Tee takka. Ilmanvaihtoa ja lämpöä.puuhapete kirjoitti:aagh! onko MITÄÄN sellaista vaihtoehtoa jonka voisi tehdä
-kaivamatta maata ulkopuolelta pois anturoihin asti (ja hyvässä lykyssä vielä alapohjan ALTA)
-käyttämättä rivinteerausta, joka vie jumalattomasti tilaa sisäpuolelta
Kellariremontin alkeet
Re: Onko ulkopuolella tiivis pinta ?
Kerronpa mitä meillä oli kellarissa, ulkoseinästä sisäänpäinMatti Alander kirjoitti: Sisäpuolinen lämmöneristys kellarissa tai maanvaraislattiassa luokitellaan aina riskirakenteeksi.
- betoni
- kakkoskakkos –koolingit tiiviisti seinää vasten
- niiden välissä vuorivilla, joka ulottuivat alas hiekkaan asti - kelluva laatta nääs
- uusi kakkoskakkos –koolaus
- niiden välissä styroksit
Arvatkaa haisiko sienimetsälle :)
Ja sitten monivalintatehtävä. Veikatkaapas mitä työkalua tarvitsin eniten kun purin kellarin seinän koolaukset:
a) rälläkkää
b) sahaa
c) puutarhalapiota
Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvotaan 5 kiloa maitohiippoja (kerätty kellarin koolauksista).
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Remppa papalle
Mikä olisi sen mielenkiintoisempaa, kuin se että asiantuntijatkin kirjoittelisivat palstalle.
VTT ja TKK tutkijoineen voisi hyvin osallistua ja tieto leviäisi tehokkaasti, eikä virheratkaisuja syntyisi niin paljon. Saattaisi olla jopa kansantaloudellistakin merkitystä.
Tarvikkeiden valmistajat olisivat tietysti myös tervetulleita, koska heiltä luulisi löytyvän tietoa, mihin käyttöön tarvikkeita valmistetaan ja miten ne on suunniteltu toimimaan.
Perustelut ovat hyvin tärkeitä, jotta voi olla uskottava, pelkkä mielipide ei paljon asiaa auta. Kun todelliset asiantuntijat keskustelisivat, saataisiin näitä perusteluja mielipiteiden sijaan.
Kyllä Suomestakin tietoa löytyy, mutta miten se saadaan siirrettyä työmaalle on selvästikin ongelma.
Kosteus- ja homeongelmat ovat edelleenkin rakennuskannassamme aivan liian yleisiä ja niitä tulisi saada vähennettyä.
Meitä myyjiä, suunnittelijoita ja asentajia tarvitaan tiedon levitykseen aivan samalla tavalla, kuin tutkijoitakin, mielestäni kaikki tieto on tervetullutta, eikä ainakaan pahenna tilannetta mitenkään.
Usein tosiaan ongelman aiheuttaja on, ettei kaikki tarpeellinen tieto liiku edes alan ammattiosaajien välillä riittävästi. Jos vaivannäköni yli 400 sadalla kirjoituksella on pelastanut homeelta edes yhden talon, niin voin edelleen nukkua yöni hyvin.
VTT ja TKK tutkijoineen voisi hyvin osallistua ja tieto leviäisi tehokkaasti, eikä virheratkaisuja syntyisi niin paljon. Saattaisi olla jopa kansantaloudellistakin merkitystä.
Tarvikkeiden valmistajat olisivat tietysti myös tervetulleita, koska heiltä luulisi löytyvän tietoa, mihin käyttöön tarvikkeita valmistetaan ja miten ne on suunniteltu toimimaan.
Perustelut ovat hyvin tärkeitä, jotta voi olla uskottava, pelkkä mielipide ei paljon asiaa auta. Kun todelliset asiantuntijat keskustelisivat, saataisiin näitä perusteluja mielipiteiden sijaan.
Kyllä Suomestakin tietoa löytyy, mutta miten se saadaan siirrettyä työmaalle on selvästikin ongelma.
Kosteus- ja homeongelmat ovat edelleenkin rakennuskannassamme aivan liian yleisiä ja niitä tulisi saada vähennettyä.
Meitä myyjiä, suunnittelijoita ja asentajia tarvitaan tiedon levitykseen aivan samalla tavalla, kuin tutkijoitakin, mielestäni kaikki tieto on tervetullutta, eikä ainakaan pahenna tilannetta mitenkään.
Usein tosiaan ongelman aiheuttaja on, ettei kaikki tarpeellinen tieto liiku edes alan ammattiosaajien välillä riittävästi. Jos vaivannäköni yli 400 sadalla kirjoituksella on pelastanut homeelta edes yhden talon, niin voin edelleen nukkua yöni hyvin.
JJ:
Kiitos edullisista neuvoista. En hötkyile siis tuon kellariasian kanssa. Ja yleensähän kannattaa ensin katsoa, ja tehdä vasta sitten....
No kellariinhan pääsi ennen eteisestä. Wc/suihkutila täytyi rakentaa eteiseen ja jouduimme sulkemaan käynnin kellariin seinällä. (samoin meni umpeen kulku olohuoneeseen, eli ympärikiertäminen ei käy enää).
