Salaojasorasta

[Matti Alander]

Lahdessa Myynnistä ja tarvittaessa asentamisesta vastaa Latemar Oy.
Firman omistaa Lars Skofelt ja on hyvin perehtynyt Fuktisol tekiikan käyttöön.
Mitään kustannuseroja isommin ei synny salaojittavien lämmöneristeiden ja patolevyn käytön välille, silloin kun molemmat toteutetaan ohjeistuksen mukaisesti.
Toiminnassa on kylläkin valovuosien ero.
Salaojittavalla lämmöneristeellä on useampi toimintatapa: Salaojitus, kosteus- ja lämmöneristys, sekä kapillaarikatko. Mutta tärkein toimintatapa on ehkä toimiminen automaattisena kuivaajana myös vesivahinkotilanteessa, jolloin yleensä erillistä kallista ja hidasta kuivausta ei tarvita.
Harvempi yleensä edes myyjistä ja asentajista tietää patolevyn toimintaperiaatetta. Ilmarakoa yleisesti sekoitetaan tuuletukseen.
Toimintaperiaatteeksi kuivauspuolella on suunniteltu, kellarinseinästä tulevan vesihöyryn pisaroitumista patolevyn sisäpintaan. Tästä sen pitäisi valua kondensoituessaan alas salaojaputkeen. Siksi anturaa pyritään verhoilemaan pikihuovalla ja luiskataan, jotta alas valuvat pisarat eivät kastelisi sitä ja taas kiipeäisi kapillaarisesti ylöspäin.
Pisaroituminen patolevyn pintaan taas on miltei mahdotonta, ilmaraon korkeasta lämpötilasta johtuen. Asentamalla lämmöneristys vielä patolevyn päälle nousee lämpötila jo lähelle huonetilan sisälämpöä.
Rintamamiestalon kellarinseinän pääongelmaa Kapillaarista kosteudennousua on todella vaikeaa saada hallintaan patolevytekniikalla.
Uudisrakennuksessa se voisi jotenkin onnistua, mutta käytännössä nähtynä varsin huonosti siinäkin.
Pystysalaojitusta ei turhanpäiten ole patolevyn päälle suunniteltu, sen tarkoituksena on estää vedenpaineen muodostuminen, jolloin patolevyn saumakohdat vuotaisivat, samoin mahdolliset kiinikkeiden reijät.
Patolevyt menevät alaosastaan maanpaineessa vielä helposti lyttyyn, jolloin ilmarako voi häipyä kokonaankin.
Fuktisol levyn toimintaperiaate taas on miltei samankaltainen, mutta siitä vesihöyry pääsee esteettä läpi ja pisaroituu vesihöyryn osapainekäyrän ja kyllästyspainekäyrän leikkauspisteessä, muuttuen vedeksi.
Fuktisol tekniikassa lyttyyn meneminen estetään käyttämällä riittävän paksuja ja kovia levyjä 50 vuoden pitkäaikaiskuormituksella. Nyrkkisääntönä voidaan normaaleissa tilanteissa pitää 19 kg:n levyillä 2,5 metriin asti ja 30 kg/n levyillä 3,5 metrin syvyyteen. Syvemmät seinät, sekä liikennekuorma-alueet pitää selvittää sitten tapauskohtaisesti ja vaativat 45 kg:n ja 55 kg:n levyjä ja useampia kerroksia päällekäin. Lattiarakenteissa rintamamiestaloissa olen suositellut 100 mm 19 kg:n levyjä normaali huonetilassa ja vesieristetyissä 30 kg:n levyjen käyttöä, jotta lattiarakenne ei laskisi 50 vuodessa milliäkään.
Meni vähän ohi aiheen, mutta tulipa samalla informaatiotakin.
Myös työmäärä asennettaessa kumpaakin on suurin piirtein samaa luokkaa.
Tiedot Latemar Oy:stä löytyvät heidän kotisivuiltaan http://www.latemar.fi

[alma73]

Fuktisol-markkinoinitia lukiessa tulee kyllä mieleen että noin käy.
Selaa vähän enmmänkin näitä kellarikeskusteluja niin ehkä helpottaa.
Nimim. "homeeton ja terve patolevykellari"

Kiitokset huojennuksesta. Täytyypä ensi yönä lueskella kellariosuutta laajemminkin... Anteeksi vaan, mutta muutaman keskustelun selanneena tuli olo, että täällä on joku fuktisol-niminen salaseura, josta muu (lue: rintamamiestalo.netin ulkopuolinen) maailma ei tiedä mitään...

