Lahoa alahirttä

[Villa Edita]

Olen kanssa paikkaillut hirsien lahokohtia. Noissa pidemmissä ja isoimmissa paikoissa olen rosterisilla kierretangoilla "sitonut" puut nippuun. Noita tankoja en suosittele ihan mihin kohtaan tahansa seinään, sillä talvikelillä saattaa ilmetä kondensoitumista. Hyvä siemen uudelle tuholle.
Pienempiä paikkoja sitten ihan naulaillut tai lyönnyt paikan pellavanauhan kanssa paikoillensa. Tuota pellavanauhaa olen laittanut aina paikan pohjalle, tasaa hyvin hirteen työstetyn kolon pohjaa. Luonnollisesti välit sitten tikuttanut.

Kengitimpä kerran hätäpäissäni viiden tuuman lankuilla. Eli noita meni kaikkinensa viisi päällekkäin, väleihin sitten pellavanauhaa ja alimmaisen alle bitumisuikale. Alimmaisen muotoilin kivijalkaan ja ylimmäisen hirteen istuvaksi. Sitten kahden alimmaisen lankun väliin löin puukiiloja, näin nuo ylemmät tiivistyivät toisiinsa ja ehjään hirsikertaan. Ei kovin kauniin näköinen, mutta toimiva tapa.

EDIT: hirsirakenne kestää hyvin pienet paikat siellä täällä. Koko hirren mitalta en kyllä lähtisi koloamaan puolikasta sivua pois, sillä tuolloin vaarana on että seinä alkaa pullistua.

[Oto Hascak]

. Eikä lahonnutta hirttä läheskään aina tarvitse kokonaisuudessaan kengittää, sillä pehmenneen pinnan tilalle (vaikka sitten kymmenenkin senttiä syvyyssyynnassa) voi vaihtaa tervettä puuta.

Onko näin?

Kyllä. Tosin joku koulukunta sanoo yhtä ja seuraava toista. Tuo on kuitenkin hyvä konsti ja yleisesti käytetty.

Purin juuri tänään ulkoseinästä pintalaudat ja ikkunan alla oli vähän lahonnutta hirttä. Selän olisi helppo korjata kun seinä on pystyhirttä. Rappaan lahon pois ja ajan sahalla reunan suoraksi ja laitan tilkkeen kanssa 2 x 4 tilalle.

Juuri näin. Ikkunan alus on tosin sellainen paikka, että siihen on helppoa vaihtaa vaikka koko hirsi (siis ikkuna-aukon leveydeltä). Tuolloin ongelmaksi muodostuu karapuiden istuminen. Paikan etuna sitten taas on se, että hirsi jatkuu yhtämittaisena paikan takana eli ei katkaista yhtä sitovaa kerrosta. Onko muuten koko pirtti pystyhirttä vai pelkästään ikkunanaluset vai onko tuo ikkunan kohta ollut joskus aikoinaan kenties ovi? Noita pystyhirsiä vaan näkee aika harvoin...

Voiko alahirrestäkin ottaa paksuussuunnassa puolet pois ilman, että rakenteeseen tulee "nytkähdysvaara"?

Kyllä. Toki harkintaa on käytettävä! Kuinka pitkä pätkä on kyseessä jne. Lisäksi kannattaa sitten sitä paikkapalan tekemistä miettiä eli kannattaako käyttää jo pystysuuntaisia tukitolppia. Huhdan Pekalla täällä oli jossain valokuvia asiasta näytillä. Asiaa voi miettiä niinkin, että jos kerran alimmasta hirrestä on puolet lahonnut ja se ei ole siltikään "nytkähtänyt", niin miksi se sitten paikattuna nytkähtäisi kun kantavuus koko ajan paranee?

Miten sivuttaispito saadaan tarpeeksi vahvaksi? Pultit läpi hirren ja paikkauspuun?

Täkkipultit, kierretanko, rautanaula tai vinoon tapittaminen! Itse käytän tapitusta ja naulausta. On syytä muistaa, että poralla ei parane porata riveen lävitse... Ei muuten lähde enään ehäjänä se terä riveestä irti!

[Jami]

Meillä on 12-metrinen, kooorkea kaksikerroksinen hirsitalo (tosin yläkerta lautaa).

Näyttää alkutarkastelun perusteella siltä, että pohjoisseinän yksi hirsi on käytännössä koko matkalta ainakin puoleen väliin laho.

