Patteriventtiilien vaihto
Patteriventtiilien vaihto
Terve,
vihdoinkin olen aikeissa vaihtaa patterien alkuperäiset venttiilit (-58) rintamamiestaloon. Kyseessä on sikäli alkuperäinen järjestelmä, että on avopaisuntasäiliö yläkerrassa, korkeimmassa kohtaa, sekä alkuperäinen kattila, johon -70 luvulla laitettu puulämmityksen sijaan öljypoltin.
Järjestelmässä on manuaalisuntti ja venttiileissä ei ole termostaattia. Ideana on pistää pattereihin uudet termostaatit. Pitääkö ottaa jotain huomioon termostaatteja vaihtaessa / ostaessa?
Kiitos,
Joonas
vihdoinkin olen aikeissa vaihtaa patterien alkuperäiset venttiilit (-58) rintamamiestaloon. Kyseessä on sikäli alkuperäinen järjestelmä, että on avopaisuntasäiliö yläkerrassa, korkeimmassa kohtaa, sekä alkuperäinen kattila, johon -70 luvulla laitettu puulämmityksen sijaan öljypoltin.
Järjestelmässä on manuaalisuntti ja venttiileissä ei ole termostaattia. Ideana on pistää pattereihin uudet termostaatit. Pitääkö ottaa jotain huomioon termostaatteja vaihtaessa / ostaessa?
Kiitos,
Joonas
Nyt kun sinulla on vanha järjestelmä ja se pitkästä aikaa avataan ja tyhjennetään, (et varmaankaan vaihdata niitä termostaatteja jäädytysmenetelmällä?), niin järjestelmä olisi hyvä huuhtoa, että irtoaines/sakka tulisi mahdollisimman paljon pois, ettei sitten tuki niitä uusia termareita.
Lisäksi kannattaisi pannuhuoneessa päivittää vanhoja sulkuja uusiin, sekä mahdollisesti lisätä niitä. (todennäköisesti tällä hetkellä et esim. pysty vaihtamaan kiertovesipumppuakaan tyhjentämättä järjestelmää, koska pumpun ympäriltä ainakin toiselta puolelta sulku puuttuu.)
Muutenkin kannattaa samalla tsekata järjestelmän kunto huolella, koska samalla kertaa kannattaa uusia kaikki "heikot lenkit" pois järjestelmästä.
Sehän EI ole suotavaa, että tuota järjestelmässä olevaa vettä sieltä useasti pois päästetään, koska uusi vesi "syö " putkistoa paaaaaaaljon enemmän, kuin tuo vanha musta hapeton vesi.
En ole sitten mikään putkimies, joten neuvoin vaan sillä tietämystasolla, minkä viisaammilta olen kuullut ja oikeaksi luulen.
Lisäksi kannattaisi pannuhuoneessa päivittää vanhoja sulkuja uusiin, sekä mahdollisesti lisätä niitä. (todennäköisesti tällä hetkellä et esim. pysty vaihtamaan kiertovesipumppuakaan tyhjentämättä järjestelmää, koska pumpun ympäriltä ainakin toiselta puolelta sulku puuttuu.)
Muutenkin kannattaa samalla tsekata järjestelmän kunto huolella, koska samalla kertaa kannattaa uusia kaikki "heikot lenkit" pois järjestelmästä.
Sehän EI ole suotavaa, että tuota järjestelmässä olevaa vettä sieltä useasti pois päästetään, koska uusi vesi "syö " putkistoa paaaaaaaljon enemmän, kuin tuo vanha musta hapeton vesi.
En ole sitten mikään putkimies, joten neuvoin vaan sillä tietämystasolla, minkä viisaammilta olen kuullut ja oikeaksi luulen.