Edelleen - minä olen asiassa TODELLA untuvikko, mutta yritän kovasti kaivaa tietoa, vaikka meillä kotona remonttivastuussa on jo jonkin sortin asiantuntija

Mutta hyvä että täällä keskustellaan ja saa olla eri mieltä ja saa mennä paniikkiinkin välillä

[nostokoukku]

Hintaa on laskettu ja tulos on +/-/0. Jos joku on vaikeeta niin päätöksen teko. Noita kellari keskusteluja kun seuraa niin aikas moista vääntöä on eri tekniikoiden puolesta ja vastaan. Taidan tehdä ratkaisun vasta kun näen mitä sieltä sivustoilta paljastuu .

[alma73]

Paniikkiin ei tarvitse mennä ulkopuolen ratkaisujen takia.
Sisäpuolen ratkaisut täytyy tehdä ulkopuolen ratkaisun mukaan.
Kahta tiivistä pintaa molemmin puolin kellarinseinää tulisi välttää.
Ympäristöministeriön C 2 suunnitteluohjeen mukaan tulee suunnittelijan suunnitella samanaikaisesti myös rakenteen kuivuminen. Harvemmin suunnitelmissa on näkynyt, oikeastaan todella harvoin.

Mitäpä pitäisi sitten osata suunnitelmissa tarkkailla? Jos löytyy vastaus suoraan jostain vanhasta topiikista, laittakaa linkki sinne.

[Matti Alander]

Vaikeaa se on maallikon tarkkailla, parasta kun tekee kaiken vain suunnitelmien mukaisesti.
Suunnitteluvaiheessa voisi ottaa suunnittelijan kanssa puheeksi rakennusfysiikan mukaan toimivan rakenteen, tiivis sisältä ulospäin harveneva ja mielummin kertoimella viisi.
Suunnittelun yhdessä tulisi ratkaista samalla lämmöneristys ja kosteustekninen toiminta.
Varsin yleisessä tiedossa on jo suunnittelijoilla, että pääosa lämmöneristeestä tulisi sijoittaa rakenteen ulkopuolelle.
Suunnittelijan pitää näyttää suunnitelmissa, kuten edellä on kerrottu, miten rakennetarvittaessa kuivuu.

[Hower]

Matti Alanderin mukaan suurin ongelma rintamiestalojen kellareissa on anturoista seiniin kapillaarisesti nouseva kosteus. Sen kuivuminen sisäänpäin on väärin jos kellariin rakennetaan asumisen aputiloja.

Kapillaarinen kosteudennousu perustuksiin on yleisin kosteusongelmien aiheuttaja rintamamiestalojen kellarissa.
Kosteudennousua ei saa kuriin patolevyllä.

Fuktisolia lattiaan ja ulkoseiniin niin kosteudennousu saadaan kuriin ja kellari oikeaoppisesti ulospäin kuivuvaksi. Kuiviin seiniin voi sen jälkeen huoletta laittaa tiiviitä maaleja ja vesieristeitä. Hyvä.
Nooh...meidän mökki (kellari) on kooltaan n. 8x8 metriä eli ulkoseinää on 32m. Huonekorkeus 2m, joten sisäpuolista pinta-alaa ulkoseinillä on siis 64m2. Tämän verran saadaan kellarin seinäpinta-alaa Matin mukaan kuivaksi sisäpuolelta.
Ulkoseinien lisäksi on anturallisia, maasta kosteutta imeviä ja sisäänpäin kuivuvia kantavia betoniväliseiniä 16 metriä. Molemmat puolet seinistä ovat tietysti huonetiloihin päin, joten näiden kapillaarisesti "kosteiden" seinien pinta-alaksi saadaan yhteensä.... hups, se sama 64m2.
Tuossahan tuli hoidettua vasta puolet kosteutta sisäänpäin haihduttavasta seinäpinta-alasta? Mutta kun fuktisolit asentamalla kapillaarinen kosteudennousu piti saada kuriin ja koko kellari ulospäin kuivuvaksi.....

[juh]

että sisäseinät ulospäin kuivuviksi ;)

eikös tuo osuus hoidu juuri siellä lattian alla olevalla soralla/salaojittavalla levyllä...

[Hower]

että sisäseinät ulospäin kuivuviksi ;)

eikös tuo osuus hoidu juuri siellä lattian alla olevalla soralla/salaojittavalla levyllä...

Lattian alla juu.
Kantavien seinien alla olevien märkien anturoitten alle on vähän vaikea työnnellä eristelevyjä....

