JJ kirjoitti: Ikkunoiden kohdalla muurataan vaan umpeen rako. Toki sillä tavalla, että tarvittaessa ikkunan saa karmeineen pois purkamatta muurausta.
Nyt tarvitaan rautalankaa...Kellarin eristysmateriaalien vaihtoehdot
Saako rautalankana
Nyt tarvitaan rautalankaa...
Joo kyllä tämä alkaa olla sitten selevää pässinlihaa. Eli sisäpuolelle laitan yläosaan kivivillaa 50 mm maanpintaan saakka, kuitenkin niin että alin puolimetriä jää joka tapauksessa eristämättä olipa maanpinta kuinka alhaalla tahansa. Tämän jälkeen laitan rivinteerauksen lecaharkoista 100 mm. Ja lopuksi koolaus ja panelointi. Vai tyrmääkö joku suoralta kädeltä tuon rakenteen.
Mitenkähän jos tekisin rivinteerauksen tiilistä niin saisin heti verhoilumateriaalin samalla kertaa. Tulisiko seinästä kylmempi kuin panelin kanssa? Kustannuksista lecalla tai tiilillä käsityksiä?
Mitenkähän jos tekisin rivinteerauksen tiilistä niin saisin heti verhoilumateriaalin samalla kertaa. Tulisiko seinästä kylmempi kuin panelin kanssa? Kustannuksista lecalla tai tiilillä käsityksiä?
-
ville
- Jäsen
- Viestit: 425
- Liittynyt: Ke Helmi 16, 2005 0:08
- Paikkakunta: OULU
- Paikkakunta: Oulu
- Viesti:
Mulla kans ajatus tehdä harkoista rivinteeraus,
Lecaharkko: 75*190*590 maksaa tällähetkellä halvimman tarjouksen mukaan 0,95 € kipale.
Eli tulisko tiilillä kalliimmaksi muistelen, tietenkin niissä on valmis pinta (joillekkin)
Ja ensin oli ajatus että ulos tulee maanpäälle eriste mutta kun on ylim. kivivillaa, jos sen siis laittais väliin ylös.
Lecaharkko: 75*190*590 maksaa tällähetkellä halvimman tarjouksen mukaan 0,95 € kipale.
Eli tulisko tiilillä kalliimmaksi muistelen, tietenkin niissä on valmis pinta (joillekkin)
Ja ensin oli ajatus että ulos tulee maanpäälle eriste mutta kun on ylim. kivivillaa, jos sen siis laittais väliin ylös.
Uusinta: Saako rautalankana
Siis, öööö...taidan olla tyhmempi kuin olen tajunnutkaan. Siis ikkuna karmeineenko jää ulkopuolelle sellaisenaan ja sisäpuolelle tulee jokin ohukainen muuraus? Vai mikä rako? Toivon kyllä etten koko rivinteerausta tarvitse, vaan asia hoituu ulkopuolelta. Mutta varma en vielä ole.Kristina kirjoitti:JJ kirjoitti: Ikkunoiden kohdalla muurataan vaan umpeen rako. Toki sillä tavalla, että tarvittaessa ikkunan saa karmeineen pois purkamatta muurausta.
Ikkuna pysyy edelleen perusmuurissa alkuperäisellä paikalla ja jos sisäpuolelle tehdään rivinteeraus esimerkiksi 50mm ilmaraolla niin ikkunan kohdallakin rivinteerauksen ja perusmuurin väliin jää siis tuo 50 mm rako.Tämä rako voidaan muurata umpeen ikkunan ympärillä esimerkiksi laittamalla harkko kyljelleen jos rivinteeraus on tehty harkoilla tai tiili toisinpäin jos on käytetty tiiliä.Näin ikkunan smyygistä saadaan siisti pienellä tasoittelulla.Ikkunahan jää siis sisältä katsottuna syvennykseen.
Rivinteerauksen ja perusmuurin liitoskohdassa voisi käyttää vaikka vähän Howerin mainitsemaa uretaania kylmäkatkona.
Rivinteerauksen ja perusmuurin liitoskohdassa voisi käyttää vaikka vähän Howerin mainitsemaa uretaania kylmäkatkona.