Kun hankit uusia termareita niin katso että tulevat saman kokoisella kierteellä (todennäköisesti ½ tuumainen) ja että venttiilin pituus on sama kuin vanhassa. Hamppua ja putkikittiä täytyy olla kierreliitoksiin tiivisteeksi. Vanhan venttiilin kartioliittimen pienempi osa oli ainakin minulla irroitettava putken sisään menevällä rautatapilla jossa on pari uraa sivussa. Tein sellaisen jostain talon peruja olevasta reikämeististä rälläkällä ohentaen. Uratkin tulivat laikalla mukavasti.
Uudessa venttiilissä vastaava osa oli kuusiokoloavaimella kierrettävä. Patteriverkostoa en ole koskaan huuhdellut ja tyhjentäminen sujui vanhassa kattilassa olleesta tyhjennysyhteestä. Kiertovesipumppu ja muut tykötarpeet uusin sitten kattilan vaihdon yhteydessä. Siinä tuli suntin molemmin puolin sulut jolloin verkoston voi tyhjentää ilman että kattila tyhjenee. Lämmintä vettä siis tulee vaikka nytkin verkosto on tyhjä odotellessaan kolmea patteria asennettavaksi.
Uudessa venttiilissä vastaava osa oli kuusiokoloavaimella kierrettävä. Patteriverkostoa en ole koskaan huuhdellut ja tyhjentäminen sujui vanhassa kattilassa olleesta tyhjennysyhteestä. Kiertovesipumppu ja muut tykötarpeet uusin sitten kattilan vaihdon yhteydessä. Siinä tuli suntin molemmin puolin sulut jolloin verkoston voi tyhjentää ilman että kattila tyhjenee. Lämmintä vettä siis tulee vaikka nytkin verkosto on tyhjä odotellessaan kolmea patteria asennettavaksi.
Patteriventtiilin vaihdon vuoksi ei järjestelmää tarvitse tyhjentää kun käyttää hyväkseen veden lämpölaajenemista.
1. Ajetaan lämmitysverkoston vesi kuumaksi, noin +65°C saattaa riittää.
2. Suljetaan kierto ja sulut.
3. Annetaan verkoston jäähtyä.
4. Sitten venttiiliä irroittamaan. Järjestelmässä on sen verran alipainetta, että imaisee sisäänsä veden kivasti.
Toki tässäkin systeemissä tarvitaan vähän jotain riepua, mutta ainakin yhtä vettiiliä vaihdettaessa tota alipainetta voi käyttää.
1. Ajetaan lämmitysverkoston vesi kuumaksi, noin +65°C saattaa riittää.
2. Suljetaan kierto ja sulut.
3. Annetaan verkoston jäähtyä.
4. Sitten venttiiliä irroittamaan. Järjestelmässä on sen verran alipainetta, että imaisee sisäänsä veden kivasti.
Toki tässäkin systeemissä tarvitaan vähän jotain riepua, mutta ainakin yhtä vettiiliä vaihdettaessa tota alipainetta voi käyttää.
Jos on avopaisuntasysteemi ja patterien paluupuolella ei ole sulkuja muuttuu homma hieman hankalaksi. Siitähän pitää pitää huolta, että ilmaa ei pääsee systeemiin muuten tulee tulva. Eli on turvallisempaa ja varmaan loppupeleissä helpompaa tyhjentää patteriverkko.Sammypiru kirjoitti:Patteriventtiilin vaihdon vuoksi ei järjestelmää tarvitse tyhjentää kun käyttää hyväkseen veden lämpölaajenemista.
1. Ajetaan lämmitysverkoston vesi kuumaksi, noin +65°C saattaa riittää.
2. Suljetaan kierto ja sulut.
3. Annetaan verkoston jäähtyä.
4. Sitten venttiiliä irroittamaan. Järjestelmässä on sen verran alipainetta, että imaisee sisäänsä veden kivasti.
Toki tässäkin systeemissä tarvitaan vähän jotain riepua, mutta ainakin yhtä vettiiliä vaihdettaessa tota alipainetta voi käyttää.
vaihdettu
Jep,
ei tosiaan ole noita sulkuja, enkä niitä laittanutkaan, vaan mahdollisesti sitten myöhemmin, putkien uusinnan yhteydessä.
