Myös yläkerrassa on noin 17-18 astetta, koska siellä vain nukutaan. Nyt mietitään, tulisiko yläkerta paremmalle käytölle, jos sitä lämmittäisi (viihtyisivätkö esim. lapset siellä paremmin). Yksi vaihtoehto on pitää porraskäytävän ovet auki ja lämmittää enemmän ilpillä ja pöntöuuneilla ajatuksella, että lämpö nousee (ja kiertää muutaman kulman) yläkertaan. Ilp on lähellä portaikkoa, mutta kulman takana.

Onko joku ajatellut vastaavaa loppuun? Onko haihattelua lämmittää porraskäytävää, joka selvästi on ajateltu alkujaan viileäksi tilaksi? Ollaan vähän pihejäkin vielä. Ja uuden uunin tekeminen yläkertaan on käynyt mielessä, tai ilpin asentaminen myös ylös.

Toista talvea tässä asutaan, eli opettelu käynnissä.

[PetteriKivimäki]

Ymmärrän täysin ongelmasi - ettet vaan asu Kypärämäessä näissä välirauhan taloissa kuten minäkin?

Itsellä oli sama ongelma. Kun tähän 5 vuotta sitten muutin, oli portaikko suljettu alakerrasta umpeenlevyttämällä toinen ovista ja yläkerran päähän portaita oli rakennettu seinä ja idiottimaisen vaarallinen portaikkoon päin avautuva ovi - ilman mitään tasannetta, joten avautuvaa ovea piti väistää portaikkoon. Purin remontissa oven ja seinän pois, avasin alakertaan menevän järkevämmin sijoitetun oven ja rakensin B-rapun tuulikaapin uudestaan ja uusin eristeet - sen katossa ei ollut yhtään mitään eristeenä. Lisäksi hommasin tuulikaappiin uudemman oven lämpölasilla ja lopulta eteiseen 500 W patterin, joka on +15 asteeseen säädettynä. Meillä kun on noit kissoi 4 ja ne ravaa ala- ja yläkerran väliä, niin alakerran ovea portaikkoon ei raaski pitää suljettuna, ei sitä naukumisen määrää kestä kukaan..

Nyt on alakerrassa +20 ja rapiat ja yläkerrassa pidämme sellaista +18 astetta, koska siellä ovat minun yritykseni työtilat ja siellä oelskellaan pääasiassa päiväaikaan.

Portaikosta toki vetää, mutta lopputulos on enemmän kuin siedettävä, joskin olen ajatellut alakerran ja portaikon oveen ripustettavan talviajaksi sellaista suikalehuopa-ovea, vähän niin kuin hyttysiä vastaan oleva suikalemuoviovi, mutta estämään lämpimän ilman virtaamista.

Ja ennen kaikkea: portaikossa vaihtuu ilma.

Edit. portaikkoa en ole lisäeristänyt, mutta ilmansulkupaperointi ja 12 mm. puukuitulevy ja panelointi on hujua vastaan laitettu..

[Leksa]

Maailma muuttuu ja osa rm-taloista tai oikeammin jälleenrakennusaikakauden taloista oli suunniteltu useammalle perheelle/taloudelle. Tällöin ajattelutapa lienee ollut niin, että portaikot eivät ole lämmitettävää tilaa, koska niiden kautta vaan siirrytään omaan huoneistoon. Ja jos ei lämmitetä, mitäpä sitä eristämäänkään. Nyt kun koko taloa asuu yksi perhe, mukavuuden kannalta lämmin portaikko olisi kiva. Myös itse olen muuttanut portaikon ja eteisen lämpimäksi. Ei kai mikään estä portaikon muuttamista lämpimäksi tilaksi, mutta kannattaa tarkistaa tilan seinien ja kattojen eristetilanne.

[PetteriKivimäki]

Vähän Panun kuvailun kuvailun perusteella ounastelen taloans tällaiseks, joka on alunperin ollut kahden evakkoperheen talo:


, johon on myöhemmin rakennettu toinen - tai oikeammin puolikas - kerros päälle. Eteisesytä lähtenyt portaikko on silloin sipaissut toisen huoneiston keittiöalkovista siivun..

[ReijoL]

Katos, Kypärämäki oli tuttua seutua, kaksi enoani asui siellä 50-80 luvuilla. Toinen rakensi kaksikin taloa vierekkäisille tonteille. Viimeksi olen käynyt siellä 60-luvun alussa joten muistikuvat ovat vähän heikkoja. Olisikohan ollut Vuorikadulla, näin ainakin päättelin kun Streetviewiä katselin. Pikkuisen on tullut puskaa ja pensasta lisää niistä ajoista.

[PanuV]

Vuorikadulla tämä meidänkin mökki tosiaan on. Ja olen olettanut että lättänäksi ensin rakennettu, niin kuin tuo Petterin linkkaama talo naapurustossa. Hyvä kuulla kohtalontovereiden kokemuksia, naapureiden peräti (ja tosiaan pitää vähän tutkia mitä seinät ovat syöneet ennen kuin aletaan porrasta lämmitämään).

[pvalila]

Jos lämpöä haluaa siirtää alakerrasta yläkertaan niin ei sitä välttämättä tarvitse sen huonosti eristetyn portaikon kautta siirtää.

Homman voi hoitaa vaikka näin:

http://mobair.fi/4100-sv


Clas Ohlsonilla oli ennen myynnissä simppeli sarja, joka oli paljon helpompi asentaa.

