Petroliöljymaali lateksin päälle ?

[Jokapaikanhöylä]

Terve!
No nyt on tällainen tapaus..
Talo joka on jollain( "kartanonkeltainen") lateksilla maalattu aikoja sitten.. lateksilla (uskoisin) on nyt siinä pisteessä että pitäisi maalata uudelleen. Etelän ja länsipuoleinen sivu on suht. helppo saada n. 85 % maalista käsimenetelmin ..kaavittu pois.

Pohjois ja itäsivun (+elintasosiipi..70 luvulta..) maalipinta on ERITTÄIN lujasti kiinni. Laudat näyttää olevan melko hyvässä kunnossa.
Tuntuu kohtuuttomalta ruveta poistamaan maalit pohjois ja itäsivusta..
Ajattelin että jos sen hioo hiekkapaperilla ja pesee homepesulla..

Kysymys kuuluu : Voiko koko hela hoito maalata Petroliöljymaalilla ?
Entinen omistaja oli siinä uskossa että se vanha maali joka nyt on siinä..että se on lateksimaali..
Tuntuu vähän arveluttavalta vetää siihen taas lateksi ..
Ulkovuoraus-laudat ovat muuten suoraan hirsiseinässä kiinni..
"Tuulensuojana" on joku paksuhko "kartonkipahvi"...(jonka pinnassa on "rihloja"...tiedä mikä mahtaa olla..)

Olemme muuten koko remonttihommassa yrittäneet tehdä " hengittäviä " rakenteita.

Minkä hintaista on muuten petroliöljymaali ? Onko siinä homeenestoaineita ? Riittääkö yksi sively ? Kuinka pian taloa joutuu taas maalaamaan ?

Olemme nyt aloittaneet etelän ja länsisivun maalinpoistoa..
Huomaa hyvin miten seinälaudat alkavat kuivua.. Miten "fiksua" on lautojen kuivumisen kannalta ruveta pesemään seiniä homeenpoistoaineella ? Onko tällainen pesu välttämätön ?
Kyllähän ne laudat tietysti aika nopeasti kuivuvat taas ?

Neuvoista kiitollinen !
Inkku

Tuotanoin, kuinkahan kiireellinen ja iso urakka meillä on eessä?

Tutkimusten tuloksena oletettu tilanne on tämä: Hirret seinissä, seuraavaksi juuri tuo sama "tuulensuojapahvi", pystyverhous, joka maalattu menneillä vuosikymmenillä LATEKSILLA (oletettavasti). Toinen päätykolmio on vanhempaa (tummempaa) maalia ja täysin kunnossa, mut itä, etelä, länsi -puoleisilta seiniltä alkaa hilseillä... Ja takapihan puolen pinta tuntuu pehmeähköltä (pohjonen, kostea?!)

[shakali]

Meillä aika pitkälle vastaava tilanne. Talo maalattu 80-luvulla panulla. Etelän puolelta voisi kohtapuoliin olla uusintamaalauksen tarpeessa.

Ratkaisin ongelman siten että vedin nurkat, ikkunanpielet yms. vuorilaudat tänä keväänä Uulan petroliöljymaalilla. Vanhaa panua en saanut poistettua kuin osasta, oli sen verran tiukassa. Ajattelin katsoa vähintään ensi kesään asti ja sitten teen päätöksen vedetäänkö uusi kerros Panulla vai petroliöljymaalilla.

Parin vuoden päästä voipi kysellä kokemuksia pysyvyydestä

[Tomppa]

Meillä on myöskin perimätiedon mukaan Panu pinnassa.Koko talo raapataan paljaaksi ja päälle tulee petrooliöljymaali ja nurkkalaudat ja ikkunanpielet yms. pellavaöljymaalilla.Suurimmaksi osaksi maali laähtee kohtullisen kivuttomasti mutta paikoitellen on tosi tiukassa.
Palkkasin pari sukulaispoikaa raappaamaan kun pojat olivat kesätöitä vailla.Sovittiin neliöhinta ja nyt katsotaan onko lapsista laivatöihin.
Yksi seinä on jo raapattu ja maalattu ja toista raapataan joten ihan positiiviselta ainakin vielä näyttää...

