Runkotolppien uusiminen.
Joku mahdollisimman helppo ja vähätöinen. Tyyli on vapaa ja improvisointi kohteen mukaan suotavaa. Yleensä nyt ehkä järkevää olisi tunkata joku palkki ylös kattopaarteita kannattamaan ja siitä palkista pilarit lattiaan tai maapohjaan. Jos katto on korkealla tai muuten hankalasti käsillä niin voi olla viisainta tehdä homma niin pienissä pätkissä ettei tarvi tukea ollenkaan.
Paha tietää näkemättä tarkemmin.
Paha tietää näkemättä tarkemmin.
shit happens
Onko sinulle käynyt näin, oletko kuullut jostain että näin olisi käynyt, vai onko tämä pelkkää mutua? Noin niitä nyt kuitenkin korjaillaan, siis ihan rakennusalan todelliset ammattilaisetkin. Meillä kuitenkin pysyi täysin nipussa talo vaikka tolppia useampia poikki kerralla laitoinkin. Asia selviää todella hyvin sahaamalla tolppaa poikki ja jos saha jää nalkkiin, niin silloin joku painui, meillä ei painunut, eikä muissakaan(mitä olen kuullut) näin korjatuissa taloissa...jmattis kirjoitti:Niin. Tai sitten ei, ja talo painuu sen verran, että esim. ikkunat ei toimi, lasit halkeaa, katto nitkahtaa yms. mukavaa.Runkotolppia uskaltaa katkoa kerrallaan ainakin parin metrin matkalta tukematta mitään. Eli raakasti poikki vaan esim. kolme tolppaa kerrallaan. Mikään ei hajoa eikä painu. Talo pysyy hyvin nipussa, vinolauta auttaa asiaa.
Mitä uretaani tekee talolle haittaa seinän sisässä pienenä kaistana? Mielelläni kuulisin tuosta faktaa esim. rakennefysiikan kannalta. Villat seinän alapäässä eivät myöskään ole talolle millään lailla haitaksi, jos sisäpuolelle tulee höyrynsulku(tämä jäi kyllä viestistäni mainitsematta). Ulkopuolisen eristyksen esim. vuorivillalla voi toteuttaa ilman sisäpuolista höyrynsulkuakin. Josseivat ne sinne sovi, niin mielelläni kuulisin myös tästä jotain asiallisia perusteluja.jope kirjoitti:Vähän olen edellisen kanssa samaa mieltä noista korjaustavoista. Eli korjaukset pitäisi aina lähtökohtaisesti suorittaa vanhan rakenteen mukaisesti. Eli urtsin ruikkimiset ja mineraalivillojen laittamiset ois hyvä suorittaa vain perusteellisen harkinnan jälkeen. Varsinkin ja erityisesti jos tehdään vain osittaista korjausta. En kyllä menisi laittamaan purueristerungon alaosiin mineraalivilloja. Ensisijainen vaihtoehto on se puru takaisin.
Jos on halua ja tarvetta lisäeristyksille niin se kannattaa tehdä omana kerroksena joko sisä tai ulkopuolelle. Vanhan purun kaapimista pois seinästä kannattaa funtsia ennenkuin aloittaa että mitä sillä oikeasti saavuttaa.
Jos talossa on ulkona vaakapaneli rungossa suoraan niin mä vetelisin sen päälle koolingit ja niiden väliin selluvillaa. Ja sitten ulkovuoret pystysuuntaisella ilmankierrolla. Tosin sen panelin maalaukset ois hyvä selvittää ennen sitä. Jos se on sulkevaa tyyppiä niin maali pois tai paneli pois. Maalia ei tarvi krapailla pois jos ulos vanhan ulkovuorin päälle tulee vain tuuletettu uusi ulkoverhous. Jos siis tulee lämmöneristys niin se on viisainta järjestää pois sieltä.Myös räystäspituudet ja ikkunaratkaisut kannattaa ottaa huomioon kun valitsee eristysvahvuuksia.
Vinolaudoidoitusta on käytetty lähinnä sen paremman rungonjäykistyskyvyn vuoksi. Jos talossa semmoinen on niin korjaukset kannattaa siis tehdä vinolaudoilla. Jos ei niin eipä sinne ehkä kannata alkaa semmoisia hakkaamaan. Levyillä sama asia nykyään tehdään.