Kyseessä ei ole alimmainen vaan kakkoshirsi, meillä siis se jonka kohdalla tippalauta on. Syypää on pitkä asumattomuus ja mm. hajonneet rännit. Ongelman syy on korjattu, mutta vaivaa ei vielä.

Saattaa olla, että laho yltää salvokseen asti toisessa päässä. Ison kaksikerroksisen ja -piippuisen talon tunkkaaminen ei ihan hirveästi (= ei lainkaan muutoin kuin pakkotilanteessa) innostaisi, jos toinenkin vaihtoehto on.

Tekeekö salvoslaho asiasta isomman ongelman?

[Oto Hascak]

Ison kaksikerroksisen ja -piippuisen talon tunkkaaminen ei ihan hirveästi (= ei lainkaan muutoin kuin pakkotilanteessa) innostaisi, jos toinenkin vaihtoehto on.

Sepä se! Ison pirtin tunkkaaminen kengittämisen ajaksi ei ole ihan pikku homma. Homma on entistä riskialttiimpaa, jos piiput ja tulisijat ovat olemassa ja aiotaan jatkossa pitää käytössä. Lisäksi joissakin tapauksissa esimerkiksi yläkerran tulisijat nousevat lattiarakenteiden sekä välisijojen päältä. Noista syistä johtuen tunkkaamista on mahdollisuuksien mukaan hyvä välttää!

Itse lähtisin siitä liikkeelle, että vaurioitunut hirsi kengitetään juurikin paikkaamalla tai pystytuilla.

Kyseessä ei ole alimmainen vaan kakkoshirsi, meillä siis se jonka kohdalla tippalauta on. Syypää on pitkä asumattomuus ja mm. hajonneet rännit.

Eli laho on siis hirren ulkopinnassa eikä rakennuksen sisäpuolella? Tuo on oikeastaan hyvä homma, sillä mikäli alapohjarakenteet ovat olemassa eli niitä ei ole purettu, niin niitä ei edes tarvitse purkaa paikkaamisen tieltä.

Tekeekö salvoslaho asiasta isomman ongelman?

Kyllä ja ei. Tässä tapauksessa en ongelmaa näe, koska kyseessä on ainoastaan yksi laho hirsi (ja siitäkin ilmeisesti kuitenkin puolet tervettä) eli lahonneen hirren ylä- ja alapuolella on kuitenkin terveet hirret sekä SALVOKSET. Hiukan enemmän harmia tuosta lahonneesta salvoksesta olisi, jos kyseessä olisi alin hirsi. Jos rakennuksessa on nyt vaikka sitten esimerkiksi kasikymmentä hirsikertaa, niin ei se heikkene juuri p*skan vertaa, vaikka yksi salvos olisikin menetetty. Paketti pysyy vielä erittäin nätisti kasassa.

[Pekka Huhta]

Se paikkaamalla tehty nurkka oli tuon näköinen:



Koko juttu siitä nurkkarempasta (osa meidän keittiöremonttia) on osoitteessa

http://www.liukuma.net/sihistin/

Pekka

[Jami]

Kiisto mielenvahvistuksesta jo nyt! Ison talon kengitys tuli jo (painajais)uniini, mutta nyt sitä voi yrittää vähän tökkiä kauemmas kiireemmäksi aikaa.

Ihan tarkkaan tuo pölkkykorjaus ei kuvista ja selostuksista käy ilmi. Voisitko Pekka vähän valottaa yksityiskohtia?

[Pekka Huhta]

Nurkasta oli kaksi alinta hirttä lahonnut puutteellisen ilmanvaihdon taikia. Vaurio oli vanha, koska puu oli ihan pölisevän kuivaa. Vaurion uusiutuminen tai paheneminen varmistettiin sillä että sokkeliin jysäytettiin pari ylimääräistä tuuletusreikää.

Hirsi oli lahonnut pinnastaan sisäpuolelta pahimmillaankin vain noin hirren puoleenväliin, eli sekä kantavuutta että eristävyyttä oli vielä jäljellä.
Poistin ensin kaiken lahon kirveellä, telsolla ja rälläkkään kiinnitetyllä jyrsinterällä niin että vastassa oli kaikkialla kova puu.