Otin vedet pois kellarissa, vanhat venttiilit pois ja uudet tilalle. Aika hyvin näytti menevät. Eristeeksi laitoin pellavaa + (valkoista?) teippiä. Vedet kaiketi meni ihan ok paikalle, kunhan ilmasin patterit. Kai tässä jotain oppi samalla.
Ainoa ongelma on se, ettei lämmintä vettä tule, mutta en tiedä, että onko kattilassa vain osittain vettä, vai johtuisiko kattilan lämpötilan säädöstä (+65 astetta), jonka kaiketi kuivaisfirman tyypit ovat asettaneet?
ei tosiaan ole noita sulkuja, enkä niitä laittanutkaan, vaan mahdollisesti sitten myöhemmin, putkien uusinnan yhteydessä.
Otin vedet pois kellarissa, vanhat venttiilit pois ja uudet tilalle. Aika hyvin näytti menevät. Eristeeksi laitoin pellavaa + (valkoista?) teippiä. Vedet kaiketi meni ihan ok paikalle, kunhan ilmasin patterit. Kai tässä jotain oppi samalla.
Ainoa ongelma on se, ettei lämmintä vettä tule, mutta en tiedä, että onko kattilassa vain osittain vettä, vai johtuisiko kattilan lämpötilan säädöstä (+65 astetta), jonka kaiketi kuivaisfirman tyypit ovat asettaneet?
Re: vaihdettu
Pellavan käytöstä en ole kuullutkaan. Tuon valkoisen kierteisiin tarkoitetun teipin pitävyydestä en ole itse vakuuttunut. Totesin helpommaksi laittaa hamppua ja unipakin putkikittiä. Sitä samaa näkyi putkimieskin käyttävän kun asenteli yläkerran pattereiden jakotukkia. Mutta koska liitokset ovat näkyvissä niin mahdolliset vuodot on helppo todeta. Hampulla ja putkikitillä olen aina saanut kerralla tiivistä, teipillä laitetuista olen joutunut laittamaan yhden uusiksi.bonezi kirjoitti:Eristeeksi laitoin pellavaa + (valkoista?) teippiä.
Niin muistelen, että liikkeessä sanoi, siis pellavaa. Sellaista hevosenhännän näköistä tavaraa. Sitä pistin kierteisiin ja teippiä päälle. Tällaista yhdistelmää näytti olevan myös (kaiketi 70-luvun) osin liitoksissa.
Lämmintä vettä alkoi tulemaan, kun ilmasin (erillisen) lämminvesisäiliön putken.
Kiitos,
Joonas
Lämmintä vettä alkoi tulemaan, kun ilmasin (erillisen) lämminvesisäiliön putken.
Kiitos,
Joonas
Se on teflonteippiä se teippi, putkimiehet käyttää hamppua koska se mahdollistaa pakittamisen jopa puoli kierrosta. Teippi ei kait juuri kärsi pakittaa jos ei menekkään koko kierrosta enää. Itse käytän myös hamppua koska jos se edes meinaa tihkuta niin se turpoo ja tiivistyy. Teippiliitoksia ei missään tapauksessa piiloon, ei pitäisi muitakaan liitoksia jemmailla suuremmin. Voihan olla että pellavasta on tehty hampun korviketta mutta mulla on vielä sitä itteään.
edit, Karvan ja teipin yhdistelmää olen kans kuullut käytettävän jos putkikitti on loppu mutta ei ilmeisesti niin hyvä kuin putkikitillä.
edit, Karvan ja teipin yhdistelmää olen kans kuullut käytettävän jos putkikitti on loppu mutta ei ilmeisesti niin hyvä kuin putkikitillä.
"Hyvä tuppaa tuleen vaikka keskinkertasta yrittää "