Miksei maalia kannata krapailla pois jos tulee vain tuuletusrako ja uusi paneeli? Tuuletusraon sisäpintaan muodostuu, riippuen maalista, tiiviimpi pinta mitä talon sisäseinäpinnoitteet(siis 50-luvun taloissa ovat olleet ja joiden pitäisi vieläkin olla, jotta seinä toimisi niinkuin 50-luvulla). Näin ollen seinä ei toimi kosteusteknisesti oikein. Seinärakenteen pitäisi harventua ulospäin vähintään 5:1 nykyrakennustavan mukaan, joka pätee täysin tuohon vanhaankin tapaukseen.
Miksei kannata hakata uutta vinolautaa ulkopuolelle? Nykyään tosiaan rakenteita jäykistetään levyillä, mutta jäykistys tehdään yleensä sisäpuolen kipsilevytyksellä ja tuskimpa alkuperäinen kysyjä haluaa talonsa ulkopintaan ruuvata kipsilevyä vaikka tätäkin nykään paljon tehdään. Pehmeämmät tuulensuojalevyt eivät taas niinpaljoa jäykistä.
Kannattaisi kaikkien remontojien kysellä myös ohjeita rakennusalan ammattilaisilta esim. insinööritoimistoista tai rakennesuunnittelijoilta. Täällä tuntuu olevan ihan ok tiedon lisäksi jonkin verran myös mitä sattuu juttuja...
Uretaanista pienenä kaistaleena ei ole haittaa - mutta ei hyötyäkään.Mitä uretaani tekee talolle haittaa seinän sisässä pienenä kaistana? Mielelläni kuulisin tuosta faktaa esim. rakennefysiikan kannalta. Villat seinän alapäässä eivät myöskään ole talolle millään lailla haitaksi, jos sisäpuolelle tulee höyrynsulku
Höyrynsulku ja mineraalivilla taas tuhoaa seinän hygroskooppisuuden - mutta monelle sillä ei tietysti ole mitään merkitystä, tuhotaan vaan vanha puutalo hyödyllisine ominaisuuksineen.
Ja vuorivilla (+höyrysulku) vaan alaosassa?
Ei ole käynyt itselle (eikä tule käymään), olen nähnyt näin käyneen (kivat T-mallin ikkunat vaakajaosta rikki, yläosa ei aukea tuossa alle kilometrin päässä), eikä ole pelkkää mutua. Näitä taloja tulee työn puolesta käydyksi läpi siinä parisataa vuodessa.Onko sinulle käynyt näin, oletko kuullut jostain että näin olisi käynyt, vai onko tämä pelkkää mutua? Noin niitä nyt kuitenkin korjaillaan, siis ihan rakennusalan todelliset ammattilaisetkin
Ja jos "ammattilainen" katkoo useampia kantavia palkkeja kerrallaan ilman tukea, niin se tekee länsimaisen rakennuslainsäädännön vastaisesti, ja sellainen "ammattilainen" kannattaa kertää kaukaa.
Tässä ketjussa minä lopetan tämän kinaamisen tähän, ihmettelen kyllä suuresti miten innokkaasti jotkut änkkäävät säädösten ja valmistajien ohjeiden (saati terveen järjen) vastaisia neuvojaan...
Mitä mitä
Oliko tuo loppu haaste? Lähdetäänkö kurakampanjoimaan ja loanpaiskontaan? Koitetaan kauanko saadaan jatkaa kun saadaan bannit ja portit
No joo. Siis se urtsi siellä seinässä tuskin mitään teknistä haittaa aiheuttaa mutta asiahan on siis lähinnä materiaalivalinta kysymys ja aikakauden huomioon ottamis kysymys. Kyseessähän ei ole ilmeisesti kulttuurikohde mutta kuitenkin olisi hyvä muistaa missä ollaan töissä ja mitä tehdään. Asian joko ymmärtää tai ei.
Mineraalivilloilla sama juttu ne ei ole saman aikakauden tuotteita kuin purut. En myöskään menisi sekoittamaan puruja ja mineraalivillaa keskenään jo niiden erilaisen kosteuskäyttäytymisen vuoksi. Puhumattakaan mineraalin tarpeesta saada ilman-tai höyrynsulku. Mielestäni älytön ajatus kesken seinää vaihtaa puru villaan. Se ei kunnioita tehtyä vanhaa rakennetta ja korostaa tekijänsä ymmärtämättömyyttä. Sen lisäksi pakottaa lisätyöhön sulkujen muodossa.