[mize]

Tälle ei ollu oikeen sopivaa ketjua, mutta laitan tänne. Työtoverini, joka asuu vanhassa Raumassa palkkasi eräät paikalliset maalariveljekset maalaamaan torppaansa ja tilasi petrooliöljymaalia seuraavasta paikasta, josta minä en ainakaan ollut ennen edes kuullut.

http://www.nicolor.fi/

Nuo maalarit on aika mainioita veikkoja ja kuten työtoverini sanoi ainoat hänellä töissä olleet miehet joiden perään ei tarvitse katsoa ja luotto heidän työn jälkeensä ja tunnollisuuteensa on vankkumaton. Nuo maalarit olivat kovasti tentanneet maalin valmistajaa mm. tuosta paljon puhutusta homeenestoaineesta, koska olivat jossain kuulleet jonkun petrooliöljymaalin homehtuneen. Tiukan tenttaamisen jälkeen olivat maalarit antaneet siunauksensa valitulle maalille.

Olivatten maalarit aikoinaan joutuneet oikeuteenkin, kun eivät olleet suostuneet tekemän sutta ja sekundaan jonkun paikallisen työnantajan leivissä. Poikia oli oikeudessa ollut puolustamassa alan yksi kuuluisista tälläkin palstalla monesti monesti mainittu maaliguru. Tiedä sitten johtuiko todistajasta vai mistä, mutta veljekset voittivat tuon jutun.

[Lauryn]

Meillä lateksi saa kokonaan kyytiä, en edes ajattele laittavani siihen päälle öljymaalia. Saati uutta lateksia. Öljymaali puhtaaseen pintaan on minun mielipiteeni.
Ekoesko tuolla jossain toisessa ketjussa kertoi lateksinpoistoaineestaan, jota meillä mahdollisesti kokeillaan kaikkein tiukimpiin maalikohtiin.

Mutta millä se harmaa pinta kannattaisi hioa pois ulkolaudasta?

[Jokapaikanhöylä]

Siitä harmaasta pinnasta tuli mieleeni, että tartteeko sitä ees hioa pois? Meinaan vaan, että eikös uudenkin seinän pidä "harmaantua" ainakin vuoden verran ennen maalaamista?

Korjatkaa ihmeessä, jos väärässä olen

[Pekka Huhta]

Sitä harmaantumistakin on eri sorttia. Höyälautaa tarttuu mali paremmin jos se ehtii vähän harmaantua seinässä, se on totta. Mutta kun sama prosessi jatkuu vuosia ja vuosikymmeniä, niin puun pinnasta peseytyy kaikki ligniini pois ja pintaan jää vain ampparipesää muistuttavaa harmaantunutta sellukuitua. Siinä pinnassa on irtokuitua ihan irralisena ja maali imeytyy siihen irtokuituun menemättä sen syvemmälle puuaineksen sisälle. Kun kuitu ei kumminkaan ole juuri kummoisestikaan puussa kiinni niin maali hilseilee helposti.

Liian aidastuneessa puussa maali ei pysy, eli kyllä se liiallinen harmaa on hiottava pois.

Pekka

[Teijom]

Muovimaalit eivät sovi ulkoseinään. Turha on luulla, että valmistaja sanoisi, "Älä tätä osta, tämä lahottaa seinäsi."

Jos haluatte ihan oikeaa tietoa, hankkikaa tai lainatkaa kirjastosta seuraava kirja.
Kalevi Järvinen: Puurakennusten ulkomaalaus (kustantaja Rakennustieto Oy).

Tuo kirja on ihan käytännönläheinen opus. Parempi kuin Panu Kailan maalauskirja. Ja halpa. Järvinen on Suomen tunnetuin maalarimestari. Lisäperusteluja Järviselle ja petroliöljymaalille löydätte netistä.

Jos petroliöljymaalin haluaa valmistaa itse, niin se on helppoa. Vernissa (eli keitetty pellavaöljy), petroli ja väripigmentti sekoitetaan hyvin. Valmis. Ainesten suhteita löytyy netistä ja tuosta kirjasta.