Avot... siinä tuli se rautalanka, kun itse vielä vasta heräilin.Tomppa kirjoitti:Ikkuna pysyy edelleen perusmuurissa alkuperäisellä paikalla ja jos sisäpuolelle tehdään rivinteeraus esimerkiksi 50mm ilmaraolla niin ikkunan kohdallakin rivinteerauksen ja perusmuurin väliin jää siis tuo 50 mm rako.Tämä rako voidaan muurata umpeen ikkunan ympärillä esimerkiksi laittamalla harkko kyljelleen jos rivinteeraus on tehty harkoilla tai tiili toisinpäin jos on käytetty tiiliä.Näin ikkunan smyygistä saadaan siisti pienellä tasoittelulla.Ikkunahan jää siis sisältä katsottuna syvennykseen.
Rivinteerauksen ja perusmuurin liitoskohdassa voisi käyttää vaikka vähän Howerin mainitsemaa uretaania kylmäkatkona.
Viimeksi muokannut JJ, Ti Huhti 17, 2007 19:00. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Tomppa väänti kyllä hyvin rautalangasta, itsellä kun tuo ulosanti voipi olla enempi tai vähempi epäselvää.
"Mulla kans ajatus tehdä harkoista rivinteeraus,
Lecaharkko: 75*190*590 maksaa tällähetkellä halvimman tarjouksen mukaan 0,95 € kipale.
Eli tulisko tiilillä kalliimmaksi muistelen, tietenkin niissä on valmis pinta (joillekkin)
Ja ensin oli ajatus että ulos tulee maanpäälle eriste mutta kun on ylim. kivivillaa, jos sen siis laittais väliin ylös."
Jos tuo on lecaharkon n. hinta niin laskeskelin että puolikkaaseen kellariin, joka on tarkotus rempata menis n. 300 harkkoa eli noin 300 €. Väliseiniin jotka jäävät puolilämpimän tilan ja lämpimän tilan väliin niin ei ilmeisesti tarvitse riviteerausta tehdä vai???
"Mulla kans ajatus tehdä harkoista rivinteeraus,
Lecaharkko: 75*190*590 maksaa tällähetkellä halvimman tarjouksen mukaan 0,95 € kipale.
Eli tulisko tiilillä kalliimmaksi muistelen, tietenkin niissä on valmis pinta (joillekkin)
Ja ensin oli ajatus että ulos tulee maanpäälle eriste mutta kun on ylim. kivivillaa, jos sen siis laittais väliin ylös."
Jos tuo on lecaharkon n. hinta niin laskeskelin että puolikkaaseen kellariin, joka on tarkotus rempata menis n. 300 harkkoa eli noin 300 €. Väliseiniin jotka jäävät puolilämpimän tilan ja lämpimän tilan väliin niin ei ilmeisesti tarvitse riviteerausta tehdä vai???
No niin, nyt taisin minäkin ymmärtää. 
Kiitos.
Meille suositeltiin sisäpuoliseksi eristykseksi seuraavaa:vahis kirjoitti:Jos lähdetään siitä, että tuo koolaus suoraan betonisokkeliin olisi pois vaihtoehdoista.
Mitä muita järkeviä/toimivia vaihtoehtoja olisi rivinteerauksen sijaan?
- finnfoam levyt liimataan laattalaastilla kellarin betoniseinään
- sisäpuolista tiiliseinää varten valetaan antura
- muurataan sisäseinä lecaharkoista, siporexista tms
- tiilisiteet tietty normaalisti
- sisäseinä tehdään kallioon perustuvan anturan päälle.
Eli finnfoam toimii höyrynsulkuna samalla.
- mitäs sulla on siellä betoniseinän ja maan välissä tai onko mitään?Akuankka kirjoitti:Meille suositeltiin sisäpuoliseksi eristykseksi seuraavaa:vahis kirjoitti:Jos lähdetään siitä, että tuo koolaus suoraan betonisokkeliin olisi pois vaihtoehdoista.
Mitä muita järkeviä/toimivia vaihtoehtoja olisi rivinteerauksen sijaan?
- finnfoam levyt liimataan laattalaastilla kellarin betoniseinään
- sisäpuolista tiiliseinää varten valetaan antura
- muurataan sisäseinä lecaharkoista, siporexista tms
- tiilisiteet tietty normaalisti
- sisäseinä tehdään kallioon perustuvan anturan päälle.