[Matti Alander]

Salaojittavilla eristeillä saadaan samanaikaisesti sisäilmaa kuivumaan, jolloin myös väliseinien kosteutta voidaan siirtää sisäilmaan. siis todellakin kuivaava vaikutus vaikuttaa myös jonkin verran väliseinien kuivumiseen.
Ulkoseinää rasittaa monasti vielä muutakin kosteuskuormaa ja lämpötilakin on ongelmallisempi, kuin väliseinissä.
Pääsääntöisesti väliseinien kapillaarisuus on ulkoseinää pienempi, mutta silti saattaa toisinaan myös aiheuttaa ongelmia. Varsinkin silloin, kun väliseinän molemmin puolin on tiiviitä haihduttamattomia pintoja.
Väliseinien alla eristettä on mahdotonta käytännössä tunkea ja kapillaarikatko hoidetaan tarvittaessa pikihuopakerroksella, lyijylevyillä tai poraamalla seinän alaosaan reikiä melko tiheästi ja pumppaamalla betoniin harzia tai jotain muuta tiivistävää ainetta.
Väliseinien kapillaarisuus on yleensäkin melko vähäinen ongelma ja on ratkaistavissa tarvittaessa.
Mitä kuivempaa kellarin sisäilma on, sitä tehokkaampaa sisäänpäin kuivuminen on. Tämä perustuu vesihöyryn osapaineiden tasaantumispyrkimykseen, eli Daltonin kaasujen osapainelakiin.

[Hower]

Salaojittavilla eristeillä saadaan samanaikaisesti sisäilmaa kuivumaan, jolloin myös väliseinien kosteutta voidaan siirtää sisäilmaan. siis todellakin kuivaava vaikutus vaikuttaa myös jonkin verran väliseinien kuivumiseen.
Väliseinien kapillaarisuus on yleensäkin melko vähäinen ongelma...

Minunkin mielestäni väliseinien kapillaarisuus on vähäinen ongelma ja kosteus saa vapaasti siirtyä perinteiseen tapaan sisäilmaan.
Samoin kuin mahdollinen ulkoseinienkin kosteus. Luulenpa vaan, että (kapillaarikatkoisen) rivinteerauksen ja ilmaraon takaa ei käytännössä kauheasti sitä kosteutta sisälle tule kun se pääsee uloskin sokkelin kautta....
Kosteudet vaan sisäilmasta pois riittävällä ilmanvaihdolla niin homma pelaa.

Pääsääntöisesti väliseinien kapillaarisuus on ulkoseinää pienempi...

Miksi olisi? Periaatteessa rakennuksen keskellä olevat väliseinien anturat ovat lämpimämpiä kuin ulkoseinien anturat. Edellytyksenä ulkoseinien omgelmattomuudelle tietysti on että salaojat ovat kunnossa, se kauhea patolevy on asennettu asiallisesti ja maanpäällistä sokkelia ei ole päällystetty tiiviillä maalilla.

[Matti Alander]

Patolevykin on paljon parempi, kuin ei mitään. Oikein asennettuna kohtuu turvallinenkin ratkaisu.
Ulkoseinään, jolle ei ole tehty mitään on mahdollista imeytyä kosteutta koko maanalaisen osan alueella, väliseinissä ainoastaan lattian alapuolelta.
Väliseiniin ei muutenkaan kohdistu yhtä suurta kosteuskuormitusta, koska sisäilma on yleisesti kuitenkin melko kuivaa ja suuria kosteushuippuja ei ole, kuten ulkopuolella.
Patolevyllä on omat toiminta ongelmansa, mutta yleisesti näihin liittyy myösasennusvirheitä.
Samoin on myös salaojittavien lämmöneristeiden kanssa, niitäkin asennettaessa tulisi olla huolellinen, vaikka antavatkin paljonkin anteeksi hyvien kuivausominaisuuksiensa ansiosta.
Ikäväkseni olen nähnyt myös aivan hirveitä levyasennuksia, joissa takuut on pitänyt evätä ikiajoiksi ja tekijänä mikä todella surullista ammattilaiset.
Suomalaisella miehellä aivan liian usein jää asennusohjeet lukematta, näissä asioissa naiset ovat paljon parempia.
Itsekin olen aliarvioinnut esimerkiksi naisten suorittamaa asennustyötä, katseltuani ensin niitä pitkiä punaisia kynsiä savimontussa. Kun tulin parin päivän kuluttua katsomaan työnjälkeä, en ollut uskoa silmiäni. Asennustyö oli tehty aivan esimerkillisesti kaikkia ohjeita noudattaen.
Tunnustan kyllä itsekkin aivan liian usein jättäväni kokamisohjeet lukematta ja jälki on sitten sen mukaista.

