Kellarissa seinien eristys

[Manse]

Tervehdys
Meillä märkätilojen remontti menossa kellarissa ja sauna ja kylppäri purettu ja lattia piikattu pois. Kaksi vuotta sitten tehty salaojitus isodränillä. Talo on savisella rinnetontilla ja kyseiset tilat alarinteen puolella ja miltein kokonaan maanpinnalla. Sokkelilla korkeutta näiden tilojen kohdalla parisen metriä ulkoa katottuna. Edellinen omistaja syventänyt aikanaan kellaria 20cm. Ja sen verran kylppärin lattia oli maan alla. Lattiassa oli reilu 15cm valu, 10cm styroksia, muovi ja hiekka pohjalla. Oli purkanut rivinteeraukset pois ja laittanut sisäpuolelta pikisiveltyyn reilu 30cm paksuun perusmuuriin villan kiinni, rimotus, muovi ja levytys. Näin tehty sauna, kylppäri ja takkahuone. Kellarissa myös autotalli jota ei ole syvennetty jossa rivinteeraus ja kalkkimaali.
Nyt on tosiaan kyseiset märkätilat purettu ja hiekat kaivettu pois. Kysymys koskee seinien eristystä, eli tehdäänkö rivinteeraus ilmavälillä vai ilman ilmaväliä vaiko sisämuuriin suoraan saunasatu, rimotus ja levytys kuten paikalliset tekijät ovat ehdottaneet. Meillä kun tilat sattuu oleen melkein kokonaan maanpinnalla niin jääkö liian kylmäksi pelkällä 3-5cm ilmavälillä ja harkkomuurauksella?
Täällä kovasti mainostetaan sokkelin maanpäällisen osan ulkopuolista eristystä mutta millä se käytännössä tehdään ja kuinka paksu?

Toinen kysymys koskee hiekan kaivamisen yhteydessä anturasta löytynyttä lahonnutta muottilautaa joka puoliksi näkyvillä ja puoliksi valun sisällä. Kiertää koko sokkelin. Mitä tälle pitäisi tehdä, piikata auki ja poistaa vai sepeliä ja eristeet päälle?

Kiitos ja kumarrus.

[Matti Alander]

Eristämättömän seinän osuudelta lämmönhukka tulee olemaan melkoinen. Paras rakenne tulee maanpinnalla olevan osan lämmöneristämisellä ulkopuolelta. 100 mm kerros rappaus eps eristettä ja rappaus on melko pätevä ja toimiva rakenne. Koko perusmuuri lämpiää ja kondenssit saa unohtaa.
Kombromissi vaihtoehto on rivinteeraus kevytsoraharkolla ja eriste perusmuurin ja rivinteerauksen väliin, alaosastaan ilman eristettä 30 - 50 cm. Näin kosteus työntyy jo alhaalta ulos, eikä kiusaa ylempänä seinärakenteessa.
Aikaisemmin neuvoin käyttämään kivivillaa eristeenä, mutta nykyisin kun tiili villa tiili rakenteita tulee ongelmineen paljon vastaan, on mieli muuttunut tiiviimpien muovieristeiden suuntaan. Erittäin viileän ulkoseinän selkään voi syntyä kondenssia ja siitä ongelmia.
Kivivillaa on kyllä erittäin vaikea saada kastumaan , eikä siinä mikrobien viljelykään tutkimuksissa ole kovin hyvin onnistunut.
100 mm kerrokset lämmöneristystä ovat nykymittapuun mukaan melko vaatimattomia, mutta eduksi saattaa olla kuivaavan lämmön pääsy läpi.

[drakhi83]

Itsekin aiheen parissa pohdiskelen. Vastaava mestari yrittää pakottaa pelkkää rivinteerausts ilman mitään eristeitä ja haluaisi estää myös tuon ulkopuolisen eristyksen, sillä tällä hetkellä vanha puuverhous ja sokkeli ovat samalla tasolla eli kaikki ylitys muokkaa talon muotoa huomattavasti.
Itse olen kallistumassa kuitenkin 5-7cm epsiin, mutta yksi ongelma on vielä. Miten toimii rakenne kun joudumme kapseloimaan kreosootin sisäpintaan? Yritetty poistaa, mutta tuntuu että vanha seinä kärsii siinä huomattavasti eli ajatuksena vetää epoksilla haitat kiinni ja päälle rappaus tai levytys. Fuktisol asennettu maan alapuolisiin osiin ja uuden lattian alla 20cm eriste.

[Manse]

Oletko varma että sisäpinnassa on kreosoottia, onko tutkittu? Meillä oli sisäpinnassa pikisively josta ei labrassa löytynyt kreosoottia.

[Matti Alander]

Ulkopuolella kun on hengittävä Fuktisol eriste voit vapaasti niin sanotusti kapseloida sisäpuolen. Fuktisol tekniikalla pyritään kuivattamaan kellarin seinää ulospäin, sisäilmaa hallitaan ilmanvaihdolla.