Patolevyn asennus, routaeriste ja salaojat(?)t

[Rutger]

Terve, huomasin rintsikan kellarin nurkassa maakellarinhajun. Otin lattialistaa irti ja sieltä hajua tuli. Tein kipsilevyyn reiän lattiantajaan ja kuivaa oli. Jostain tuli kyllä maakellarin haju. Endoskooppikamerakaan ei näyttänyt märkää saati rihmastoja. Vedontunnetta tunsin, jostain tuli ilmaa.

No menin ulos kaivamaan nurkkaa auki ja sieltä löytyikin halkeama ja samaa tuoksua - korvausilmaa tuli sieltä hiekan, saven ja sepelin seasta.

Talossamme pitäisi olla salaojat. Niin talo meille myytiin, mutta tarkastuskaivoja ei löydy. Olen kuitenkin salaojaputkeen törmännyt yhdessä nurkassa. Pihalla on yksi eristetty monttu minne ne ehkä on viety. Otan sen kohta auki.

Talon kivijalkaa vasten on styroksi. Paikoin hajonnut.

Kaivoin nurkkaa auki. Ensin oli sepeliä (jota olin laittanut) sitten hiekkasavea. Sen jälkeen seinänvierusstyroksia. Seinusta oli kosteahkoa, mutta ei märkää. Savi on tiukasti kiinni. Saavuin routaeristeeseen asti. Rikoin sen yhdestä kohtaa jotta kenties salaoja löytyisi. Styroksin alla on sepeliä, mikä viittaisi kyllä salaojitukseen, mutta putkeen asti en vielä päässyt.

Ajattelin korjata pienen halkeaman (täyttää sen laastilla) ja asentaa patolevyn niin, että se tulee noin 20-30cm maapinnan yläpuolelle ja siitä maan noin 30-40cm ja taitan sen routaeristeen päälle. Olisiko tuossa järkeä? Patolevy poistaisi seinän vierestä kosteuttaja pieni taitos veisi mahdollista imeytymisvettä poispäin.

Mitä muuta kannattai tehdä?

[lmfmis]

Tarvitset ainakin ne tarkastuskaivot...

Huoltoa varten välttämätön ja veden pinnan tarkkailua varten. Se, mihin ne laskee on tietenkin tiedettävä.

Patolevyn toiminta ei ole noin paras mahdollinen mutta ei kannata vaihtaakaan jos muuten asiat kunnossa.

[Matti Alander]

Hajua saattaa tulla tietysti halkeamastakin, mutta yleisintä on että mikrobeja sisäilmaan pääsee lattian ja seinän saumasta.
Betonilattia käyttäytyy maan päälle levitetyn pressun tavoin ja kerää kosteutta alleen. Mikrobitoiminta käynnistyy kosteassa ja ilmanvaihdolla helposti homeen hajua huonetilaan.
Hyvä keino ja edullinen on tiivistää betonilaatan sauma, vedeneristeellä ja tukiverkolla, joka kestää hyvin pientä liikehdintää.
Rakennuksen kosteustekninen hallinta on paljon muutakin, kuin pelkästään salaojitus, joka sekin toimivana tärkeä tekijä. Kipsilevy viittaa sisäpuoliseen eristykseen, jonka takana kesäaikainen kondenssi maanalaisissa osissa yleinen kosteutta tuottava ongelma ja maan yläpuolisessa osassa talviaikainen kondenssi levytyksen takana piilossa.
Kapillaarinen kosteudennousu maaperästä perustuksia pitkin myös varsin yleistä ja vaikeahkosti korjattavissa ilman suurta ulkopuolista remonttia lämmöneristeineen.
Kuten edellä kerrottiinkin, nyt vähintään salaojituksen tarkastuskaivot pitäisi selvittää, niiden toimivuus ja purkupaikka. Maakallistuksilla ja tiiviillä rännivesien putkituksilla vedenpainetta maan ja perustuksen välillä pystytään välttämään, sisäpuoliset levytykset ja eristeet estävät näidenkin ongelmien näkemistä.

[Rutger]

Noni, otin mystisen kaivon auki. Se on vanha sakokaivo. Sinne tulee kaksi salaojaputkea noin metrin syvyyteen. Ihan pohjaan tulee uusi viemäriputki, mistä näemmä valuu kellarin lattiakaivot ja suihku tohon kaivoon. Kaivossa on joku putki pohjalla mikä vie kaman eteenpäin.

Yhden pään salaojaputkesta löysin ku kaivoin maata portaiden alta. Toinen pää on varmaan toisella sivulla. Siinä se.