Parempi ratkaisu olisi korjata se seinä vanhaan tyyliin ja haluttessa ne lisäeristeet uuteen kerrokseen.Ja nekin mielellään sellulla vaikka toki mineraalikin käy.
Mitä sitä maalia krapailemaan jos sen päälle ilmarako tulee? ja rakenne muuten jätetään vanhaan malliin. Ei se typerä seinä sitä tiedä onko ilma edessä ulkotuulta vai ilmarakotuulta. Toki ei siitä krapaamisesta haittaa ole päinvastoin kyllä se ilman muuta kannattaa krapata mutta jos laiskuus iskee niin miksi? Paitsi jos meinaa laittaa sinne seinään niitä mineraalivilloja tai lisäeristeitä Jos se vanha maali olisi siellä seinässä lahoja aiheuttanut niin lahoa olisi koko seinä eikä pelkkä alaosa. Toki jos maali on nykyaikaista muovisekoite sotkua niin kyllähän se on syytä poistaa sieltä varmuuden vuoksi. Eli sinänsä hivenen harkitsematon pointti sen säästäminen kylläkin.
Miksi pitäisi hakata vinolauta ulkopuolelle jos semmoista ei ole? Kova työ ja paljon vaivaa. Levy päälle, vähämmän työtä, säästyneen ajan ja rahan voi tuhlata vaikka eukkoon. Kuitulevy riittää jäykisteeksi varsinkin jos koolinkeilla tekee sitä lisäeristystä ja sisäpuolella on lauta. Harvanakaan vinolautaa ei katsota nykyään riittäväksi tuuletusraoksi. Jos vinolauta on vanhastaan niin lahokorjaukset toki vinolaudalla.
En kyllä ihan heti lähtisi automaattisesti kyselemään vanhan talon remonttivinkkejä insinööritoimistoilta tai rakennesuunittelijoilta. Sitä kun on viisautta monenmoista ja vanhat jutut vaatii enemmänkin kokemusta kuin insinööriviisautta. Varsinkin jos se viisaus on sekoittaa purua,muovia,mineraalivillaa ja urtsia sikinsokin samaan seinään ja moottorisahalla runnoa tolppia kumoon ilman epäilyksen häivää mahdollisista painumisista.
No joo. Siis se urtsi siellä seinässä tuskin mitään teknistä haittaa aiheuttaa mutta asiahan on siis lähinnä materiaalivalinta kysymys ja aikakauden huomioon ottamis kysymys. Kyseessähän ei ole ilmeisesti kulttuurikohde mutta kuitenkin olisi hyvä muistaa missä ollaan töissä ja mitä tehdään. Asian joko ymmärtää tai ei.
Mineraalivilloilla sama juttu ne ei ole saman aikakauden tuotteita kuin purut. En myöskään menisi sekoittamaan puruja ja mineraalivillaa keskenään jo niiden erilaisen kosteuskäyttäytymisen vuoksi. Puhumattakaan mineraalin tarpeesta saada ilman-tai höyrynsulku. Mielestäni älytön ajatus kesken seinää vaihtaa puru villaan. Se ei kunnioita tehtyä vanhaa rakennetta ja korostaa tekijänsä ymmärtämättömyyttä. Sen lisäksi pakottaa lisätyöhön sulkujen muodossa.
Parempi ratkaisu olisi korjata se seinä vanhaan tyyliin ja haluttessa ne lisäeristeet uuteen kerrokseen.Ja nekin mielellään sellulla vaikka toki mineraalikin käy.
Mitä sitä maalia krapailemaan jos sen päälle ilmarako tulee? ja rakenne muuten jätetään vanhaan malliin. Ei se typerä seinä sitä tiedä onko ilma edessä ulkotuulta vai ilmarakotuulta. Toki ei siitä krapaamisesta haittaa ole päinvastoin kyllä se ilman muuta kannattaa krapata mutta jos laiskuus iskee niin miksi? Paitsi jos meinaa laittaa sinne seinään niitä mineraalivilloja tai lisäeristeitä Jos se vanha maali olisi siellä seinässä lahoja aiheuttanut niin lahoa olisi koko seinä eikä pelkkä alaosa. Toki jos maali on nykyaikaista muovisekoite sotkua niin kyllähän se on syytä poistaa sieltä varmuuden vuoksi. Eli sinänsä hivenen harkitsematon pointti sen säästäminen kylläkin.