[Hower]

Pääsääntöisesti väliseinien kapillaarisuus on ulkoseinää pienempi...
Ulkoseinään, jolle ei ole tehty mitään on mahdollista imeytyä kosteutta koko maanalaisen osan alueella, väliseinissä ainoastaan lattian alapuolelta.

- Anturoitten (myöskään seinien) kapillaariominaisuuksissa ei ole mitään eroa (jos on, niin perustelut, kiitos).
Lähtökohtainen ajatus, niinkuin sanoin, on tietysti se, että ulkoseinä on suojattu kunnollisesti vanhaan hyvään tyyliin piellä ja/tai patolevyllä, jolloin siihen EI imeydy kosteutta koko seinän osalta. Ei ollenkaan.

[Matti Alander]

Kapillaari-ilmiö perustuu rakenteen huokoisalipaineeseen. Mitä tiiviimpi materiaali, sitä suurempi kapillaarisuus.
Useasti väliseinät eivät ole yhtä tiiviitä, eikä yhtä paksuja.
Ulkoseinien läpi pyrkii huonetilasta myös kosteutta, koska ulkopuoli yleisesti on niin paljon viileämpi, että höyrynpaineet ovat ulospäin.
Väliseinissä näitä paine-eroja ei ole.
Vaikka ulkoseinät olisi käsitelty piellä tai patolevyllä, kohtaa niitä maaperän kastumisen vuoksi suurempi kosteusmäärä pääsääntöisesti kuin väliseinään.
Lisäksi tulee helposti rännivesiroiskeita ja sulamisvesiä, jotka pääsevät kastelemaan ulkoseinää.
Kosteutta siirtyy kapillaarisesti myös alaspäin ja sivuillepäin maanpinnan yläpuolisen sokkelin kastuessa viistosateella.
Useasti viileään tai kylmään ulksokkeliin voi vielä kondensoitua kosteutta, joka taas liikkuu sokkelissa kapillaarisesti.
On todellakin väärin kuvitella, että kapillaari-ilmiö toimisi vain ylöspäin.
Ulkoseinien kosteuskuormitus on aina väliseiniä suurempi, rankempien olosuhteiden johdosta. Siksi ulkoseinien kuivumismahdollisuus on hyvinkin tärkeää.
Patolevy muodostaa miltei muovikalvon veroisen höyrynsulun kellarinseinän ulkopuolelle, josta kosteus ponnahtaa takaisin kohti huonetilaa ja samalla helposti kiipeää kapillaarisesti kellarinseinää ylöspäin. Kotisivuiltamme löytyy hyviä valokuvia aiheesta, jokaei ole ollenkaan harvinainen.
Olemme poistaneet patolevyn hyvinkin monista seinistä kosteusongelmien takia ja alaosan kosteus on ollut aina silmin nähtävissä.
Pahin on tilanne silloin, kun patolevyn kanssa on käytetty sisäpuolista tiivistä lämmöneristystä, huokoisalipaine on ollut voimakasta ja seinärakenne on kastunut kattoon asti.

[Hower]

Ulkoseinien läpi pyrkii huonetilasta myös kosteutta, koska ulkopuoli yleisesti on niin paljon viileämpi, että höyrynpaineet ovat ulospäin.

- eikös se perusongelma eristämättömissä seinissä ollut nimenomaan se, "että maaperän lämpötila voi nousta huonetilan lämpötilaa korkeammaksi", siitä seuraa se että höyrynpaineet kääntyvät sisäänpäin ja sen takia pitää laittaa fuktisolit....

Nyt "ulkopuoli yleisesti on niin paljon viileämpi, että höyrynpaineet ovat ulospäin"

Noo, jatketaan huomenna...

[alma73]

Tuota noin. Miten koneellinen ilmastointi (kellarissa) suhtautuu tähän kaikkeen - tai päinvastoin...? Siis sellaista ei ole vielä (kun ei kellarissakaan muuta kuin betonilattia ja seinät eikä missään käytössä tällä hetkellä), mutta sellaista suunnittelija meille esitti, jotta saadaan nimenomaan saunan ym kosteus tehokkaasti tilasta pois tulevaisuudessa?

Ja anteeksi, että menee jo aika ohi topiikin...