Lautalattia pohdiskelua

[tintu]

Meillä on -48 rakennettu talo, vähän vanhanaikainen peiliovineen ja 6-ruutuikkunoineen, mutta täälläkin oli vielä pari kolme vuotta sitten lakatut mäntylattiat kaikkialla talossa paitsi keittiössä (jossa oli ensin se -40-luvun ruskea ja sitten kasarivihreä), eli siiheksi asti kunnes myyjät poistivat lattialaudat kahdesta alakerran kammarista (odottivat meitä pilkottuina puuvajassa) laminaatin tieltä ja maalasivat valkoiseksi yläkerran lattiat. Liene jonkinlaista pintasiistimistä juuri ennen myyntiin laittamista. Kuisti ja saunan pukuhuone on vieläkin tuota venelakattua, ajan tummentamaa lautaa.

Tuossa on kaikkea mielenkiintoista muutakin, eli väreistä ja materiaaleista, mutta myös lautalattioista: http://herkules.oulu.fi/isbn97895142866 ... 286612.pdf (kiitokset Rosannalle, joka jakoi linkin rintsikkalaisten kanssa).

Eli jo v-52 lähtien oltaisiin suositeltu esim. venelakkaa lautalattiohin, kestävyytensa vuoksi. Kait niitä suosituksia sitten on noudatettukin, mutta mullekin lakatuista lattioista tulee lähinnä lapsuuden kesamökit ja -asumukset mieleen, ja saunakamarit. Tuossa väitöskirjassa on kyllä niistäkin.

[Hower]

Jos nyt vielä niissä aikakauden tyylikysymyksissä pysyy niin esim. kaakelilaattoja taikka klinkkereitä ei kyllä mun lapsuudenkodissani ollut missään; ei saunassa eikä keittiössä. Taisi olla sitä Mani-levyä kettiössä mikäli oikein muistan... Sauna/pesuhuoneessa raakabetonilattia (olisko ollut maalattu?). Ja vessa: sen virkaa toimitti pihan perällä oleva huussi. Ihan puurakenteinen ja maalaamaton Vähän oli viileetä tammi-helmikuun pakkasilla juosta sinne aamulla ennen kouluun menoa...

[Karhis]

Hower: juuri siitä tämä invaliditeetti: halu asua vanhoissa puolilahoissa rotiskoissa...olin todella yllättynyt kouluikäisenä, kun aloin enemmän käydä kavereiden luona:
jengillä oli sisävessat, kaakelikylpyhuoneet ja joillakin jopa uima-altaita kotonaan Mä kun luulin (siis kahdeksankymmentäluvulla!!!) että on ihan normaalia
asua talossa, jossa pesuvesi lämmitetään puuhellalla, lapset peseytyy pesuvadeissa keittiön pöydän ääressä ja käydään ulkohuusissa.

Toiset ne joutuu käymään psykoterapiassa vanhempiensa takia, toisten pitäis varmaan harkita terapiaa lapsuudenkodin- siis sen TALO-puolen vuoksi

Loistavia vinkkejä lattia-asioista! Ei kellään sattuis olemaan tarmoa pistää vähän kuvia omista hifistelyistään? Siitä paholaisesta ja pikkusormesta vaan....

[mökinmimmi]

Uutukainen rekisteröitynyt foorumilainen ja 60-luvun pikkumökin omatoiminen budjettiremppaaja tässä terve!

Tässä ketjussa oli paljon hyvää pohdintaa ja tietoa lautalattioista jo kymmenen vuoden takaa, mutta nostampa kuitenkin tähän päivään omilla pohdinnoillani.