Kantavuuden säilyminen varmistettiin niin että ajoin moottorisahalla urat noin hirren puoleenväliin tai vähän yli. Urista taltattiin kokonaan puu pois, niin että syntyi n. 7-8 cm syviä poteroita, joihin laitoin pystytolpat. Pystytolppien alapäähän tuli sokkelin ja tolpan väliin tervapahvisuikale vesieristeeksi. Yläpäähän tolpan ja ehjän hirren väliin tuli kiilat, joita vuoronperään lyömällä a) tolpat kiristyi paikalleen ja b) nurkka nousi pikkuisen.

Rossipohjan paikka oli ollut 20 cm ylempänä (ja lattian paksuus vain noin 10 cm), mutta nyt kun hirren eristepaksuus oheni, niin laskin rossipohjaa alaspäin niin että kellarin ympärillä lattian eristepaksuus oli n. 30 cm. Korjaus jäi siis kokonaan selluvillan sisään ja samalla alapohjan eristyspaksuus saatiin järkevälle tasolle.

Saikohan tästä yhtään paremmin selvää...

Pekka

[ahaikio]

Nurkasta oli kaksi alinta hirttä lahonnut puutteellisen ilmanvaihdon taikia. Vaurio oli vanha, koska puu oli ihan pölisevän kuivaa. Vaurion uusiutuminen tai paheneminen varmistettiin sillä että sokkeliin jysäytettiin pari ylimääräistä tuuletusreikää.

Hirsi oli lahonnut pinnastaan sisäpuolelta pahimmillaankin vain noin hirren puoleenväliin, eli sekä kantavuutta että eristävyyttä oli vielä jäljellä.
Poistin ensin kaiken lahon kirveellä, telsolla ja rälläkkään kiinnitetyllä jyrsinterällä niin että vastassa oli kaikkialla kova puu.

Kantavuuden säilyminen varmistettiin niin että ajoin moottorisahalla urat noin hirren puoleenväliin tai vähän yli. Urista taltattiin kokonaan puu pois, niin että syntyi n. 7-8 cm syviä poteroita, joihin laitoin pystytolpat. Pystytolppien alapäähän tuli sokkelin ja tolpan väliin tervapahvisuikale vesieristeeksi. Yläpäähän tolpan ja ehjän hirren väliin tuli kiilat, joita vuoronperään lyömällä a) tolpat kiristyi paikalleen ja b) nurkka nousi pikkuisen.

Rossipohjan paikka oli ollut 20 cm ylempänä (ja lattian paksuus vain noin 10 cm), mutta nyt kun hirren eristepaksuus oheni, niin laskin rossipohjaa alaspäin niin että kellarin ympärillä lattian eristepaksuus oli n. 30 cm. Korjaus jäi siis kokonaan selluvillan sisään ja samalla alapohjan eristyspaksuus saatiin järkevälle tasolle.

Saikohan tästä yhtään paremmin selvää...

Pekka

Normaalissa alahirren lahoamisessa minä kyllä ottaisin kaikki vaihtokuntoiset hirret kerralla pois ja pistäisin pystytolpat kivijalan ja ensimmäisen terveen hirren väliin. Kivijalan päälle pitää laittaaa bitumikaistale koko matkalle. Vähintään kakkosviitosta olevat pystytolpat kiilataan tiukasti paikalleen k-300 välillä ja väliin sitten vital tai jokin muu puukuitueriste. Ulkopintaan tuulensuojalevy. Rakenteesta riippuen sisäpinnalle voi joutua laittaamaan jotakin. Hirsi ei sitten ole huonossa kunnossa, jos moraa saa hakata vasaralla tosissaan sisään. Päälle päin täysin laholta näyttävä hirsi voi olla pinnan alta ihan priimaa. Pari kertaa olen oikeasti yllättynyt ja joka kerta positiivisesti.

Tämä korjaustapa vaatii ulkovuorauksen, jonka alle uudet rakenteet jää piiloon.

Jamin kuvailemassa tapauksessa en tekisi mitään (hirsi ei ole läpilaho), jos hirsi jää ulkovuorauksen alle, mutta jos se jää näkyviin pitää hirsi vaihtaa uuteen ulkonäkösyistä. Tämä onkin sitten mielenkiintoinen operaatio, jollaista en ole tullut koskaan tehneeksi/nähnyt tehtävän. Tässä voisikin toimia jonkun esittämä lahon osan korvaaminen terveellä puulla.

