Osittainen kellari ja salaojitus

[Kimmo_M]

Mietinnässä on salaojien tarpeellisuus ja riskit vs. hyödyt.

-Talo rakennettu 60 luvun alussa savimaalle. Sokkelissa muutama halkeama. Todennäköisesti ei salaojia.
-Pinnan muotoilut ja ränniveden ohjaus puutteelliset. Nämä tullaan korjaamaan ja myös sokkeli eristetään, mutta salaojitus mietityttää ja jopa pelottaa että sortuuko koko talo.
-Kellarin kohdalla anturan yläpinta noin 1,6m maanpinnasta. Maanvaraisen laatan osuudella antura on todennäköisesti muutaman kymmenen sentin syvyydessä.
-sokkelia näkyvillä paikasta riippuen noin 30-50cm
-Kellarissa on keskuslämmityksen varaaja ja varastotilaa. Talvisin 10-15 astetta plussalla.
-Kellari pysynyt melko kuivana. Keväällä lumien sulaessa ja kovilla sateilla on näkynyt kosteita läikkiä seinissä. Kesällä käytössä ilmankuivain.
-Sisäpuolelle on uusittu lattiavalut. Laatan alla salaojittava eriste+eps. Tässä yhteydessä kaivettiin sisäpuolelta anturan yläpintaan asti tojalevyjen poiston takia ja paikat vaikutti yllättävän kuivalta.

Etupihan puolelle on myös vaikea saada laskua syvässä oleville salaojille. Tuolla liiterin päädyssä olisi sitten enemmän kallistusta.
Miten tuommoiseen saa salaojat tehtyä ja onko ne edes pakolliset? Talon edessä olevassa vesikaivossa on vedenpinta nyt talvella noin 6m syvyydessä ja kesälläkin vesi on melko kaukana. Voiko tästä päätellä salaojien tarpeettomuudesta?

[Matti Alander]

Melko konstikas homma toteuttaa perustusten korkeuserojenkin vuoksi, nykyinen rakenne kuivunut sisäänpäin ja apuna käytetty myös ilmankuivaajaa.
Jonkun rakenteen varmaankin pystyisi kaivamalla alittamaan, tuskin kaikkea kuitenkaan. Maakallistukset ja vesitiivis pinta ja viemäriputkilla kumitiivistein rännivesijärjestelmä, pystytään kosteuskuormaa laskemaan kokonaisuutena. Seinien eristämistäkin voi miettiä, mutta mahdollisuuta ympäri kiertävään eristeeseen ei aivan pikkutyöllä ole mahdollisuutta.
Ilmanvaihtoa, sisäänpäin kuivumista ja ilmankuivaajaa tarvitaan. Laadukas kiinteä sorbtiokuivvaaja on erittäin tehokas kuivaaja, löytyy vaikka kryotherm.fi sivuilta. Näitä ollaan asenneltu tällaisiin vaikeisiin kohteisiin ja toimii.

[juha1]

meillä kans osittainen kellari ja ehtiin mitä voitiin. salaojat talon kivijalan alapuolella puhtaine sepelineen (kuonaa) ja kankaineen, kellarin kohdalla salaoja menee myös kellarin anturan alapuolella. kellarin viereen tuli melkoinen monttu kankaan sisään, kun siihen tehtiin salaojakaivo jossa on pumppu. samalla se yksi kellarin seinä eristettiin fuktisolilla, niin pysyy muutenkin kuivempana. kankaalla ympäri sitten koko kaivon monttu ja kuonalla täytettiin sekin. varmaan kolme kuutiota sinne meni yhteensä kuonaa. konemies meinasi, ettei missään muualla ole tehty yhtä tarkasti salaojia hänen aikanaan..

mutta kellarin vedentulo lopui heti, olihan tuo jo aikakin ku 50 vuotta sinne tullut vettä ja pumppu ollut lattialla. jos kaivon pumppu pelaa, niin ei ongelmia. ei onneksi ole mitään huonetta kellarissa, niin ei hätää jos vahingossa vettä tulee, mutta onhan se mukava kun on kuivana paikat. kuumana kesänä hieman saattaa talon alla oleva seinä hikoilla joko kylmyyttään tai joku pieni vesi siinä liikkuu muttei ole ongelma, ei tarvitse enää pumppua lattialla olla. kerran pari on vesi tullut lattialle, kun kaIvon pumppu ei ole saanut sähköä, mutta aika nopeasti kuivuu lopulta, kun kaivon saa taas tyhjäksi ja sisällä pumppu pumppaa lattiaan tehdystä pikkukaivosta kaiken pois.

eli jos vettä oikeasti tulee niin kannattaa edes se yksi kaivon seinä salaojittaa, saattaa hyvinkin vaikuttaa kellariin positiivisesti.

[Kimmo_M]

Tuossa on se ongelma että eteissiipi on kellariosan kyljessä joten salaojaa ei saa kellarin kohdalle kuin pikku matkalle.
Vettä ei ole näkynyt lammikkoina mutta keväisin lumien sulaessa betonissa näkyy kosteaa läikkää. Kesällä ilmankuivain pitää kellarin ihan ok kosteudessa.