Porraskäytävän eristystä ym.
Porraskäytävän eristystä ym.
Voisiko joku viisaampi kertoa, onko mahdollista eristää yläkertaan menevää porraskäytävää niin, ettei siellä tarvitse talvella palella, mutta painovoimaan perustuva ilmanvaihto ei vaaraannu?
Lisäksi kiinnostaisi mikä olisi parempi vaihtoehto seinien pinnoitukseen (pinkopahvien tilalle) gyproc -levyjen sijaan.
Lisäksi kiinnostaisi mikä olisi parempi vaihtoehto seinien pinnoitukseen (pinkopahvien tilalle) gyproc -levyjen sijaan.
kävi aika pitkäks ja pyörittelin hieman numeroita...
laskeskelin karkeasti kuinka paljon menisi energiaa harakoille seinien läpi vuorokauden aikana huoneessa, jossa on 10 neliötä ulkoseinäpintaa (suunnilleen tuollainen porraskäytävä), jos ulkona on 20 astetta pakkasta, ja sisällä pidettäisiin 20 astetta plussan puolella
rakenteessa normaalit rmt:n ulkovuori, pahvi, vinolauta, runko vaakalauta, pahvi
runkoväli tyhjä, ei puukuitulevyjä -> lämpöä harakoille 20kWh
runkoväli tyhjä, seinällä 22mm puukuitulevy -> lämpöä harakoille 10kWh
runkoväli tyhjä, seinällä 2x 22mm puukuitulevy -> lämpöä harakoille 7,4 kWh
runkovälissä 100mm purua, ei puukuitulevyjä -> lämpöä harakoille 4,8 kWh
runkovälissä 100mm purua, 22mm puukuitulevy -> lämpöä harakoille 4,0kWh
aika karkeilla laskelmilla saatuja tuloksia, eikä tietysti huomioitu ilmavuotoja, kylmäsiltoja, ikkunoita, yms...
Laskutaitojakin saa tietysti epäillä ;)
laskeskelin karkeasti kuinka paljon menisi energiaa harakoille seinien läpi vuorokauden aikana huoneessa, jossa on 10 neliötä ulkoseinäpintaa (suunnilleen tuollainen porraskäytävä), jos ulkona on 20 astetta pakkasta, ja sisällä pidettäisiin 20 astetta plussan puolella
rakenteessa normaalit rmt:n ulkovuori, pahvi, vinolauta, runko vaakalauta, pahvi
runkoväli tyhjä, ei puukuitulevyjä -> lämpöä harakoille 20kWh
runkoväli tyhjä, seinällä 22mm puukuitulevy -> lämpöä harakoille 10kWh
runkoväli tyhjä, seinällä 2x 22mm puukuitulevy -> lämpöä harakoille 7,4 kWh
runkovälissä 100mm purua, ei puukuitulevyjä -> lämpöä harakoille 4,8 kWh
runkovälissä 100mm purua, 22mm puukuitulevy -> lämpöä harakoille 4,0kWh
aika karkeilla laskelmilla saatuja tuloksia, eikä tietysti huomioitu ilmavuotoja, kylmäsiltoja, ikkunoita, yms...
Laskutaitojakin saa tietysti epäillä ;)
peukalo keskellä kämmentä...
Hyvä teoriassa
mutta ei käytännössä, minulla on yksi koko kellarin ulkoseinä juuri eristämättä ja se seinä, jossa on betoniportaat. Ne on jääkylmät talvella, ne kun on valettu kiinni siihen ulkoseinää, jota ajattelin rivinteerata ja ulkopuolella.
Eli kellarin rakenne on niin, että toinen ulkoseinä on rivinteerattu, toinen ulkoseinä (jossa portaat) on eristämättä ja kaksi sisäseinää, jotka ovat talon alla ja joille ei voi tehdä mitään.