[Pekka Huhta]

Normaalissa alahirren lahoamisessa minä kyllä ottaisin kaikki vaihtokuntoiset hirret kerralla pois ja pistäisin pystytolpat kivijalan ja ensimmäisen terveen hirren väliin. Kivijalan päälle pitää laittaaa bitumikaistale koko matkalle. Vähintään kakkosviitosta olevat pystytolpat kiilataan tiukasti paikalleen k-300 välillä ja väliin sitten vital tai jokin muu puukuitueriste. Ulkopintaan tuulensuojalevy. Rakenteesta riippuen sisäpinnalle voi joutua laittaamaan jotakin.

Eipä se väärin ole sekään, mutta itse laittaisin rajan siihen että jos ne hirret on tosiaan niin happamat että ne pitää kokonaan ottaa pois, niin sitten ne olisi oikeastaan kengitettävä. Tuo oma paikkamallini oli oikeastaan vähän hybridi kengityksen ja rankarakenteeksi muuttamisen välissä.

Alin hirsi kuitenkin sitoo koko rakennetta kaikkein tärkeimmin ja en ainakaan ensisijaisesti vaihtaisi hirsirakennetta rankarakenteeksi, jos hirrestä on edes hiukka siteeksi. Vaikka muualla seinässä hirsiä on voitu jatkaa ihan vaan "kielellä" ilman mitään lukkoja, niin alin hirsi on aina tehty joko yhtenäisellä tai jollain lukittuvalla hakaliitoksella jatketulla puulla.

Mutta koulukuntaeroja nääkin. Kyllä sen voi rankarakenteeksikin muuttaa, kunhan varmistuu siitä että kivijalkaa vasten oleva osa ei pääse leviämään. Mielestäni pelkkä pystytolppien kiilaaminen siihen ei ole hirmu luotettava, jos sokkeli tai talo elää niin sieltä voi koko dominopakka laueta sitten kertanitkahduksella. Pelkän tuulensuojan jäykistävä vaikutus ei ole siinä kovin iso...

Toisekseen jos sinne voi jättää kovaa puuta niin nurkka seisoo sen varassa korjauksen ajan, eikä tartte rakentaa mitään suurisuuntaisia tellinkejä siksi aikaa kun sitä rankarakennetta tekee. Jos se on lahonakin pysynyt ryhdissään niin miksikäs se siitä laukeaisi yhtään pahemmaksi lisätukia rakentamallla...

Pekka

[ahaikio]

Toisekseen jos sinne voi jättää kovaa puuta niin nurkka seisoo sen varassa korjauksen ajan, eikä tartte rakentaa mitään suurisuuntaisia tellinkejä siksi aikaa kun sitä rankarakennetta tekee. Jos se on lahonakin pysynyt ryhdissään niin miksikäs se siitä laukeaisi yhtään pahemmaksi lisätukia rakentamallla...

Pääsääntöisesti hirsi on yleensä niin hyvää, että sitä ei tarvitse vaihtaa kuin lyhyiltä pätkiltä sieltä täältä. Eikä sitä tarvitse kaikkea tehdä kerralla, vaan hoitaa se esim. metrin pätkissä silloin ei tarvii miettiä mitään tukia tms. vaan tekee palan kerrallaan valmiiksi. Notkahtamisen kanssa ei pitäisi tulla mitään ongelmaa, hirsikehikko on kuitenkin myös rossipohjassa olevien lattiatukien päällä ja nuo tolpat naulataan kiinni yläpuoliseen hirteen.

[Oto Hascak]

Pääsääntöisesti hirsi on yleensä niin hyvää, että sitä ei tarvitse vaihtaa kuin lyhyiltä pätkiltä sieltä täältä. Eikä sitä tarvitse kaikkea tehdä kerralla, vaan hoitaa se esim. metrin pätkissä silloin ei tarvii miettiä mitään tukia tms. vaan tekee palan kerrallaan valmiiksi.

Konstihan tuokin on, mutta huono. Kengitys olisi helppoa ja yksinkertaista, jos sen oikeasti tekisi noin. Itse en tekisi enkä kenellekkään suosittelisi.

Notkahtamisen kanssa ei pitäisi tulla mitään ongelmaa, hirsikehikko on kuitenkin myös rossipohjassa olevien lattiatukien päällä ja nuo tolpat naulataan kiinni yläpuoliseen hirteen.