Olen aloittanut tulevassa asumuksessani noin 35 neliön alakerran rempan. Töllissä on eräs edellinen huonokinttuinen asukki tupakoinut vajaa kymmenisen vuotta sisällä, ei päässyt juuri valitettavasti ulos tupakille, mutta ei sitten onneksi yläkertaankaan sauhuttelemaan niin että se on säästynyt käryltä. Alakerrasta olen repinyt seinistä maalatut tapetit ja pahvit irti, huokolevyt ajattelin jättää kuitenkin paikoilleen ja laittaa kovalevyä tai pinkopahvia päälle ja maalata. Lakatut paneelikatot pitäis pestä hyvin kidesoodalla ja maalata varmaan eristyspohjamaalilla, Akrostopilla tai Tixomatilla niin ettei tervat puske läpi. Tykkään kyllä noista vanhoista katoista, mutta suht matalien huoneiden ja tupakintervan vuoksi katson että on parempi maalata niin saa valoisaa ja siistiä.

Mutta tämä ketju koskee nyt LATTIOITA, elikäs töllissä on alakerran lattioissa pääosin muovimatto > pahvinen stragulamatto > joku pahvi/paperi ja lopuksi alla käsittelemätön 33x70 mm pontattu koivulattia. Kun liimassakin on pihistelty, luoja lykky, niin matot on lähinnä saumoista sipaistu yhteen ja lattia on enimmäkseen puhdas (joitain melko epäilyttäviä mustia liimalänttejä lukuunottamatta). Puutavaran sahausjälki ei mitään ihan priimaa ole, vaan paikallisen jo edesmenneen sahan tuotetta, kuten muukin töllin puutavara ja paikoitellen melkoisen krouvia onkin. Rakoja lattiassa piisaa millistä jopa senttiin niin että jostain vähän ponttikin irvistää, on röpösiä oksankohtia, sahausjälkiä, kieroa jne... Mutta omaan silmääni enimmäkseen nättiä kovaa puhdasta puuta, höylättyäkin sentään ja tukeva lattia, ei narise kun yhdestä kohtaa niin haluaisin sen kovasti jättää lattiapinnaksi, enkä muutenkaan ole modernin kliinin pinnan perään. Maalata ajattelin, joten kysymys kuuluu, että miten ja millä tämmöistä lattiaa pitäisi/kannattaisi/tarvitsisi hioa ja spakkeloida niin ettei tunnu keljulta jalanpohjissa ja saa tikkuja sukkiin?

[lehmikangas]

Yksi erinomainen vaihtoehto on nyt tässä vaiheessa kiristää se lattia. Eli purkaa ja asentaa takaisin niin ettei rakoja jää.

Jos hiomaan lähtee, niin en hioisi liian isolla koneella ettei tule suoraksi koko lattia. Kevyt hionta sille kuitenkin kannattaa tehdä.

Maalin suhteen olen itse pitänyt hyvänä pellavaöljymaalin ja -lakan sekoitusta. Esim:
https://www.pori.fi/satakunnan-museo/pa ... stajalle-0

[mökinmimmi]

Kiitos vastauksesta lehmikangas!
Niitä isoja hiomiakoneita enimmäkseen "näin kunnostat puulattian" ohjeissa nykyään näytetään suosivan ja käsipelin hiontaan löytyy aika vähän käytännön vinkkejä. Itseä moiset koneet kyllä epäilyttää, kun tuntuvat aika "väkivaltaisilta" ja hankalilta käyttää näin hyvin kevytrakenteiselle aloittelijalle eikä vanhasta krouvista lattiasta tarvitse väkisin mielestäni suoraa saada. Ajatus jostain helpommin käsiteltävästä käsikäyttöisestä koneesta miellyttää, vaikka enemmän työtä teettäisikin kun lattian ajelu suoraksi jollain isolla masiinalla. Mutta mikä olisi tuo käsipeli sitten? Erilaisia hiomakoneita kun on laikkaa, nauhaa, tasoa ja hiomahiirtä niin että mikä näistä olisi paras tähän tarkoitukseen? Laudoissa tuntuu olevan aika terävät reunat kun ei niitä ole koskaan muovimaton alta kulutettu. Niitä pitäisi ehkä vähäsen pyöristää, ettei tuntuisi ikävältä terävältä pykälältä jalanpohjassa vaikka laudat vähän eri tasossa olisivatkin.
Epäilen että lattian saaminen irti ja takaisin ehjänä voi olla mahdoton tehtävä, kun puu on rutikuivaa ja kovaa ja lisäksi naulattu pontista ilmeisesti, kun päälläkään ei paljon nauloja näy. Ja todennäköisimmin jollain tarpeettoman suurilla nauloilla tarpeettoman moneen kertaan, kuten moni muukin asia tässä torpassa :D Olen asennoitunut vähän sillä lailla että jos haluan pitää tämän lattian niin se tulee rakojen kanssa, tulevaisuudessa kiroillen imuroin niitä rakoja sitten. Rakojen täyttöön kun en ole vielä löytänyt mitään kikkaa, joka olisi kokemusperäisesti ehdottoman toimiva, tilkkeet tuppaavat rapisemaan irti ilmeisesti, jollei ihan puulistaa laita.