Mitähän hittoa joo. Ollaan kunnallistekniikassa ja kaikki viemärit sinne menee, mutta ton kellarin suihkun vesi menee vanhaan sakokaivoon.

Pitäisikö toi kaivo suoraan ohittaa?

[Rutger]

Hajua saattaa tulla tietysti halkeamastakin, mutta yleisintä on että mikrobeja sisäilmaan pääsee lattian ja seinän saumasta.
Betonilattia käyttäytyy maan päälle levitetyn pressun tavoin ja kerää kosteutta alleen. Mikrobitoiminta käynnistyy kosteassa ja ilmanvaihdolla helposti homeen hajua huonetilaan.
Hyvä keino ja edullinen on tiivistää betonilaatan sauma, vedeneristeellä ja tukiverkolla, joka kestää hyvin pientä liikehdintää.
Rakennuksen kosteustekninen hallinta on paljon muutakin, kuin pelkästään salaojitus, joka sekin toimivana tärkeä tekijä. Kipsilevy viittaa sisäpuoliseen eristykseen, jonka takana kesäaikainen kondenssi maanalaisissa osissa yleinen kosteutta tuottava ongelma ja maan yläpuolisessa osassa talviaikainen kondenssi levytyksen takana piilossa.
Kapillaarinen kosteudennousu maaperästä perustuksia pitkin myös varsin yleistä ja vaikeahkosti korjattavissa ilman suurta ulkopuolista remonttia lämmöneristeineen.
Kuten edellä kerrottiinkin, nyt vähintään salaojituksen tarkastuskaivot pitäisi selvittää, niiden toimivuus ja purkupaikka. Maakallistuksilla ja tiiviillä rännivesien putkituksilla vedenpainetta maan ja perustuksen välillä pystytään välttämään, sisäpuoliset levytykset ja eristeet estävät näidenkin ongelmien näkemistä.

Seinä on ollut mulla kellarissa auki. Siellä on ensin pelkkää betonia ilman eristystä. Sen jälkeen styroksi koolattuna ja villaa alkaen jotain 170cm korkeudesta. En usko kondenssin olevan mikään ongelma. Mitään kosteutta tai vettä ei ole kertaakaan sisälle tullut. Tuo nurkan haju on ainoa probleema ja mielestäni se lieveni nyt heti, kun kaivoin ulkoa auki.

Kiitokset vedeneristeen ja tukiverkon vinkistä. Sen voisi tosiaan tehdä. Pitäisi leikata kyprokista joku 30cm lattiasta ja irrottaa alareunan koolaus tuota varten.

[Matti Alander]

Ne on nämä jälkeenpäin sisäpuolelle tehdyt koolaukset ja eristeet yleisesti estäneet näkemästä kondenssia. Parhaiten toimii aina ulkopuoliset eristeet, niin lattioissa kuin seinissäkin, nostavat betonin lämpötila sisäilman tasolle, ei kondenssi ongelmia.
Turussa ei likavesiviemäriin saa päästää salaojavesiä, eikä hulevesiä. Vaarallisen tuntuisia rakenteita, padotusventtiilit puuttuu jne...
Suosittelen käymään vesilaitoksella Halisissa, josta löytyy talosi suunnitelmat ja annetut luvat liitoksille. Samalla selviää materiaalit, joita käytetty talosi vesijohdoissa ja viemäröinneissä. Palvelu on maksutonta ja hyvää.
Pahoin pelkään, että salaojituskorjauksesi ovat luvattomia ja saattavat olla vaarallisia, eikä tulvimistilanteissa kallis vakuutuksesi korvaa.
Annan myös vinkin, kun teette viemäri- ja vesijohtokorjauksia, toimittakaa tiedot vakuutusyhtiöönne. Ikävähennys tulee vauriotapauksissa putkiston iästä, ei talon iästä.

[Rutger]

Ne on nämä jälkeenpäin sisäpuolelle tehdyt koolaukset ja eristeet yleisesti estäneet näkemästä kondenssia. Parhaiten toimii aina ulkopuoliset eristeet, niin lattioissa kuin seinissäkin, nostavat betonin lämpötila sisäilman tasolle, ei kondenssi ongelmia.
Turussa ei likavesiviemäriin saa päästää salaojavesiä, eikä hulevesiä. Vaarallisen tuntuisia rakenteita, padotusventtiilit puuttuu jne...
Suosittelen käymään vesilaitoksella Halisissa, josta löytyy talosi suunnitelmat ja annetut luvat liitoksille. Samalla selviää materiaalit, joita käytetty talosi vesijohdoissa ja viemäröinneissä. Palvelu on maksutonta ja hyvää.
Pahoin pelkään, että salaojituskorjauksesi ovat luvattomia ja saattavat olla vaarallisia, eikä tulvimistilanteissa kallis vakuutuksesi korvaa.
Annan myös vinkin, kun teette viemäri- ja vesijohtokorjauksia, toimittakaa tiedot vakuutusyhtiöönne. Ikävähennys tulee vauriotapauksissa putkiston iästä, ei talon iästä.

