Heippa!
Meillä on rintamamiestalon laajennus 80 luvulta ja nyt on meneillään kellarin saunan purkutyöt. Kellari on tehty kevytsoraharkoista jotka on ainakin kuvien mukaan anturan päällä. Seinän rakenteet olen nyt saunan kohdalta avannut ja rakenne on tämä:
-harkko 190mm
-kivivilla 100m
-tinapaperi ja saunan panelointi.
Villat olivat täysin kuivat ja mitään hajua ei ollut. Ihan pientä tummimista mutta ei kummempaa.
Nyt kysymys kuuluukin. Korjatakko täysin toimivaa rakennetta vai ei?
Poistanko sisäpuolisen lämmöneristeet ja laitan fuktisolin ulkopuolelle?
Itse kylppärin puoli on vielä avaamatta mutta lisänä siis on rivinteeraus jonka välissä on 100mm villaa.
Kellaritilat on olleet aina lämpimät ja näin eristetty eikä ongelmia ole ollut.
Mitä raati tekisi?
Toimiva rakenne vai ei
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Toimiva rakenne vai ei
Hyvä ohje on ettei turhaan korjailla, mutta remonteissakin tulee ajatella aina muutama kymmenen vuotta eteenpäin.
Sisäpuolinen eristys kivivillaa ja puurunko on hyvin tunnettu riskirakenne, niin lattioissa kuin kellarin seinissäkin. Pitää ehkä ajatella joskus jopa myyvänsäkin talonsa työpaikan vaihdon tai jonkun muun seurauksena. Silloin saattaa paremmat rakenteet auttaa asiassa ja jälkiselvittelyissäkin.
Kevytsoraharkko on kohtuullisen hyvä tuote, huokoisena vähän kapillaarinen ja harkon, sekä anturan välissä voi olla huopakatko. Kevytsoraharkko lämmöneristää myös jonkin verran ja on myös vähemmän riskialtis kondensille, joka on saattanut auttaa asiaa.
Harkon ongelmana yleisesti ollut mahdollinen vedenpaine maan ja harkon välissä tai maakallistukset perustusta päin, jolloin vesi helposti sen läpäisee. Syöksytorvien kohdalla nurkissa yleisimmin ongelmaa roiskuvien vesien kanssa.
Ulkopuolen päivittäminen ja samalla lämmöneristäminen tietysti kustantaa melkoisesti, mutta rakenne suunnitellaan toimivan 50 vuotta eteenpäin ja monta muutakin asiaa ratkeaa samalla.
Jos tähän kalliimpaan vaihtoehtoon lähtee tulee erityisesti panostaa työn ja tarvikkeiden laatuun, mahdollisesti myös eristepaksuuteen. Maksaa kuitenkin aina niin paljon, että hosumalla huonosti ei pidä toteuttaa.
Huono puoli Suomalaisessa rakentamisessa on, että urakoitsijat yrittävät saada hinnan mahdollisimman halvaksi, jolloin syntyy hosumista ja käytetään suoraan sanoen huonoja halvempia materiaaleja. Tilaajien on erittäin vaikea vertailla tarjouksia, kun tuotteiden tuntemusta ei välttämättä ole riittävästi ja kiire ehkä painaa tilaajaakin.
Sisäpuolinen eristys kivivillaa ja puurunko on hyvin tunnettu riskirakenne, niin lattioissa kuin kellarin seinissäkin. Pitää ehkä ajatella joskus jopa myyvänsäkin talonsa työpaikan vaihdon tai jonkun muun seurauksena. Silloin saattaa paremmat rakenteet auttaa asiassa ja jälkiselvittelyissäkin.
Kevytsoraharkko on kohtuullisen hyvä tuote, huokoisena vähän kapillaarinen ja harkon, sekä anturan välissä voi olla huopakatko. Kevytsoraharkko lämmöneristää myös jonkin verran ja on myös vähemmän riskialtis kondensille, joka on saattanut auttaa asiaa.
Harkon ongelmana yleisesti ollut mahdollinen vedenpaine maan ja harkon välissä tai maakallistukset perustusta päin, jolloin vesi helposti sen läpäisee. Syöksytorvien kohdalla nurkissa yleisimmin ongelmaa roiskuvien vesien kanssa.
Ulkopuolen päivittäminen ja samalla lämmöneristäminen tietysti kustantaa melkoisesti, mutta rakenne suunnitellaan toimivan 50 vuotta eteenpäin ja monta muutakin asiaa ratkeaa samalla.
Jos tähän kalliimpaan vaihtoehtoon lähtee tulee erityisesti panostaa työn ja tarvikkeiden laatuun, mahdollisesti myös eristepaksuuteen. Maksaa kuitenkin aina niin paljon, että hosumalla huonosti ei pidä toteuttaa.