Hankintapaikkoja itse valmistukseen:
Pigmentit: http://www.ekoesko.fi
Vernissa: http://www.sinipellava.fi
Petroli: Öljylamppuihin tarkoitettu petroli. Vaikka jostain halpakaupasta.

Oma maalin sekoitukseni alkaa parin päivän päästä, 25 litraa italianpunaista (pigmenttinä siis punamulta) ja 25 litraa valkoista (pigmenttinä titanidioksidi).

Teijo

[honkanen]

Meitillä on lateksin alla ihan reilusti tuota harmaanruskeaa hötöä. Mitä olen kokeeksi raapannut maalia pois, tuo hötö on lähtenyt teräsharjalla aika kevyesti.

Jäljelle jää kuitenkin aika syvät urat puun syiden mukaisesti, joita myötäillen se pintakin siis on pehmentynyt.

Soitin itse eilen Ekoeskolle ja kokeilen piakkoin litran koe-erällä miten meitin lateksi lähtee.

Maali piti saada alunperin tänä kesänä pois, mutta kuinka ollakkaan, pitikin alkaa remontoimaan lastenhuonetta esikoistamme odotellessa . Puolisen neliötä ehdin rapsuttamaan -tietysti sisäänkäynnin edestä - ennen vaimon uutista ja prioriteettien muutosta..

Esko huomautti, että maalinpoistoaine ei tepsi kaikkiin latekseihin ja laittoikin ihan ilmatteeksi kokeeksi ainetta tulemaan. Reilu meininki.

[JJ]

Itse poistin speedheaterilla ja kaapimella lateksin, samalla lähti aika hyvin kaikki huono pinta.

[honkanen]

Mä tein tuon koerapsuttelun speedheaterilla, tosin ilman mitään pidikkeitä yms sille. Kyllähän se heateri pitää saada itsekseen killumaan seinälle, että tuosta tulee mitenkään mielekästä ainakin yksin tehdessä.

Vaimohan ei nyt hengittele missään nimessä maalihuuruja em. syystä - tai ansiosta lämppärin varressa.

Mulla alkoi muuten seinä tummumaan kuumuudesta speedheaterilla eikä kevyemmällä käytöllä oikein tahtonut lähteä puupuhtaaksi. Täytyy varmaan kokeilla pellavaöljypehmennyksen kanssa.

Kokeilen kuitenkin vielä tuota Ekoeskon ainetta, notta pehmennän maalin sitten lopulta millä se yksinkertaisinta on.

Tilauksessa on tuo Metabon maalijyrsinkin lattiaprojektia varten. Pakko sitä on varovasti seinällekin näyttää. Jos sillä saisi niin mikroskooppisen vähän pintaa pois, että jäisi se harjattava pehmennyt hötö jäljelle, niin sitten sillä - miksipäs ei?

[JJ]

Meillä ei seinä tummunut kun sopivasti lämmitti, toki kaapiminen pitää tehdä voimalla ja hyvällä kaapimella. Biilteman kaavin ja siihen kovametalliterä oli ihan ykkönen meillä. Kaapimen pitää olla sopivassa kulmassa ja voiman oikea... eli ruista ranteessa. Hyvin lähtee ja nopeasti. Parissa tunnissa putsattiin aina noin 3-4m2.

Minä kaavin kaiken ja joku aina piteli heateria, tikkailta tuo ei oikein onnistu vaan pitää rakentaa telineet.

Yksin tuota ei tee kukaan ilman telinettä. Mutta helpointa on tehdä kaksistaan.

[Kupo]

Kunpa tämäkin asia olisi yhtä yksinkertainen kuin koiran karva...

Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että lateksimaali käy seinää, jos seinässä on se paljon puhuttu tuuletusrako. Toki eihän sitä RMT:ssä yleensä ole, joten kannattaahan sitä välttää. Mutta on noita nähty
RMT-taloja rinta rinnan, missä esim. yhdessä Panu (lue. lateksi) pysyy eikä lahota, toisessa Pellavaöjymaali lohkeaa. On niin monesta asiata kiinni, ei saa yhden tapauksen mukaan tuomita heti kaikkia "latekseja". Toki itsekin suosita öljymaaleja rintikseen. PetrooliÖljy on hyvä vaihtoehto, mutta eipä ole tällä palstalla tullut vielä vastaan käyttökokemuksia Virtasen Maalitehtaan 4:n öljyn maalista. Siinä pitäisi olla hyvä tuote ja sopii vanhan lateksinkin päälle, kunhan vaan kaapii varmasti kaiken irtaimen pois. Näin sanoo vanha Herra Virtanen.

[Pekka Huhta]

Meillä ei seinä tummunut kun sopivasti lämmitti, toki kaapiminen pitää tehdä voimalla ja hyvällä kaapimella. Biilteman kaavin ja siihen kovametalliterä oli ihan ykkönen meillä. Kaapimen pitää olla sopivassa kulmassa ja voiman oikea... eli ruista ranteessa. Hyvin lähtee ja nopeasti. Parissa tunnissa putsattiin aina noin 3-4m2.

En paa hanttiin jos se bilikan koneella onnistuu, mutta omat kokemukset samanlaisella vei kyllä äkkiä viilattavan Anzan kolmioskraban suuntaan. Kovametalliskraba on aina tylsä, ihan jo sen takia että kovametallia ei voi terävälle kulmalle tehdä. Ja meillä manattiin yhtä lailla Bilikan kuin alkuperäisen Sandvikin skrabojen kanssa, ettei se terä ole laadusta kiinni.

Maali pakkautuu skraban kovametallipidintä vasten ja "tukkii" skraban. Vaikka terä puris niin koko skraba liiraa maalikakun päällä kun se maali muuten oliskin irtoamassa. Ei niin pahasti kun tervaa veneestä poistaessa, mutta sama juttu silti. Tervanpoistoon ei voi ottaa mitän irtoterävekotinta likellekään, kanttiraappakin tukkeentuu niin että siihen pitää tuhria mehiläisvahaa koko ajan. Irtoava kama palaa kiinni raappaan.

Rakennusapteekin kolmioskraba on ihan hirveä vinkulelu, se on niin ohut että se vain ulvoo ja räpättää. On niillä hyviäkin laitteita, mutta ei lakkamahonkivarsi ole mistään kotoisin jos itse terä on semmonen lipare.

Anzan raapat on kolmen millin peltiä, mulla on puolen tusinaa muuten loppuunkulunutta hiottuna erilaisille paneleille valmiiksi muotoskraboiksi, oma seinäkin kun oli kahta erilaista panelia.

Jos tekee itte niin aina viila perstaskussa. Jos tekee talkoilla, niin isäntä viilaa puolen tunnin välein koko poppoon raapat. Tylsällä raapalla koukkiminen vaan tärvää panelin, oli se sitten kovametallia eli ei. Viilaamisen oppiminen on pikku juttu, mutta aina viilatessa raapan pitää olla jonkun tukevan nurkan päällä. Viilaan itse joko vyötärön korkeudella olevaa tellinkiä vasten kenttäoloissa tai sitten jos useemman terän kanssa ihan viilapenkissä. Kun kattoo minkälaisia matoja meidänkin seiniin on kaiverrettu tylsillä raapoilla niin oisin viilannut ahkeramminkin.

Viilattava terä syö kun hyeena, kovametalliraapat on yhtä teräviä kun viilattava terä sillon kun se on jo huonommillaan. Myönnän että viilaaminen vaatii enempi hommaa, mutta paremman saa jos viittii.

Pekka

[Henkka]

Pakko toistaa itseään mutta piharakennuksemme seinästä lähti Panu rälläkkään laitetulla 3M:n mustalla sienimäisellä hiomalaikalla. Myös harmaa lähtee kivasti jos niin haluaa. Olen tulokseen tyytyväinen. Seinä on tavallista UTK paneelia. Kaikki lateksi lähtee ja joutuin