Ryömintätilan kosteus ja tuuletus

[SikariSakari]

Hei, kaipaisin viisaampien mielipiteitä talomme alapohjan kosteuden ja tuuletuksen kanssa.

Tässä talossa alapohjassa oli aluksi vain tuo sisäänmenoluukku ja sen lähellä pienempi 20x20cm reikä. Talon pohja on koko 9x5m metriä. Eli käytännössä vain yhdessä nurkassa oli kaksi ilma aukkoa. Kyselin sitten asiasta monilta rakennusmiehiltä tarvitsisiko sokkeliin lisää reikiä. Ja kaikki noin viisi eri lähdettä sanoi, että ei lisätuuletuksesta ainakaan haittaa ole ja suosittelivat lisäämään aukkoja. Tein toiselle pitkälle sivulle kaksi 10x10 reikää. Nyt kun laitoin etäluettavat kosteusmittari alapohjan kahteen kohtaan, niin kosteus lukemat ovat aika korkeat.

Havainnollistava kuva alapohjasta ja mistä kohtaa kosteus on mitattu.


Katso kaikki kuvat. Mukana myös lämpökameralla otettuja kuvia.


Kuten tuolta viemäriputken alaosasta kuvassa näkyy, niin sokkeli on tehty tuollaisten isojen kivien päälle. Talossamme ei ole salaojia. Talo oli pitkään myös ilman rännejä, mutta asennutimme ne. Vielä olisi tarkoitus tehdä parempi lasku poispäin talosta ja pieni sorakerros siihen, jotta tuo sokkeli ei kurastuisi joka vuosi.

Kysymys kuuluukin, mitä mieltä olette. Pitäisikö lisätä vielä parit ilma-aukot tuonne oikealle sivulle jossa niitä ei ole? Ja pitäisikö minun olla huolissaan tuosta alapohjasta ja sen kosteudesta? Kaikki vinkit ovat tervetulleita!

[lmfmis]

Kosteus siellä alapohjassa ei tietenkään tee mitään hyvää.

Lisää tuuletusaukkoja vastakkaisille sivuille että saat paine-eroon perustuvan ns. läpivedon. Muuten ei ilma liiku.

Johdat tosiaan rännivedet pois kauas talon luota ja muotoilet maanpinnan niin ettei pintavedet valu talon alle. Avo-oja tai painanne tarvittaessa...

Kyllä siitä hyvä tulee.

[Reiska22]

Hyviä kuvia.

Tähänhän oli jokin kaava, kuinka paljon pitää olla tuuletusaukkojen pinta-ala versus rakennuksen ala. En nyt muista, mutta löytynee tältäkin foorumilta. Sillä voinee arvioida nykytilannetta ja jos tarvitsee tehdä lisää. Simppelillä fysiikalla ajateltuna pienempi reikähän kasvattaa virtauksen nopeutta, mutta vastustaa enemmän kuin isompi reikä. Sitten taas simppelillä meteorologialla ajateltuna lienee tehokkainta asemoida aukot juurikin vastakkaisille seinustoille niin, että toiselle seinustalle puhaltaa ns. vallitseva tuuli. Silloin on suurin todennäköisyys saada paine-ero aikaiseksi vastakkaisille seinustoille.

Meillä on eteläseinustalla 2 kpl 100x100 mm aukkoja, länsiseinustalla 2 kpl 100x100 mm aukkoja, pohjoisseinustalla ei ollenkaan, itäseinustalla 1 kpl 100x100 mm + kulkuaukko noin 500x500 mm. Useimmiten tuntuu tuulevan päin talon lounaisnurkkaa ja talon alla onkin aina tuntunut selvä puhuri, kun siellä on käynyt.

En ole edellä mainittua kaavaa käyttänyt, koska nykytilanne tuntuu olevan varsin ok. Kiinnostaisi kyllä tietää, millaisia tuuletusaukkoja porukalla noin yleisesti ottaen on taloissaan, ja tuntuvatko ne toimivan.

