Tuumahan on ihan tekijämiehijä nimimerkistään huolimatta!

Niissä maalinpoistoaineissa (Nitromors ym.) on aivan kamala lemu, ei niitä ole järkevää käyttää sisätiloissa, etenkään pakkaskaudella jolloin ei oikein ole tuuletusmahdollisuutta. Todella komeat tuli niistä Matin valurautaluukuista, tuollaiselta ne ovat varmaan uusina näyttäneet.
Pitäisikö tuo Matti käyttää ulkona laskikuulapuhalluksessa, ja kantaa sitten takaisin sisään?
Ei kait auta kuin koettaa vaan hioa maalia irti, tai koettaa lämmittää sitä ja raapia irti. Vanha öljymaali vaan tuppaa olemaan sellaista että se sittaantuu teräsharjaan kiinni, vaikka se metallipinnalta irtoaisikin. Jos Tuumalla on nopeussäädettävä pikkurälläkkä ja punottuja teräsharjalaikkoja, niin sellaisella maalit lähtevät aika nopeasti. Tosin sotkua siitäkin tulee aika lailla, ja saattaa hiojan naama olla täynnä teräspiikkejä (mistäköhän tiedän).
Itse olen tuhlannut aikaani vm. 1998 Ducaton Eberin korjaukseen ja takajarrujen kunnostamiseen. Eberin korjauksessa meni niin paljon aikaa ettei siinä oikein tuntipalkoille päässyt, mutta tuli viimein kuntoon, ja kustannuksia tuli noin 40e. Takajarruissa ei ollutkaan vikaa, vaan oli takanapojen laakerivälykset niin suuret että takajarruista tuli mallia itsemurha, niistä nimittäin jompi kumpi puoli lukittui kun tuli noita huonosti aurattuja ja röykkyisiä tieosuuksia (siis takajarruista toinen meni lukkoon itsestään, nice

), ja esim. risteystä lähestyttäessä aina toinen takajarruista meni arvaamatta lukkoon kun jarrupoljinta hiukankin painoi. Ja autossa oli jonkinlainen nelipyöräohjaus, auto vikuroi ja meni omituisesti noissa lumiurissa. Siis Ducatossa on antiikinaikaiset rumpujarrut taka-akselilla + ABS (joka ei nyt ole toiminnassa, ilmeisesti ohjainyksikkö on kaput). Jossain japanilaisissa sporttimallisissa autoissa oli nelipyöräohjaus, ja niissä takarenkaiden kääntökulma oli noin 5%. Ducatossani oli tuo kääntökulma samaa luokkaa, mutta takarenkaiden kääntyvyyttä ei voinut säätää, varmaan useimmiten molemmat renkaat olivat miten sattuu, auraten tai ohjaten minne vaan.
Onneksi takanavoissa oli vanhat ja kunnolliset kartiorullalaakerit, joten eivät tarvinneet kuin puhdistuksen, uudet rasvat ja kiristyksen tiukemmalle.
Outoa ettei noihin takanapojen välyksiin kiinnitetty huomiota katsastuksessa, sen jälkeen autolla on ajettu noin 1800km, aivan varmasti on noi välykset olleet aika samaa luokkaa jo silloin