Kiitokset taas vinkeistä.

Betoniseinään ei oikein ulkopuolista eristettä viitsi laittaa, kun se on yli metrin maapinnan yläpuolella. Maan allahan siinä on ollu styroks enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Aion ottaa styroksin pois seinän vierestä, koska se on kerännyt maa-ainesta sen ja seinän väliin ja korvata sen patolevyllä. Patolevyn asennan noin 20cm maanpinnasta ja käännän sen sen routasuojan päälle. Tällöin kondenssi kertyy patolevyä vasten, sen ollessa kylmempi pinta ja valuu sitä pitkin routalevyn päältä pois alueelle josta pääsee imetymään maahan/salaojiin. Ilmarako taas päästää mahdollista kosteutta haihtumaan kivajalasta.

Huomasin, että suositus on että patolevy suojineen jätetään maapinnan alle. Onko sille jokin tärkeä syy? Itse suunnittelin jättäväni sitä 10-20cm maapinnan yläpuolelle. Kesällä esim. auringonlämpö aiheuttaisi ilman kuumenemisen siellä ja loisi ilmakiertoa.

Osaatko sanoa muuten, miksi kaikissa ohjeissa patolevyn suhteen kehotetaan laittamaan kivijalkaan bitumi tai vastaava eriste? Eikö se estä kosteuden poistumisen kivijalasta ja aiheuttaa kapillaarisen kosteusprosentin kohoamisen? Eikö järkevämpää olisi jättää kivijalka paljaaksi ja patolevy sitä vasten jolloin seinä luovuttaisi kosteutta?

Pistin kyselyä jo putkituksista ja aion tilata ohituksen sakokaivolle. Sadevedet ei mene sakokaivoon, vaan johdettu pois pihalta, vain nuo salaojat ja veikkaan ettei niistä ole juuri mitään koskaan valunut. Jatkossa kaivoon tulee ohitus kaivosta suoraan ja kaivoon saa valua ne vedet joita salaojista tulee - eli tuskin mitään.

[peku42]

Patolevy laajenee voimakkaasti auringossa, joten ei kannata jättää näkyviin, menee ihan mutkille, ei siis erityisen siistin näköinen.
Tuo sokkelin pintakäsittely patolevyn käytön yhteydessä on hyvä kysymys, komppaan kyllä ajatusmalliasi.

[Matti Alander]

Patolevy suojalistoineen kuuluu sijoittaa maanpinnan alapuolelle ja sen kuivaava toiminta perustuu kastepisteeseen patolevyn selkämykseen. Mikäli patolevyn päälle on asennettu lämmöneristys ei suunniteltua kondenssia synny. Jo vaakatasoon asennettu routaeristyskin haittaa toimintaa merkittävästi.
Bitumihuopa on estämässä anturan kastumista kun kondenssiveden pitäisi juosta salaojitusputkeen ja kerrokseen. Olet oivaltanut oikein bitumihuopa korottaa rakenteen huokoisalipainetta, lisää kapillaarisuutta ja höyrynsulkuna ulkopinnassa estää myös kuivumista.
Varsinkin huonolaatuiset halvat kierrätysmuovista tehdyt patolevyt ja suojalistat kestävä huonosti UV säteilyä ja tuhoutuvat ollessaan maan pinnalla kohtuullisen nopeasti.
Unohda koko patolevyt ja tutustu merkittävästi paremmin kuivaajina toimiviin salaojittaviin lämmöneristeisiin. Näissä ei synny höyrynsulkua viileälle puolelle ja kellarin seinän maanalainen osa kuivuu ympäri vuoden lämpötilaerojen ansiosta.
Salaojittavilla lämmöneristeillä hoituu samalla myös pystysalaojitus ja massanvaihdon kustannuksia säästyy huomattavasti.
Pintaan toteutetaan vesitiivis pinta kallistettuna ulospäin 3 metrin matkalla, eikä pintavesien tule päästää salaojituskerroksiin.