[tuuma]

Maailma muuttuu ja osa rm-taloista tai oikeammin jälleenrakennusaikakauden taloista oli suunniteltu useammalle perheelle/taloudelle. Tällöin ajattelutapa lienee ollut niin, että portaikot eivät ole lämmitettävää tilaa, koska niiden kautta vaan siirrytään omaan huoneistoon. Ja jos ei lämmitetä, mitäpä sitä eristämäänkään. Nyt kun koko taloa asuu yksi perhe, mukavuuden kannalta lämmin portaikko olisi kiva. Myös itse olen muuttanut portaikon ja eteisen lämpimäksi. Ei kai mikään estä portaikon muuttamista lämpimäksi tilaksi, mutta kannattaa tarkistaa tilan seinien ja kattojen eristetilanne.

Tuossa oli muistaakseni jonkunlainen Arava:n tapainen lainajuttukin että edellytys lainan saannille oli edellytys jostakin tuntemattomasta syystä se että portaikkoa ei saa eristää?

[tuuma]

Jos lämpöä haluaa siirtää alakerrasta yläkertaan niin ei sitä välttämättä tarvitse sen huonosti eristetyn portaikon kautta siirtää.

Homman voi hoitaa vaikka näin:

http://mobair.fi/4100-sv


Clas Ohlsonilla oli ennen myynnissä simppeli sarja, joka oli paljon helpompi asentaa.

Arvasit kai että heitit mulle täkyn jonka nappasin oitis

Tehokkainta olisi lämpöpumpulla tuo hoitaa, ei kulkeutuisi hajut, eikä äänetkään niin kovin...

[PetteriKivimäki]

Hyvä kuulla kohtalontovereiden kokemuksia, naapureiden peräti (ja tosiaan pitää vähän tutkia mitä seinät ovat syöneet ennen kuin aletaan porrasta lämmitämään).

Jos kiinnostaa miten täällä Lehtokadulla on hommat tehty, niin tervetuloa pyörähtämään kahveelle. Olen käytännössä rakentanut tämän taloni kokonaan uudestaan, ulko- ja sisäseinät (yhtä väliseinää lukuunottamatta), lattiat, eteiset, keittiöt ja huusit, joten tunnen nämä murjut suht hyvin.

[pvalila]

Jos lämpöä haluaa siirtää alakerrasta yläkertaan niin ei sitä välttämättä tarvitse sen huonosti eristetyn portaikon kautta siirtää.

Homman voi hoitaa vaikka näin:

http://mobair.fi/4100-sv


Clas Ohlsonilla oli ennen myynnissä simppeli sarja, joka oli paljon helpompi asentaa.

Arvasit kai että heitit mulle täkyn jonka nappasin oitis

Tehokkainta olisi lämpöpumpulla tuo hoitaa, ei kulkeutuisi hajut, eikä äänetkään niin kovin...

Jos lämpöpumppuja taloon laittaa niin sitten kannattaa kyllä käyttää sitä ihan perinteistä asennustapaa, sisäyksikkö sisälle ja ulkoyksikkö ulos.

Teoriassa ulkoyksikön voisi tosiaan asentaa alakertaan sisälle ja siten siirtää ylimääräistä lämpöä alakerrasta yläkertaan mutta tuollaisessa systeemissä käytettävän ilpin pitäisi olla todella pieni.

Hajut eivät käytännössä ole yhden perheen asunnossa ongelma ja ääntä voi taas erilaisilla loukoilla vaimentaa aika kohtuullisin kustannuksin.

[pvalila]

Hyvä kuulla kohtalontovereiden kokemuksia, naapureiden peräti (ja tosiaan pitää vähän tutkia mitä seinät ovat syöneet ennen kuin aletaan porrasta lämmitämään).

Jos kiinnostaa miten täällä Lehtokadulla on hommat tehty, niin tervetuloa pyörähtämään kahveelle. Olen käytännössä rakentanut tämän taloni kokonaan uudestaan, ulko- ja sisäseinät (yhtä väliseinää lukuunottamatta), lattiat, eteiset, keittiöt ja huusit, joten tunnen nämä murjut suht hyvin.

Kai sä nyt sentään muutaman alkuperäisen runkotolpan jätit jäljelle? Ihan vain sentimentaalisuuttasi...

[Rosvolinna]

Minä laitoin talomme portaikkoon ilpin. Ennen ilppiä alakerran lämpö nousi portaikon kautta yläkertaan ja alakerta kylmeni. Portaat lähtevät alakerran pienestä "kirjasto"-huoneesta = 4 kirjaa ja sohva. Portaiden ja kirjaston välissä ollut seinä on avattu. Porraskäytävän ulko-ovi on tukittu.

Ilppi riittää luomaan lämpötulpan kerrosten välille ja lämmittämään kirjaston sekä porraskäytävän. Kirjastossa on myös pönttöuuni. jota käytetään kylmemmillä ilmoilla. Molenpien kerrosten lämpötilat ovat säädettävissä toisistaan riippumatta.

Yläkerta on yksi iso talon kokoinen tila ja siellä on 600W sähköpatterit ikkunoiden alla sekä pieni sissikamiina lisälämpölähteenä.

[PetteriKivimäki]

Kai sä nyt sentään muutaman alkuperäisen runkotolpan jätit jäljelle? Ihan vain sentimentaalisuuttasi...

Alkuperäiset ikkunat sentään!

[tuuma]

Vaikka seinän runkotolpat olisivat ns. riukuja niin väliseinillä on osuutensa ottamaan vastaan kattolumikuormia ja jos purkaa niin vetojännitys häviää ja saattaa talo muuttua pyöreäksi.

En tiedä mutta luulen että alkuperäinen kysymys katosi.

Petterillä on hieno talo!