[juha1]

jostain mieleeni on jäänyt 8 promillea reikien yhtenäiskoko.

tuolla ainakin osviittaa aiheeseen.

https://www.puuinfo.fi/sites/default/fi ... apohja.pdf

[SikariSakari]

Kiitos vaustauksista. Reiska22 kiinnostaisi tietää onko teillä aukoissa jokin ritilä edessä? Meillä on tuollaiset:



Näistähän tulee ilmanvastusta jonkin verran. En tiedä kannattaisiko nämä vaihtaa toisenlaisiin, mutta onko riski että roiskevettä tai muuten menee sitten sisään.

[Reiska22]

8 promillen mukaan katsottuna ainakin meillä on tasan puolet liian vähän tuuletusaukkopinta-alaa Toisaalta tuossahan lukee, että se kahdeksan promillea on maksimi.
Tuohon linkattuun dokumenttiin pitää tutustua ihan ajatuksen kanssa, siinä on aika hyvännäköistä dataa.

Tosiaan meillä on ihan pelkät verkot, ei tuollaisia ritilöitä. Kyllähän nekin vastustavat, mutta tuskin ihan yhtä paljon.

[juha1]

alapohjaremontin yhteydessä teetin timanttiporaajalla surutta viisi uutta reikää rossiin. tuli nopeasti ja on siistiä jälkeä. eikä ollut kalliskaan jos vertaa omaan vaivaan, mikä olisi ollut ja kuitenkin olisi alkanut betoni hajoamaan ja lohkeilemaan enemmän kuin tarpeen. ja symmetrisesti pyrittiin ne tekemään, että ilma liikkuu. myös nurkissa.

kuuden millin verkot laitoin uusiin reikiin, eipä ole pelti vastustamassa ilman liikkeitä. vanhoissa oli katiskaverkkoa, laitettu kai valun aikana. sikalla omat laitoin kiinni, hyvin on pysyneet. samalla tuli laitettua lekasoraa sinne maan päälle hieman, jos keväällä lämpenis hieman nopeammin alatila ja syksyllä olisi myös pitempään lämmin. tuskin siitä haittaakaan on.

[hanttimies]

Kuvan mukainen säleikkö kissanluukussa pienentää vapaata virtausaukkoa PALJON (karkea arvio = noin puolet) joten tuuletus jäänee sen johdosta melko tehottomaksi.
Se ei mielestäni kuitenkaan ole varsinainen ongelma - vaikka kyllä tuuletusvirtausta tulisi lisätäkin - vaan se ongelma on siinä, että ilman suhteellinen kosteus kaikissa
rossipohjissa nousee (syys)/kesäisin AINA liian korkeaksi, joten rakennus/pintamateriaalien tulisi siellä olla sellaisia että ne kestävät kosteutta sekä homehtumista.
Rossipohja ei nykytiedon mukaan ole edes ns. riskirakenne vaan se on kosteuskäyttäytymiseltään ihan täysi SUSI. Ei sellaista kannata kenenkään enää ehdoin tahdoin uuteen taloonsa rakentaa. Onneton hätäapuratkaisu, jos rakenteet eivät ole kosteuden/homeenkestäviä = vielä enemmän tuuletusta (poistopuhaltimella) ja lisäksi sähkölämmitin.

[juha1]

onhan siinä rossissa puolensakin, kun kosteudet ovat hallinnassa. ei ainakaan vesi nouse alhaaltapäin taloon sisälle, jos jotain mullistavaa pääsisi tapahtumaan. toisaalta mikä nyt lasketaan rossiksi, jos mulla olisi mökki tms vastaava niin kyllä mieluusti tekisin se korkealle tolppien nokkaan, ei kosteus pääse maasta nousemaan. toisaalta onko se enää rossi, tavallaan on mutta pirun isoilla ilma-aukoilla.

"Onneton hätäapuratkaisu, jos rakenteet eivät ole kosteuden/homeenkestäviä = vielä enemmän tuuletusta (poistopuhaltimella) ja lisäksi sähkölämmitin."
onko tuosta lämmityksestä kovin apua, tuuletin työntää kaiken lämmön pihalle heti mitä lämmitin tekee. jos sähköllä on pakko alkaa pelaamaan, niin sitten ennemmin kokeilisin sitä alanderin konstia, että kuivain sisällä ja kaikki reiät umpeen. tosin mitä sitten tapahtuu kun sähköt menee pitkäksi aikaa? ja toki maa pitää käsitellä tai peittää, ettei koko maapalloa tarvitsisi kuivata.. eikös joskus ole peitetty rossin alla olevan maa jopa styroksilla, niin lämpenee keväällä nopeammin ja ei nousisi kosteutta maasta niin paljon? isodräniäkin sinne on muistaakseni joskus puhallettu eristykseksi.

