Vaihtoehtoja kellarikerroksen saunatilojen lattialle

[keltarinta]

Päätöksen paikka. Kääk. Työt alkavat kohta.

Todennäköisesti pistetään vain viemäriputket ja pinnat uusiksi ja jätetään entiselleen. (Tosin vesieristeillä tällä kertaa, kun ovat ilmeisesti vesihöyryä läpäiseviä.) Patteri seinään. Onpahan myös halvin ratkaisu. No, varpaiden alla on vähän viileämpää, mutta lattiaan voi laittaa mattoja - jos nyt ei suihkun alle - ja kuivatusta voi tehostaa muutenkin.

Mutta ovi on vielä raollaan muille vaihtoehdoille.

Jos varmistutaan, että lattia ei ole kantava (sitä vähän epäiltiin, kun edellisille omistajille oli sanottu, että olisi rakennettu laatalle), voisi vielä ajatella Isodränejä/Fuktisoleja ja oikein vesikiertoista lattialämmitystä. Vaan onko kellään pitempiaikaista kokemusta niiden toiminnasta? Vähintään viisi vuotta?

Kuulin myös siltä-väliltä-vaihtoehdosta eli että piikataan lattiasta vähän pois, laitetaan tasoituskerros, 30 mm solumuovia, sähköinen lattialämmitys ja pintavalu.

Tai sitten sitä voisi laittaa sähköisen lattialämmityksen siihen vain ilman mitään eristyksiä noin niin kuin lisälämmönlähteeksi. Vaan kun se voi lämmittää maaperää, vaikka toisaalta se on hyvä, kun se kuivattaa lattian. Mene ja tiedä.

Tavailin Sisäilmayhdistyksen selostusta maanvaraisesta laatasta. http://www.sisailmayhdistys.fi/Terveell ... tonilaatta
Aika sekavaa. Pitäisi hengittää ja sitten olla ilmatiivis. Miten joku polystyreeni tai solumuovi päästää kosteutta läpi? Pienissä korjauksissa ei saisi olla höyrytiivis, mutta toisaalta voi laittaa epoksipinnoitteen. Ota tuosta selvää.

Ennen salaojia tuli ajoittain jopa vettä lattialle, mutta sittemmin ei. Ennen ei ole ollut mitään eristeitä. Lattiassa ei edes vesieristettä (seinissä oli lasikuitutapetti). Vanhat laatat olivat pysyneet moitteetta kiinni 26 vuotta (olivat pieniä mutta lasitepintaisia). Ei mitään tunkkaista hajua tai havaittuja ongelmia. Kellarikerroksessa on tällä hetkellä vain 8 astetta, kun ei asuta, ja pinnat saunatiloista purettu. Kosteutta on nyt viime aikoina ollut lattian rajassa 34-54 %. Nousu näyttäisi ajoittumaan siihen, kun ulkolämpötila kipusi plussan puolelle. Betonia on todennäköisesti kaksi kerrosta, joista ylinkin (isoja kiviä joukossa) on 8 cm, eli tosi paksusti.

Ehkä turvallisinta on tehdä, niin kuin ennen. Riittääkö vesieristeiden vesihöyrynläpäisevyys? Entä lattiapinnoitteet ja -tasoitteet ja laattalaastit? Vähän pelkään, kun nykyään ängetään joka paikkaan muoveja ja liimoja ja muuta. Viemärien railotkin pitää täyttää jollain modernilla, joka kuivuu nopeasti.

Linkissä sanotaan:
"Raja-arvoina kosteutta läpäisevälle pintamateriaaleille, kun kosteus nousee diffuusiolla voidaan pitää: Zp < 50 m2sPa/kg"
"Jos maasta nousee kapillaarisesti kosteutta, tulee materiaalien ja niiden kiinnityksen kestää 100% RH."

Noi kun heittää rautakaupassa, niin eiköhän selviä! Heh.

[keltarinta]

Juttelin Weberin neuvonnan kanssa. Heillä ei ollut suoraan antaa lukuja tuotteiden vesihöyrynläpäisevyydestä. Luulisi olevan olemassa. Tarvitaan mömmöt ainakin viemäriroilojen täyttöön, lattian tasoitukseen ja kaatoihin ja laattojen kiinnitykseen. Jotkut tasoitteet (kuten 5400 tai 6000) tarvitsevat primerin (MD16), joka kuulemma heikentää vesihöyrynläpäisevyyttä. Siinä kanta oli selvä, että heidän vedeneristyksensä ei läpäise vesihöyryä!

Mitä mömmöjä olette itse käyttäneet?

[Wespa]

Meillä olivat edelliset omistajat ratkaisseet tämän niin, että alkuperäisen lattian päälle (luultavasti pieni kerros oli piikattu pois) lätkäistiin sähköinen lattialämmitys ja siihen sitten valu + laatat päälle, ei siis vesieristettä. No kiireen vilkkaa laitettiin sitten toki katollinen suihkukaappi, nyt on ihan ok systeemi pidempiaikaiseenkin käyttöön. Sitten joskus on kyllä tarkoituksena tehdä kunnolla, eli kun muutkin kellarin lattiat uusitaan niin joka paikkaan salaojittavat lämmöneristeet + vesikiertoinen lattialämmitys. Se on vielä vähän mietinnässä että tuleeko kylppäriin sitten vesieristys vai jatketaanko suihkukaapin kanssa. Kun talossa on kuitenkin tarkoitus asua pitkään, eikä ole niin vahvana tätä hassua suomalaista tarvetta läträtä veden kanssa estoitta sisätiloissa, niin vesieristeettömyyskin voisi olla ihan harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, vanhaa korjatessa lienee ihan suht "sallittuakin" kun tilassa ei kuitenkaan vedellä läträtä vaikka se nimellisesti kostea tila onkin.