Huono puoli Suomalaisessa rakentamisessa on, että urakoitsijat yrittävät saada hinnan mahdollisimman halvaksi, jolloin syntyy hosumista ja käytetään suoraan sanoen huonoja halvempia materiaaleja. Tilaajien on erittäin vaikea vertailla tarjouksia, kun tuotteiden tuntemusta ei välttämättä ole riittävästi ja kiire ehkä painaa tilaajaakin.
Re: Toimiva rakenne vai ei
No jatketaas vielä tätä aihetta. Jos nyt lähen pitkälle tielle ja kaivan salaojat näkyviin ja uusin ne kunnolliseksi, lisään salaojittavan lämmöneristeen 100mm maan alle ja päälle eristerappaus levy. Puran alakerrasta kaikki sisäpuoliset eristykset ja jäljelle jää harkkoseinä.
Kuinka toteutan saunan osuuden? Eli laitetaanko esim rivinteeraus kevytsoraharkosta tai kahista joka sitten eristetään sisäpuolelta spu:lla.
Vai jokin teräatunko jota vasten spu ja sitten rimotus ja panelointi?
Kuinka suihkun seinät? Rivinteerauksella vai ilman? Lämmöneristettä väliin ei enään toki laiteta.
Ja kuinka tähän rakenteeseen saa lauteet kunnolla kiinni!?
Kuinka toteutan saunan osuuden? Eli laitetaanko esim rivinteeraus kevytsoraharkosta tai kahista joka sitten eristetään sisäpuolelta spu:lla.
Vai jokin teräatunko jota vasten spu ja sitten rimotus ja panelointi?
Kuinka suihkun seinät? Rivinteerauksella vai ilman? Lämmöneristettä väliin ei enään toki laiteta.
Ja kuinka tähän rakenteeseen saa lauteet kunnolla kiinni!?
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Toimiva rakenne vai ei
Ajatuksesi on oikeaoppinen lämmöneristeet ulkopuolella, kellarinseinä yhtä lämmin ja kuiva kuin sisäilma.
Rivinteeraus on pääsääntöisesti ollut toimiva rakenne, mutta nyt sitä ei tarvita. Ulkoseinä on lämmin ja kuiva, joten tasoitetaan sisäpuolelta ja vedeneristeet ja rakenteet pintaan.
200 mm Fuktisolia maan alle ja yläosaan 100 mm rappaus Eps, harkkopohja slammataan. Salaojaputket kuntoon ja rännivesijärjestelmä kumitiivistein viemäriputkella ja osilla vuotamattomina. Maakallistukset 3 metriä seinustalta ulospäin, kevytsoraharkko arka taloon päin virtaaville pintavesille.
Saunaan voi lämpiämisen nopeuttamiseksi asentaa ohuen Uretaani eristyksen esim. 3 cm ja kääntää lattialaatoituksen ylös seinälle.
Näin saadaan turvalliset itse itsensä kuivaavat olosuhteet uuden alustaksi. Ilmanvaihto on syytä myös varmistaa toimivaksi.
Rivinteeraus on pääsääntöisesti ollut toimiva rakenne, mutta nyt sitä ei tarvita. Ulkoseinä on lämmin ja kuiva, joten tasoitetaan sisäpuolelta ja vedeneristeet ja rakenteet pintaan.
200 mm Fuktisolia maan alle ja yläosaan 100 mm rappaus Eps, harkkopohja slammataan. Salaojaputket kuntoon ja rännivesijärjestelmä kumitiivistein viemäriputkella ja osilla vuotamattomina. Maakallistukset 3 metriä seinustalta ulospäin, kevytsoraharkko arka taloon päin virtaaville pintavesille.
Saunaan voi lämpiämisen nopeuttamiseksi asentaa ohuen Uretaani eristyksen esim. 3 cm ja kääntää lattialaatoituksen ylös seinälle.
Näin saadaan turvalliset itse itsensä kuivaavat olosuhteet uuden alustaksi. Ilmanvaihto on syytä myös varmistaa toimivaksi.
Re: Toimiva rakenne vai ei
Mites laatta? Jos sitä ja anturaa ei saada kapilaarikatkottua, niin silloinhan se vesi nousee siihen sokkeliin asti ja jos meinataan vedeneristys laittaa kellariin niin kyl se antura ja laatta kaiken ymmärrykseni mukaan täytyy ensin katkoa kapilaariselta kosteudelta. En itse uskaltaisi veden eristää jos vedellä on mahdollisuus tulla vedeneristyksen ulkopuolelta 
Re: Toimiva rakenne vai ei
Lattialaattahan saa purkutuomion ensi viikolla ja se saa lisäkseen salaojittavat lämmöneristeet...
Antiran kapilaarikatkosta... ilmeisesti kosteutta ei ole noussut ollenkaan seinään koska nuo nykyiset eristeet oli täysin kuivat ja tummumattomat joten uskaltanee laittaa vedeneristyksen sinne?
Antiran kapilaarikatkosta... ilmeisesti kosteutta ei ole noussut ollenkaan seinään koska nuo nykyiset eristeet oli täysin kuivat ja tummumattomat joten uskaltanee laittaa vedeneristyksen sinne?