[juha1]

periaatteessa pitäisi antaa lattialankkujen tasaantua ennen asennusta parisen viikkoa. mutta jos ostaa sitä muovipussissa olevaa tavaraa, niin onko se silloin pakko antaa niiden tasaantua? eikös muovitettu kakkoslaatu pitäisi olla yhtälailla kuivauksen kautta tullutta, mutta siinä vaan on kosmeettista juttua päällepäin? ja kaupassa ne säilytetään sisätiloissa kuten ykköslaatukin.

aiemmin olen tehnyt lattian ulkorakennukseen, 28x145 mäntyä ja lakka päälle, hyvin meni ponttiin ja ei ole kyllä elänyt mitenkään, rakojakaan ei ole ilmestynyt. seuravaksi tulisi tehdä lattia lämpimään tilaan, niin sillä mietin käyttäytyykö se siellä jotenkin eri tavalla..

toki jos ostaa nipusta lattialankkua ilman muvoituksia, niin sitten se tasaantuminen jossain tekee toki hyvää. mutta jos kesällä asentaa paikoilleen, eikä kevättalvella kun olisi kuivin keli asentaa, niin alkaako ne kuinka paljon talvella rakoilemaan käytännössä lämpimässä huoneessa?

28x145 olisi nopea asentaa, en tiiä haittaako ne viisteet siinä sivussa sitten silmää.. pittää miettiä. 33x190 olisi seuraava vaihtoehto. ja tutkia onko siinä niitä viisteitä. ja alkaako niin leveä tavara kupruilemaan jos ruuvaa vaan pontista..?

[make77]

Kuinka kuivaksi olette antanut lattialankkujen kuivua ennen asennusta? Mistä sen tietää että on riittävän kuiva? Kosteusmittaria katselin mutta kovin tuntuu kalliilta https://www.xn--tykalut-b1a.fi/hakukone ... eusmittari ehkä tuollaista voisi lainata joltain puusepältä.
Voiko nuo lankut kuivua liikaa ennen asennusta? Ettei sitten turpoa kun ilman kosteus nousee?

[putku]

Kuinka kuivaksi olette antanut lattialankkujen kuivua ennen asennusta? Mistä sen tietää että on riittävän kuiva? Kosteusmittaria katselin mutta kovin tuntuu kalliilta https://www.xn--tykalut-b1a.fi/hakukone ... eusmittari ehkä tuollaista voisi lainata joltain puusepältä.
Voiko nuo lankut kuivua liikaa ennen asennusta? Ettei sitten turpoa kun ilman kosteus nousee?

Eikai tuohon mitään vedenpitävää sääntöä ole. Jos oletetaan että lankku kuivataan siinä tilassa mihin se asennetaan niin kosteus tasaantuu siihen huoneen kosteuteen eikä siten voi kuivua "liikaa" mielestäni. Minä ostin talouslaadun lankkua mitä säilöttiin ulkona niin annoin kuivua kuukauden päivät suunnilleen. Aika näyttää tuleeko rakoja, ainakaan vielä parin kuukauden jälkeen ei näy. Tämä oli 95x28 tavaraa eli sikäli kutistuma absoluuttisesti pienempi kun leveämmässä. Leveämmän lankun ostaisin varmaan niin kuivana kun kaupasta löytyy..