Miksi pitäisi hakata vinolauta ulkopuolelle jos semmoista ei ole? Kova työ ja paljon vaivaa. Levy päälle, vähämmän työtä, säästyneen ajan ja rahan voi tuhlata vaikka eukkoon. Kuitulevy riittää jäykisteeksi varsinkin jos koolinkeilla tekee sitä lisäeristystä ja sisäpuolella on lauta. Harvanakaan vinolautaa ei katsota nykyään riittäväksi tuuletusraoksi. Jos vinolauta on vanhastaan niin lahokorjaukset toki vinolaudalla.
En kyllä ihan heti lähtisi automaattisesti kyselemään vanhan talon remonttivinkkejä insinööritoimistoilta tai rakennesuunittelijoilta. Sitä kun on viisautta monenmoista ja vanhat jutut vaatii enemmänkin kokemusta kuin insinööriviisautta. Varsinkin jos se viisaus on sekoittaa purua,muovia,mineraalivillaa ja urtsia sikinsokin samaan seinään ja moottorisahalla runnoa tolppia kumoon ilman epäilyksen häivää mahdollisista painumisista.
shit happens
Eihän siitä muuta hyötyä pitänytkään olla kuin pitää se yläpuolinen puru paikoillaan.jmattis kirjoitti: Uretaanista pienenä kaistaleena ei ole haittaa - mutta ei hyötyäkään.
Nimenomaan hygroskooppisuus menetetään ja tarvitaan koneellinen ilmanvaihto. Toiset tämän haluavat ja toiset eivät, makuasia.jmattis kirjoitti: Höyrynsulku ja mineraalivilla taas tuhoaa seinän hygroskooppisuuden - mutta monelle sillä ei tietysti ole mitään merkitystä, tuhotaan vaan vanha puutalo hyödyllisine ominaisuuksineen.
Mistä yläpuolella oleva puru tietää, että sen alapuolella on villaa tai toisinpäin? Miten purun kosteuskäyttäytyminen muuttuu vieressä olevan villan takia? Tietysti silti se höyrynsulku sisäpuolella kannattaa/pitää laittaa jos seinän alapäissä on villaa...jmattis kirjoitti: Ja vuorivilla (+höyrysulku) vaan alaosassa?Siinä mennään sellaiselle sekasikiörakenteelle, ettei kyllä yksikään valmistaja suosittele
Näin niitä nyt vain satutaan ihan onnistuneestikin tekemään, sille en voi mitään. Voi tietysti olla että yksi monista epäonnistuu jos esim. katkotaan noita runkotolppia kerrallaan liikaa. Sen ainakin tiedän 100% varmasti, että meidän talossa niitä uskalsi kyllä katkoa kolmea kerrallaan talon painumatta yhtään.jmattis kirjoitti: Ei ole käynyt itselle (eikä tule käymään), olen nähnyt näin käyneen (kivat T-mallin ikkunat vaakajaosta rikki, yläosa ei aukea tuossa alle kilometrin päässä), eikä ole pelkkää mutua. Näitä taloja tulee työn puolesta käydyksi läpi siinä parisataa vuodessa.
Ja jos "ammattilainen" katkoo useampia kantavia palkkeja kerrallaan ilman tukea, niin se tekee länsimaisen rakennuslainsäädännön vastaisesti, ja sellainen "ammattilainen" kannattaa kertää kaukaa.
Tämäkin kaipaa kyllä tarkennusta, eli mikä oli säädösten vaistaista ja minkä säädöksen? Mikä oli valmistajan ohjeiden vastaista? Ainakin tunnettu vuorivillavalmistaja kertoo, että ulkopuolisen eristyksen vuorivillalla voi tehdä ilman sisäpuolista höyryn/ilmansulkua. Tämän vielä erikseen tarkistin tehtaan rakenneneuvoja antavalta henkilöltä. Perusteena he antavat, että alkuperäinen rakenne lämpenee ja kuivuu. Jos sisäpuolelle asennetaan villa, niin sitten höyrynsulku ehdottomasti tarvitaan, näin he kertoivat...jmattis kirjoitti: Tässä ketjussa minä lopetan tämän kinaamisen tähän, ihmettelen kyllä suuresti miten innokkaasti jotkut änkkäävät säädösten ja valmistajien ohjeiden (saati terveen järjen) vastaisia neuvojaan...