Alapohjan perustukset kantaa ainoastaan lattiat lämmöneristeineen eli ei ne seiniä "ylhäällä" pidä. Sitovat kylläkin taloa pituus- ja leveyssuunnassa. Entäs sitten, kun pätkit sen pehmenneen alimman hirren metrin pätkissä pois ja lattiarakenteet on siihen samaan alimpaan hirteen salvottu? Sutta ja sekundaa...

[ahaikio]

Esittämäni konsti ei ole mitenkään huono, päin vastoin toimiva ja helppo toteuttaa pienellä porukalla. En osaa verrata kengittämiseen, koska en moista ole koskaan kokeillut. Puritaaninen tapa se ei tietenkään ole, mutta onko se aina ihan välttämätöntäkään. Olen ollut mukana tekemässä yhteen taloon korjausta näin, mutta tähän omaan tein vastaavan korottamalla kivijalkaa, koska maa oli sen verran kohonnut tien myötä jne. Ensimmäinen tolpilla tehty korjaus on ollut nyt pystyssä 3 vuotta ilman mitään ongelmia, joten en menisi ihan suoraan sanomaan tuota sudeksi ja sekundaksi.

Alapohjan perustukset kantaa ainoastaan lattiat lämmöneristeineen eli ei ne seiniä "ylhäällä" pidä. Sitovat kylläkin taloa pituus- ja leveyssuunnassa. Entäs sitten, kun pätkit sen pehmenneen alimman hirren metrin pätkissä pois ja lattiarakenteet on siihen samaan alimpaan hirteen salvottu? Sutta ja sekundaa...

Hirsikehikoita on muuten tehty monilla eri tavoilla ja kyllä tässä meidän nykyisessä toinen hirsikerta ja sen ylä puolella olevat hirret on olleet pitkän aikaa täydellä painolla lattiavasojen päällä. Kyllä minusta lattiavasat pitää ihan hyvin kokonaisen talon ylhäällä. Meillä alin hirsi oli maan nousun johdosta läpilaho, mutta silti tämä talo oli ihan ryhdikkäästi kasassa.

Tätä ei voi pitää yleissääntönä toki, jossain muualla asia voi varmasti olla toteutettu jotenkin toisin. En tosin ole nähnyt sellaista versiota, jossa lattiavasat ei olisi tuettuna kivijalan päälle. Tämä ei toki tarkoita sitä, etteikö sellaisia voisi olla olemassa.

Mutta hirsikehikot on yksilöitä ihan niiden tekotavankin vuoksi, joten ei näitä mitään ohjeita ihan vaan netistä kannata uskoa vaan hieman ite miettiä ja vaikka kutsua paikalle joku joka osaa, jos ei omiin suunnitelmiin luota.

[hokai]

Purin juuri tänään ulkoseinästä pintalaudat ja ikkunan alla oli vähän lahonnutta hirttä. Selän olisi helppo korjata kun seinä on pystyhirttä. Rappaan lahon pois ja ajan sahalla reunan suoraksi ja laitan tilkkeen kanssa 2 x 4 tilalle.

Juuri näin. Ikkunan alus on tosin sellainen paikka, että siihen on helppoa vaihtaa vaikka koko hirsi (siis ikkuna-aukon leveydeltä). Tuolloin ongelmaksi muodostuu karapuiden istuminen. Paikan etuna sitten taas on se, että hirsi jatkuu yhtämittaisena paikan takana eli ei katkaista yhtä sitovaa kerrosta. Onko muuten koko pirtti pystyhirttä vai pelkästään ikkunanaluset vai onko tuo ikkunan kohta ollut joskus aikoinaan kenties ovi? Noita pystyhirsiä vaan näkee aika harvoin...

Kyllä koko talo on pystyhirttä siis keskikerroksen kohdalta. Kuulemma jonkun vanhan liiterin hirsiä joten niiden todellisesta iästä ei ole kenelläkään elossa olevalla hajuakaan. Itse talo on -51 rakennettu.

Noita pystyhirsi taloja on muutama tässä ympäristössä yhden ja saman miehen tekemänä.

[Oto Hascak]

Kyllä koko talo on pystyhirttä siis keskikerroksen kohdalta. Kuulemma jonkun vanhan liiterin hirsiä joten niiden todellisesta iästä ei ole kenelläkään elossa olevalla hajuakaan. Itse talo on -51 rakennettu.