Ilmankosteuden perusteella tuo kuivatus ja asennus olisi varmaan parasta tehdä talvisaikaan.

[lehmikangas]

Olen ostanut kalliilla erikoiskuivaa ja asentanut heti paketista kuten ohje oli. Ei ollut kuivaa. Rakoja tuli.
Mökkilaatua olen kuivatellut ilmavasti taapeloituna kohteessa kuukauden kevättalvella, tuli todella tiivis ja hyvä.

[lehmikangas]

Niin, ja onhan niitä mittareita. Halvimmilla ei varmaan paljoa tee. Kotikonstein voi laudan kosteutta arvioida myös niin että sahaa pätkän, punnitsee. Kuivaa vaikka sähköuunissa sitä ja punnitsee että tuleeko eroa. Eli jos vaikka lauta painoi kilon ennen uunikuivausta ja kuivauksen jälkeen 950 grammaa, niin ehkä voi ajatella että se olisi nyt kuivaa (vaikka 8%, eli 76g vettä), niin oli 76+50g vettä aiemmin, eli siinä kilon pätkässä oli kosteusprosentti 12,6. Ja tämä on se prosentti mitä ne muut pinossa olevat laudat suunnilleen on.

Luvut yllä kutakuinkin hatusta, mutta asiaan perehtymällä ja tutkailemalla voi saada itseänsä viihdettyä kun paistaa pullien lomassa lautaa.

[juha1]

Olen ostanut kalliilla erikoiskuivaa ja asentanut heti paketista kuten ohje oli. Ei ollut kuivaa. Rakoja tuli.
Mökkilaatua olen kuivatellut ilmavasti taapeloituna kohteessa kuukauden kevättalvella, tuli todella tiivis ja hyvä.

tuo jälkimmäinen olisi toki paras vaihtoehto, ainoa vaan että lattia on saatava jo kesällä valmiiksi. eli täytynee ehkä yrittää luottaa tuohon kuivaukseen. ulkorakennuksessa tosin on kesällä tehty lautalattia, lakka päällä eikä ole rakoja tullut yhtään. ei lämmitystä päällä koskaan käytännössä, ellei harvoin kamiinalla lämmitä talvella.

mökkilaatua oli koko lattia, 28x145 tms, mutta oli muoveissa kun ostin. ylijäämäpätkistä tein lattian viileään portaikkoon, olivat olleet pari vuotta ne pätkät ulkovarastossa ja ruuvasin ne kiinni. ei ole vielä nekään rakoilleet. kesällä nekin asennettu.

että onko tuo nyt sitten tuurissaan että rakoileeko vaiko ei.

bilteman kosteusmittarilla olen joskus tutkinut prosentteja. tuskin paras mutta kaipa se osviittaa antaa.
https://www.biltema.fi/tyokalut/mittava ... 2000023522

pintakäsittely vielä mietinnässä, tuleeko maali päälle vaiko jokin petsi ja lakka. petsi toki olis enemmän eläväinen pinta. ja jos lakka tulee niin vissiin se on muotia levittää jollain metallilastalla, mutta pensselillä tulisi elävämpi pinta siinäkin kyllä.

alakerrassa on lastulevy ja vinyylilankku ja ihan toimiva yhdistelmä, mutta nyt mennään laudalla. ja saa siihen vinyyliinkin kuin laminaattiinkin vahingossa rakoja aikaiseksi..

[lehmikangas]

Lämmittämättömässä ulkorakennuksessa rakoja ei niin tulekaan. Joskus törmännyt siihen että tällaiseen kohteeseen on tehty liian kuivana ja laudat nousee turvotessaa pystyyn. Eli se keskimääräinen kosteus olisi oikea.

Jos kesällä aiot saada valmiiksi, niin kyllä uskoisin että vieläki ehdit sen lämpimässä kuivatella hyväksi.