Edit. Niinjoo tässähän oli ilmeisesti saunasta (vai pitääkö "saunatilat" sisällään myös kylpyhuoneen suihkuineen?) kyse. No sama pätee pitkälti siihenkin, tosin meillä edelliset sniiduilivat niin että saunan puolelle ei tuota lattialämmitystä tullut, eli siellä on aikas kylmä lattia, ei toki haittaa juurikaan kun puukiuas kuitenkin lämmittää niin tehokkaasti koko tilan aina saunoessa.

[keltarinta]

Tarkoitus on laittaa pesuhuoneen ja pukuhuoneen lattiat, mutta tämä pähkäily koskee ennen kaikkea märkää tilaa eli pesuhuonetta. (Löylyhuone sitten joskus.)

[Matti Alander]

Rintamamiestalot alkavat olla jo niin vanhoja, että viemärien remontit lattian alla alkavat olla ajankohtaisia ja lattiaa joudutaan melkoisesti pilhomaan jo muutenkin.
Normaalisti kellarinlattiat erittäin ohutta betonia ja antautuneet jo muutenkin, varsinaisen lattian poistaminen ei kovinkaan vaikeaa.
Kokonaan uuden lattian tekeminen lattialämmityksineen ja hyvin lämmöneristettynä, kerralla kunnolla periaatteella mielestäni järkevintä. Ilman eristystä toteutettavat kaapeli lämmitykset, kyllä melkoisia energiasyöppöjä ja lattioiden alle jäävät viemäriputket selvä riski.
Huonon iäkkään lattian päälle on melko epätaloudellista alkaa asuintiloja rakentamaan ja kalliitakin materiaaleja asentamaan.
Usein vanhat viemäriputket ovat toimineet lattian alla salaojina, vuotaessaan vettä sisään saumoistaan ja lattiaremontin jälkeen saattaa salaojaremonttia pukata seuraavaksi.
Sellaisenaan vanhat huonokuntoiset lattiat eivät myöskään ole Radon turvallisia ja tämäkin on samalla ratkaistavissa.

[kakkaroolari]

*snip*
Aika sekavaa. Pitäisi hengittää ja sitten olla ilmatiivis. Miten joku polystyreeni tai solumuovi päästää kosteutta läpi? Pienissä korjauksissa ei saisi olla höyrytiivis, mutta toisaalta voi laittaa epoksipinnoitteen. Ota tuosta selvää.*snap*

Vertaa vaikkapa johonkin talvitakkiin. Jos se läpäisee ilmaa tuuli kylmentää ja eristekerroksesta tulee hyödytön. Taas kun iho hikoilee pitää vesihöyryn päästä kuivumaan takista ulos.

Optimaalinen talvivaate tai talon eristevaippa ei päästä läpi ilmaa, mutta päästää vesihöyryn haihtumaan hallitusti eikö?

[Matti Alander]

Alkuperäinen rakenne rintamamiestaloissa on ollut sisäänpäin kuivuva, kellarinseinä ja lattia. Ilmanvaihdolla räppänistä hormiin hoidettu ylimääräisen kosteudenpoistoa.
Nyt korjausvaiheissa pyritään salaojittamalla vähentämään perustusten kastumista ja työntämään Fuktisol eristeen avulla kapillaarikosteutta ulospäin, lämpötilaerojen avulla. Sisäilma vaatii silti ilmanvaihtoa ja toimivaa, vaikka hengittävä salaojittava eriste sisäilmaakin, jonkin verran kuivattaa.
Mitä pienempi vesihöyryn vastus on eristeessä, sen parempi kuivumisen nopeuden kannalta, niin kellarin seinässä, kuin lattiassakin.
Kustannuksissa säästäminen on kovaa valuuttaa rakentamisessa ja siksi tehty niin sanottua säästörakennetta. Alimmaisena kapillaarikatkona 100 mm Fuktisol ja päällä 50 - 100 mm lattia Eps eristettä. Kuivumisen teho tietysti kärsii, mutta paljon parempi , kuin muovikalvoilla toteutettaessa. Suositeltavaa on tietysti käyttää kauttaaltaan Fuktisolia. Vesihöyryn vastus täysin olematon.
Hengittäminen vaikeahko sana sisäistää, betonista kosteus poistuu Diffuusiona eli vesihöyrynä ja betonin kemiallinen reaktio sen lujittuessa käyttää kosteutta hyödykseen.
Sisäänpäin kuivuva rakenne on hankala pinnoitettava. Aivan liian moni on saanut ongelmia aikaiseksi, puukoolaamalla kellarinseinää tai lattiaakin. Jos kellarista halutaan lämmintä tilaa on se eristettävä ja ulkopuolelta, niin lattia, kuin seinätkin. Sisäpuolisissa eristeissä piilee aina jonkinmoinen riski, vaikka olisi rivinteerattu tai käytettäisiin hyvin kosteutta kestäviä eristeitä.
Korjaaminen on työlästä ja helposti takki tyhjenee, mutta pidemmän päälle järkevintä tehdä kunnolla ja välttää kombromisseja. Varsinkin perustuksien korjauksissa kannattaa käyttää parhaita materiaaleja ja säästää vaikka kaapin ovissa, jotka helpommin tarvittaessa vaihdettavissa.
Oikeastaan piti kertoa ainoastaan se, että sisäilman ei ole tarkoitus kuivua rakenteen läpi, vaan ainoastaan betonirakenteen kuivumissuunnan olisi hyvä olla ulospäin hengittävä. Juttu vaan tuttuun tapaani vähän venähti.