[warixenjalka]

Rossipohjahan on paras keksintö sitten talon! Aukkoja pitää vain olla niin paljon, että ilma liikkuu ja kosteus ei pääse nousemaan liian suureksi siellä alapohjassa. (Mikähän ihme ohje antaa jonkun maksimin aukkojen koolle?!?) Lisäksi rossipohja on tehokkain este radonin nousulle.

[Matti Alander]

Tuollaiset 80% suhteellista kosteutta n. 20 % matkaa kyllästymiseen ovat melko normaaleja lukuja ulkoilmalla tuuletettaessa. Kyse on suhteellisesta kosteudesta ja tuuletustilan lämpöä nostamaal laskee ja jäähdyttämällä nousee.
Alunperin rossipohjat perustuivat toiminnaltaan pääosin lämmittämiseen, lämpöä tuli lattian läpi ja piipun perustustakin pitkin. Vanhoissa taloissa perustus oli yleisesti kivenjärkäleistä tehtyä, ei ollut kapillaarista kosteudennousua ja ylimääräinen kosteus poistui hyvin lämpötilaerojen ansiosta höyrynä kivien väleistä. Ei tarvittu edes luukkuja, jos niitä olivat niin halkoluukkuja tai kissanluukkuja, rakennuksesta riippuen.
Nykyisissä rakennuksissa käytetään hyvinkin paksuja eristyskerroksia lattioissa, sähkölämmitystä jne... rossitila on kovin viileä ja kondenssiongelma hyvin lähellä.
Kun nuuhkaisee tuuletusluukusta homeen haju käy sieraimiin melko yleisesti, rossitilassa on kondenssia, puutavaraa ja epäpuhtauksia. Siitepölyä ym. katupölyäkin tulee tuuletusilman mukana, pöly sitoo kosteutta ja on ravinnetta mirobeille. Rossitila on talon rakenteiden ulkopuolella, jos lattia on ilmatiivis, niin ei sinänsä mitään ongelmaa, ei kannata huolestua.
Uusiin taloihin nykyisin toteutetaan rossipohjia, niin sanotusti lämpimänä, jolloin ilmaa vaihdetaan hallitusti talon ilmanvaihtokoneella kerran neljässä tunnissa ja korvausilma tulee suodattimien kautta. Sokkelipalkit ja maaperä on hyvin eristetty ja lattiassa ainoastaan 30 mm eristyskerros, jolloin lämpöä johtuu lattian läpi. Käytännön lämpötila on luokkaa n. 16 astetta ja suhteellinen kosteus n. 60 %, alhaisempiakin kosteusmääriä on tavattu.
Takaisin vanhoihin rakennuksiin. Ilmatiiveys on se tärkeä asia lattiassa ei niinkään eristyspaksuus, jotta kuivaavaa lämpöäkin johtuisi korottamaan rossipohjan lämpötilaa ja laskemaan suhteellista kosteutta. Poraamalla lisäreikiä saa helposti myös laskettua rossin lämpötillaa, mutta tietysti myös kesän koittaessa lämmitettyä sitä konvektion avulla. Tilanne on tuulettamalla kyllä aina hieman hallitsematon. Kokonaan lämmin alapohja on parempi, tai laadukas sorbtiokuivaaja. Sähkökatkoilla ei sanottavammin ole merkitystä kuivaajia käyttäessä, kosteuden liikkeet ovat varsin hitaita. Myös sähkönkulutus pieni ja konekkin käy hygrostaatin ohjaamana harvakseltaan.
Olemme kuivaajia asentaneet ongelmakohteisiin jo ainakin 15 vuotta ja hyvin pelittäneet, rakenteet kuivuneet rossitilan ilman lisäksi.