Eli finnfoam toimii höyrynsulkuna samalla.
No niin, nyt kävin rakennusvalvonnassa näyttämässä suunnitelmia ja rakennusvalvoja oli rivinteerauksesta sitä mieltä että ilmarako on oltava koko matkalla sen takana. Siis pesuhuoneen rakenteesta tulisi sisälle päin seuraavanlainen: Perusmuuri - kivivilla (50 mm, koko matkalle) - ilmarako 50 mm - lecaharkko 75 mm - kosteuseristys - pintamateriaali (kaakeli). Ilmarakoon tulisi vielä asentaa tuuletusventtiilit, ylös ja alas. No kyllähän tuo varmaan on aika varma ratkaisu noin tehdä, mutta kyllä jos kellaria pienentää 175 mm joka sivulta niin aika pieneksi menee ja ikkunat jää syvälle poteroihin. Ja tämä rakennusvalvoja ei tosiaankaan ollut mikään vanhoihin taloihin erikoistunut.
Mitenkähän jos teen sitten alkuperäisen suunnitelman mukaisesti eli rivinteerauksen taakse maanyläpuoliselle osalle laitan kivivillan (50 mm) ja maanalapuoliseen osaan jää tuo 50 mm ilmarako. Entä jos tulee jotain ongelmia rakenteen kanssa niin olenko tehnyt rakennusohjeen vastaisesti ja joku vakuutus ei korvaa tms.
Ja ulkopuolellehan oli tarkoitus laittaa fuktisolia.
Mitenkähän jos teen sitten alkuperäisen suunnitelman mukaisesti eli rivinteerauksen taakse maanyläpuoliselle osalle laitan kivivillan (50 mm) ja maanalapuoliseen osaan jää tuo 50 mm ilmarako. Entä jos tulee jotain ongelmia rakenteen kanssa niin olenko tehnyt rakennusohjeen vastaisesti ja joku vakuutus ei korvaa tms.
Ja ulkopuolellehan oli tarkoitus laittaa fuktisolia.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Rakenne OK
Viimeinen rakenne-ehdotus on ihan OK. Mitään erillisiä ilmarakoja ei tarvita, eikä erillisiä ilmaventtiileitä kummalekaan puolelle.
Kapillaarinen kosteus ym. kosteuskuorma poistuu kellarinseinästä vesihöyrynä kellarinseinän läpi Fuktisol kerrokseen. Sieltä se pisaroituneena poistuu maaperään tai salaojaputkeen.
Kyseessä on niin sanottu hengittävä rakenne, mikä on hieman huono ilmaisu, mutta menee hyvin maalaisjärkeen.
Kapillaarinen kosteus ym. kosteuskuorma poistuu kellarinseinästä vesihöyrynä kellarinseinän läpi Fuktisol kerrokseen. Sieltä se pisaroituneena poistuu maaperään tai salaojaputkeen.
Kyseessä on niin sanottu hengittävä rakenne, mikä on hieman huono ilmaisu, mutta menee hyvin maalaisjärkeen.
Meillä olisi tarkoitus tehdä kellarissa (kuivasta tilasta märkätila) seuraavantyyppinen ratkaisu:
Ensin nykytila:
Muurista päin katsottuna on sisäpuolella ensin jotain olkisilpun näköistä (mitäköhän tuo oikein on?), sen jälkeen koolaus ja koolausten välissä styroksia ja sitten (lateksilla?) maalattu lastulevy. Ollaan siis yhdestä kohdasta vasta avattu vähän seinää ja tällaista siellä näkyi. Tässä kohdassa oli kuivaa, muta tuo kohta oli maan päällä. Ulkopuolella maan alla näyttäis olevan ulommaisena osittain repaleista muovia ja sitten styroksia.
Suunnitelma:
Jätetään koolaukset paikoilleen (siltä osin kuin tähänkin asti pysynyt kuivana, muutoin alumiinia) ja koolausten päälle kaakelilujaa ja siihen kaakelit päälle. Kaakelilujassahan on käsittääkseni kosteussulku mukana. Maanalaiseen osaan ei varmaan laiteta eristettä koolausten väliin, yläosaan sitten jotain (mitä?) eristettä. Vai kannattaako laittaa yläosaankaan?