Noita pystyhirsi taloja on muutama tässä ympäristössä yhden ja saman miehen tekemänä.[/quote]Nuo ovat loppupeleissä aika harvinaisia, vaikka niitä aina välillä näkeekin.

Esittämäni konsti ei ole mitenkään huono, päin vastoin toimiva ja helppo toteuttaa pienellä porukalla.

Tuota se on... Mutta ei se siitä vielä hyvää tee, joskin ei välttämättä täysin p*skaakaan. Minä en ollut sitä vastaan, että joku vaihtaa alimman hirsivarvin tai parikin rankorakenteiseksi, sillä monesti se on viisain ja helpoin tapa "kengittää". Tosin itse laittaisin tuossakin tapauksessa alimman hirsivarvin yhtämittaisena tai hammaslapaliitoksena ja vasta sen päältä nostaisin rankorankenteen. Olin lähinnä sitä vastaan tai en ainakaan kenellekkään suosittele sitä, että varsinainen kengitys tehtäisiin metrin pätkissä... Olen itsekkin tehnyt ja nähnyt tehtävän seinän paikkoja pystyrankoisina hirsitaloon eli lähtisin liikkeelle siitä, että työtavat, materiaalit ja menetelmät valitaan kohteen mukaan. Jos talossa on hyvät perustukset, niin sitten kengitykseltä tai vastaavalta työtavalta ei vaadita niin paljoa.

Hirsikehikoita on muuten tehty monilla eri tavoilla

ja monta eri tapaa olen nähnyt.

kyllä tässä meidän nykyisessä toinen hirsikerta ja sen ylä puolella olevat hirret on olleet pitkän aikaa täydellä painolla lattiavasojen päällä. Kyllä minusta lattiavasat pitää ihan hyvin kokonaisen talon ylhäällä.

Eli meinaat, että jos kivijalka/sokkeli/perustus puretaan ulko- ja väliseinien osalta pois, niin talo seisoo edelleen nätisti ja ryhdikkäästi pelkästään lattiakannattajien ja niiden alla olevien perustusten päällä? Rohkenen epäillä.

Mutta hirsikehikot on yksilöitä ihan niiden tekotavankin vuoksi, joten ei näitä mitään ohjeita ihan vaan netistä kannata uskoa

Tästä olen erittäin samaa mieltä!

[ahaikio]

Minusta rankarakenteeksi muuttaminen on ihan yhtä hyvä kuin kengittäminenkin, tietenkin se käy vain tapauksiin, joissa ulkopinnassa on jokin vuoraus. Vielä kun jättää purkamatta kaiken hirren, joka ei oikeasti purkamista tarvitse, ei rakenteessa ole mitään nurjahtamisvaaraa. Tuo perustukseen liittyvä huomautuksesi tietenkin pitää ottaa huomioon. Tolpilla tehtävä korjaus vaatii hyvän ja tasaisen perustuksen.

Eli meinaat, että jos kivijalka/sokkeli/perustus puretaan ulko- ja väliseinien osalta pois, niin talo seisoo edelleen nätisti ja ryhdikkäästi pelkästään lattiakannattajien ja niiden alla olevien perustusten päällä? Rohkenen epäillä.

En minä tietenkään tuommoista väitä. Mutta alimman hirren purkaminen ei vaikuta mitenkään tämän talon pystyssä pysymiseen, vaan talo pysyy hyvin ryhdissään pelkkien lattiavasojen päällä. Lattiavasat ovat saman sokkelin päällä, joten ei sitä sovi purkaman. Itse asiassa viime kesänä kokeilin pystyssä pysymistä ilman alinta hirttä, kun korotin kivijalkaa. Pitänee jossain vaiheessa laittaa palvelimelle kuvat siitä projektista. Lattiavasat on salvottu alimman hirren ja toisen hirsikerran väliin ja kyllä ne lattiavasat ovat tämän talon pitäneet pystyssä viimeisen 10+ vuotta, kun alin hirsi oli varjon puolelta täysin laho puoleen väliin hirttä alhaalta ylöspäin katsoen.

Mutta kuten sanottua tämä korjaustyyli ei sovi kaikkiin hirsitaloihin, vaan asia riippuu siitä, miten hirsikehikkoa on lähdetty kasaamaan sekä tietenkin perustuksista ja monista muista asioista.