Maan painetta vastaan raudoittaisin sen uuden seinän kiinni nykyiseen, raudoituksen määrä suhteessa maaperän paineeseen pitää miettiä ammattilaisen kanssa. Eli raudat kulkisivat uuden ja entisen seinämässä poikkipuolin. Minun ymmärryksen mukaan se jäykistää rakenteen. Viisto valettu päällysliuska jäisi maanpinnan alapuolelle.
Sisäpuolinen eristys ei siis tule kysymykseen, oli tuote miten ohut tahansa. Betoniportaat ovat puolikuun muotoiset ja erittäin kapeat ja portaiden kaventaminen entisestään aiheuttaa jo turvallisuusriskin. Portaiden piikkaaminen ei myös onnistu, koska seinämät ovat kapeat ja se ei edelleenkään ratkaisi ongelmaa.
Kinkkinen juttu, tiedän. Tuo Fuktisol tulee lattiaan mutta askarruttaa sen käyttö ulkoseinässä. En osaa selittää miksi, voi olla, että mikä useampi vaihe ja tuote/materiaali, joka pitää kiinnittää tekee simppelistä asiasta turhan monimutkaisen ja sitä vältän rakentamisessa. Johtuu varmaan tästä Villa Hagasta ja tämän päivän rakentamisesta: kun kaikki on tehty ja tehdään niin vaikeeksi ja monivaiheiseksi
Tuo rivinteeraus on vakuuttanut minut, todiste on mun nenän edessä ja se on kestänyt jo 60 vuotta..
Eli kellarin rakenne on niin, että toinen ulkoseinä on rivinteerattu, toinen ulkoseinä (jossa portaat) on eristämättä ja kaksi sisäseinää, jotka ovat talon alla ja joille ei voi tehdä mitään.
Maan painetta vastaan raudoittaisin sen uuden seinän kiinni nykyiseen, raudoituksen määrä suhteessa maaperän paineeseen pitää miettiä ammattilaisen kanssa. Eli raudat kulkisivat uuden ja entisen seinämässä poikkipuolin. Minun ymmärryksen mukaan se jäykistää rakenteen. Viisto valettu päällysliuska jäisi maanpinnan alapuolelle.
Sisäpuolinen eristys ei siis tule kysymykseen, oli tuote miten ohut tahansa. Betoniportaat ovat puolikuun muotoiset ja erittäin kapeat ja portaiden kaventaminen entisestään aiheuttaa jo turvallisuusriskin. Portaiden piikkaaminen ei myös onnistu, koska seinämät ovat kapeat ja se ei edelleenkään ratkaisi ongelmaa.
Kinkkinen juttu, tiedän. Tuo Fuktisol tulee lattiaan mutta askarruttaa sen käyttö ulkoseinässä. En osaa selittää miksi, voi olla, että mikä useampi vaihe ja tuote/materiaali, joka pitää kiinnittää tekee simppelistä asiasta turhan monimutkaisen ja sitä vältän rakentamisessa. Johtuu varmaan tästä Villa Hagasta ja tämän päivän rakentamisesta: kun kaikki on tehty ja tehdään niin vaikeeksi ja monivaiheiseksi
Tuo rivinteeraus on vakuuttanut minut, todiste on mun nenän edessä ja se on kestänyt jo 60 vuotta..
-Madde-
viisas oppii omista virheistään, älykäs oppii muiden tekemistä virheistä, tyhmä ei opi mistään, koska hän tietää jo kaiken
viisas oppii omista virheistään, älykäs oppii muiden tekemistä virheistä, tyhmä ei opi mistään, koska hän tietää jo kaiken
hups, sorry
meni viesti viärälle osastolle
tämmöstä tulee kun kiireessä kirjoittaa
tämmöstä tulee kun kiireessä kirjoittaa
-Madde-
viisas oppii omista virheistään, älykäs oppii muiden tekemistä virheistä, tyhmä ei opi mistään, koska hän tietää jo kaiken
viisas oppii omista virheistään, älykäs oppii muiden tekemistä virheistä, tyhmä ei opi mistään, koska hän tietää jo kaiken