Tässä näyttää nyt vain olevan menossa sellainen vänköö, että periaatteesta vängätään toisiamme vastaan, kun kannatetaan eri rakennusajan tapoja. Asiat toki voi tehdä monella tapaa ja välttämättä toinen tapa ei ole sen oikeampi tai väärempi. Joku haluaa, että puutalonsa rakenteisiin pääsee kosteus, toinen taas ei. Minä en halua kun olen nähnyt mitä sisäpuolelta rakenteeseen päässyt kosteus meidän talolle teki.
Miksi muuten tolpat ylipäätänsä ovat alapäästään lahoja? Korjaa miten korjaat, mutta varmista että alkuperäinen ongelman syykin tulee poistettua.
Jos sinulta puuttuu ulkopuolinen vinolaudoitus niin talosi on ehkä heikompi kuin monen neuvojan talo: katko siis vain yksi tolppa kerrallaan jos se työteknisesti vain suinkin on mahdollista.
Oma taloni on alunperin rakennettu asiallisesti, mutta 1960-luvulla laajennuksen yhteydessä rakenteita oli heikennetty niin paljon, että varomattomasti purkaen olisin voinut saada puoli mökkiä niskaani.
Jos sinulta puuttuu ulkopuolinen vinolaudoitus niin talosi on ehkä heikompi kuin monen neuvojan talo: katko siis vain yksi tolppa kerrallaan jos se työteknisesti vain suinkin on mahdollista.
Oma taloni on alunperin rakennettu asiallisesti, mutta 1960-luvulla laajennuksen yhteydessä rakenteita oli heikennetty niin paljon, että varomattomasti purkaen olisin voinut saada puoli mökkiä niskaani.
Toinen vaihtoehto
Runkotolppien uusimisen sijaan voisi niiden lahojen kylkeen lyödä ns. kylkiäiset. Silloin ei taatusti romahda seinä.
Mutta just kuten edellinen totesi: Mikä on alkuperäisen vaurion syy ja onko se poistettu?
Mutta just kuten edellinen totesi: Mikä on alkuperäisen vaurion syy ja onko se poistettu?
Pah. Ei pidä paikkaansa. Meillä ei ole tuuletusrakoa, ja runkotolpat ihan kunnossa, ainakin niiltä osin mitä on tullut piikillä pistettyä tai muissa rempoissa aukaistua.tönö kirjoitti:Kuntotarkastajan mukaan tolppien lahoamisen syy on ulkoverhous ilman tuuletusrakoa.
Onkos talossa poikkeuksellisen matala sokkeli? Milloin rännit on laitettu, onko rännit? Tuo voisi johtua siitä, että vesi roiskuu seinälle ja lahottaa...
Mutta jos kuitenkin ulkoverhous on menossa uusintaan, niin toki se tuuletusrako sinne kannattaa laittaa.
Tämähän ei ollut vastaus alkuperäiseen kysymykseen...
Onkos alimmassa laudassa tippanokka? Tuleeko se sokkepinnan alapuolelle reilusti? Ettei vaan johda vesiä sokkeilin päälle laudoituksen taakse... Pääseekö vesi ikkunanympäriltä laudoituksen taakse? Onko lahoa kaikkialla tasaisesti vai ainoastaan tietyissä kohdissa?
Viimeksi muokannut JJ, Ti Kesä 26, 2007 13:35. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Samaa mieltä JJ:n kanssa että yksistään tuo tuuletusraon puuttuminen ei kyllä aiheuta tuollaista vahinkoa vaan muitakin tekijöitä tarvitaan.
Meillä tuo lahovaurio johtui vanhasta varaajasta joka oli keittiössä ja sen putket kulkivat seinän sisässä ja olivat vuotaneet.
Tuuletusrakoa ei ole täälläkään eikä missään muualla ole mitään ongelmaa vaikka ulkovuori onkin maalattu todennäköisesti Panulla.
Hivenen epäilisin tuollaisen kuntotarkastajan ammattitaitoa ylipäätään jos tuollaisia lausuntoja antaa.
Meillä tuo lahovaurio johtui vanhasta varaajasta joka oli keittiössä ja sen putket kulkivat seinän sisässä ja olivat vuotaneet.
Tuuletusrakoa ei ole täälläkään eikä missään muualla ole mitään ongelmaa vaikka ulkovuori onkin maalattu todennäköisesti Panulla.