Arkkitehti puhui vähän sellaista, että tuon kaakelilujan voisi ehkä jättää hieman irti katosta, että pääsee tuulettumaan, mutta toisaalta sitten kakki saunomisen ja suihkuttelun kosteus pääsee sinne myös. Itse ajateltiin pistää rako tiiviisti umpeen ja höyrysulku kattoonkin. Ei kai tuonne väliin mitään erillistä tuuletusta tartte?
Tälla ratkaisulla ei juurikaan pienennetä kellaria (vrt. rivinteeraus), mutta saadaan laatoituksen alusta irti perusmuurista.
Ulkopuolelle tulee fuktisol/isodrän-systeemit maan alle, mutta maan päälle ei mitään.
Onko kommentteja?
Ensin nykytila:
Muurista päin katsottuna on sisäpuolella ensin jotain olkisilpun näköistä (mitäköhän tuo oikein on?), sen jälkeen koolaus ja koolausten välissä styroksia ja sitten (lateksilla?) maalattu lastulevy. Ollaan siis yhdestä kohdasta vasta avattu vähän seinää ja tällaista siellä näkyi. Tässä kohdassa oli kuivaa, muta tuo kohta oli maan päällä. Ulkopuolella maan alla näyttäis olevan ulommaisena osittain repaleista muovia ja sitten styroksia.
Suunnitelma:
Jätetään koolaukset paikoilleen (siltä osin kuin tähänkin asti pysynyt kuivana, muutoin alumiinia) ja koolausten päälle kaakelilujaa ja siihen kaakelit päälle. Kaakelilujassahan on käsittääkseni kosteussulku mukana. Maanalaiseen osaan ei varmaan laiteta eristettä koolausten väliin, yläosaan sitten jotain (mitä?) eristettä. Vai kannattaako laittaa yläosaankaan?
Arkkitehti puhui vähän sellaista, että tuon kaakelilujan voisi ehkä jättää hieman irti katosta, että pääsee tuulettumaan, mutta toisaalta sitten kakki saunomisen ja suihkuttelun kosteus pääsee sinne myös. Itse ajateltiin pistää rako tiiviisti umpeen ja höyrysulku kattoonkin. Ei kai tuonne väliin mitään erillistä tuuletusta tartte?
Tälla ratkaisulla ei juurikaan pienennetä kellaria (vrt. rivinteeraus), mutta saadaan laatoituksen alusta irti perusmuurista.
Ulkopuolelle tulee fuktisol/isodrän-systeemit maan alle, mutta maan päälle ei mitään.
Onko kommentteja?
Tuo teidän suunnitelma on kuten meillä on toteutettu.
Tämä siksi, koska välipohja on puuta ja seinän koolaukset tukevat hölmösti osittain välipohjaa.
Muutoinhan olisin muurannut rivinteerauksen... eihän se vie kovinkaan paljon enemmän tilaa kuin 2x4 koolaus + kaakeliluja.
Meillä kaikki puuosat olivat kuin uusia, joten kosteutta ei ole ollut. Alaosa jäi ilman eristettä, yläosaan ja noin 30cm maan alle 15cm kivivillaa.
Mutta jos nuo puukoolaukset saa helposti pois ja korjattua kiviseinällä niin onhan se paljon varmempi.
Niin joo, ulkopuolella meilläkin Fuktisolia, seinän alaosassa 20cm ja muutoin 10cm.
Tämä siksi, koska välipohja on puuta ja seinän koolaukset tukevat hölmösti osittain välipohjaa.
Muutoinhan olisin muurannut rivinteerauksen... eihän se vie kovinkaan paljon enemmän tilaa kuin 2x4 koolaus + kaakeliluja.
Meillä kaikki puuosat olivat kuin uusia, joten kosteutta ei ole ollut. Alaosa jäi ilman eristettä, yläosaan ja noin 30cm maan alle 15cm kivivillaa.
Mutta jos nuo puukoolaukset saa helposti pois ja korjattua kiviseinällä niin onhan se paljon varmempi.
Niin joo, ulkopuolella meilläkin Fuktisolia, seinän alaosassa 20cm ja muutoin 10cm.