Hivenen epäilisin tuollaisen kuntotarkastajan ammattitaitoa ylipäätään jos tuollaisia lausuntoja antaa.
Jos se olis helppoo,olisin tehnyt sen jo.
Sokkelia on näkösällä noin 30-40 senttiä ja se on hyvässä kunnossa, kun ei ole halkeillut eikä murentunut mistään. Vesi ei seiso talon ympärillä,kun ei ole savimaa. Alin lauta tulee sokkelin yli. Rännejä ei ole ja räystäätkin on aika lyhyet, että siinä mielessä vesi on päässyt roiskumaan seinille ja ikkunanlaudat on perinteiset puiset. Lahoja runkotolppia ja alajuoksua näyttäisi olevan ympäri taloa, mitä poraamalla on kokeillut. Vettä eikä viemäriä talossa ole, kun ei ole saunaa eikä wc:tä ja muutenkin talo aikalailla alkuperäisessä kuosissa.
Meillä vastaavan, yhden seinän alajuoksun ja pystytolppien alaosan lahoamisen syy on huopakaistaleen puuttumisessa betoniperustan ja puuosien välistä -> kosteus on päässyt nousemaan puuosiin. Ilmeisesti erittäin yleinen syy siihen, jos jotain heikkoutta löytyy. Viikon kuluttua tulee apumiehiä auttaan vaihtamaan noita puuosia uusiksi. Ei teidän tapauksessa voisi olla kysymyksessä jotain samantyyppistä?
Meillä oli keittiön kohdalla pehmeä alajuoksu ja muutama tolppa lahonnut. Syynä aikoinaan liian lyhyt (pärekaton) räystäs. Sitä oli jatkettu huopakaton laiton yhteydessä (ja peltikaton teon aikaankin) joten kosteutta ei enää päässyt seinälle. Ulkovuori oli ilman ilmarakoa, mutta laudan alapää, joka oli suora, oli juoksun alareunan tasolla. Vesi oli päässyt sisään asti. Kosteutta kun ei enää tullut, niin kaikki oli kuivaa, mutta aikoinaan pehmennyttä. Juoksun alla oli hyvä pikikerros.
Sisäpuolelta otettiin laudoitusta pois ja pahviin viilto. Viillosta sisään koolinkien väliin peltisuikaleet, joissa reunassa pokkaus. Etureunassa vielä pari naulaa, jotta purujen paino ei paina peltiä alas. Tietty kaikki koolaus välit oli eri levyisiä!
Pari tolppaa kerrallaan poikki. Uutta puuta alle. Jos oli epäilystä painumisesta, niin tunkki alle ja nostoa... Ikkunan kohdalla oli vähän enemmän askaretta, koska oli tullut kosteutta lahonneen ikkunan kautta.
Kaksi viikkoa konttasin keittiön nurkissa, mutta valmista tuli. Uutta lautaa tolppien päälle ja sitten paperi päälle. Pelti pois, purut alas. Ylhäältä uutta tilalle. Samalla tuli kaivettua pois vanhat UF-vaahtopaakut.
Keittiöön tuli vielä oikaisukoolaus. Eristeeksi pellavavillaa. Taitaa olla aika pitkälti alkuperäisen kaltainen "hengittävä" ratkaisu?
Sisäpuolelta otettiin laudoitusta pois ja pahviin viilto. Viillosta sisään koolinkien väliin peltisuikaleet, joissa reunassa pokkaus. Etureunassa vielä pari naulaa, jotta purujen paino ei paina peltiä alas. Tietty kaikki koolaus välit oli eri levyisiä!
Pari tolppaa kerrallaan poikki. Uutta puuta alle. Jos oli epäilystä painumisesta, niin tunkki alle ja nostoa... Ikkunan kohdalla oli vähän enemmän askaretta, koska oli tullut kosteutta lahonneen ikkunan kautta.
Kaksi viikkoa konttasin keittiön nurkissa, mutta valmista tuli. Uutta lautaa tolppien päälle ja sitten paperi päälle. Pelti pois, purut alas. Ylhäältä uutta tilalle. Samalla tuli kaivettua pois vanhat UF-vaahtopaakut.
Keittiöön tuli vielä oikaisukoolaus. Eristeeksi pellavavillaa. Taitaa olla aika pitkälti alkuperäisen kaltainen "hengittävä" ratkaisu?