Lämminvesivaraaja ei mahdu pikkiriikkiseen "kylppäriin" joten se tulee sitten uuden seinän toiselle puolelle, eli siihen kellarinrapun yläpäähän. Siksi suunnittelen rapun eristämistä. Ja myös säilytystilana ajattelin rappua hyödyntää, kun säilytystilat ovat todella vähissä... (esim. koiranruokasäkit ym. säilyisivät rapussa jos lämpötila pysyy vaihtelematta siinä +10 astetta...)
Kiitos edullisista neuvoista. En hötkyile siis tuon kellariasian kanssa. Ja yleensähän kannattaa ensin katsoa, ja tehdä vasta sitten....
No kellariinhan pääsi ennen eteisestä. Wc/suihkutila täytyi rakentaa eteiseen ja jouduimme sulkemaan käynnin kellariin seinällä. (samoin meni umpeen kulku olohuoneeseen, eli ympärikiertäminen ei käy enää).
Lämminvesivaraaja ei mahdu pikkiriikkiseen "kylppäriin" joten se tulee sitten uuden seinän toiselle puolelle, eli siihen kellarinrapun yläpäähän. Siksi suunnittelen rapun eristämistä. Ja myös säilytystilana ajattelin rappua hyödyntää, kun säilytystilat ovat todella vähissä... (esim. koiranruokasäkit ym. säilyisivät rapussa jos lämpötila pysyy vaihtelematta siinä +10 astetta...)
"kahdesta pahasta kannattaa valita molemmat ja kilpailuttaa ne"
No kysytäänhän vielä kun täsmä vastausta en ole saanut vaikka sivuja lukemattomia tunteja olen selannutkin. Eli Kellarin sisäseinä pesuhuoneen ja saunan osalta rajoittuu osin sokkeliin johon tulee rivinteeraus niin että jää ilmarakoa n. 10 cm. Siksi noinkin paljon ilmarakoa, koska alaosassa on anturaa lattiapinnan yläpuolella pattina ja rivinteeraus on tarkoitus aloittaa tuosta anturasta, pitänee laittaa bitumikaistale tms. väliin kapillaarikatkoksi?
Ulkopuolella ei ole mitään erikoisempia eristeitä tai salaojia, mutta tarkoitus olisi tehdä mahdollisesti ensi kesänä salaojat ja eristää maanpinnan alapuolinen osa fuktisolilla. Maanpinnan yläpuolisesta eristämisestä ulkopuolella en osaa vielä sanoa, tuo rappaus EPS kuulostaa ihan hyvältä, mutta saa nyt nähdä...
Mutta se itse kysymys. Tarkoitus olisi eristää sisäpuolelta maanpinnan yläpuolinen osa sokkelista, eli eriste tulisi sokkelin ja rivinteerauksen väliin. Itse olen miettinyt EPS levyä eristeeksi. Missä menee metsään. Keskusteluja lukeneena en ole kenenkään nähnyt edes ehdottavan tuollaista. Luulisihan tuon olevan parempi kuin finnfoamin, koska läpäisee paremmin vesihöyryä, eli eikös rakenne olisi edelleenkin kohtalaisen hengittävä. Finnfoamhan tuohon väliin olen lukenut useammankin ehdottavan. Jos EPS levyt (Esim. Lattia EPS 100, 50 mm) vielä kiinnittäisi laastilla sokkeliin niin kosteus ei pääsisi ymmärtääkseni kondensoitumaan ainakaan tuohon väliin. Rakenteessa jäisi siis EPS levyn ja rivinteerauksen väliin vielä n. 50 mm ilmarakoa.
Sitten on vielä sellainen juttu, että mitenkä käy jos kuitenkin päädyn tulevina vuosina eristämään ulkopuolen sokkelista myös maanpinnan yläpuolelta (Sillä rappaus EPS-llevyillä) niin onko tuo eriste tuolla rivinteerauksen välissä jotenkin vielä riskialttiimpi.
Tällä hetkellä työmaa seisoo kun ei oikein tiedä miten pitäisi tehdä.
Ulkopuolella ei ole mitään erikoisempia eristeitä tai salaojia, mutta tarkoitus olisi tehdä mahdollisesti ensi kesänä salaojat ja eristää maanpinnan alapuolinen osa fuktisolilla. Maanpinnan yläpuolisesta eristämisestä ulkopuolella en osaa vielä sanoa, tuo rappaus EPS kuulostaa ihan hyvältä, mutta saa nyt nähdä...
Mutta se itse kysymys. Tarkoitus olisi eristää sisäpuolelta maanpinnan yläpuolinen osa sokkelista, eli eriste tulisi sokkelin ja rivinteerauksen väliin. Itse olen miettinyt EPS levyä eristeeksi. Missä menee metsään. Keskusteluja lukeneena en ole kenenkään nähnyt edes ehdottavan tuollaista. Luulisihan tuon olevan parempi kuin finnfoamin, koska läpäisee paremmin vesihöyryä, eli eikös rakenne olisi edelleenkin kohtalaisen hengittävä. Finnfoamhan tuohon väliin olen lukenut useammankin ehdottavan. Jos EPS levyt (Esim. Lattia EPS 100, 50 mm) vielä kiinnittäisi laastilla sokkeliin niin kosteus ei pääsisi ymmärtääkseni kondensoitumaan ainakaan tuohon väliin. Rakenteessa jäisi siis EPS levyn ja rivinteerauksen väliin vielä n. 50 mm ilmarakoa.
Sitten on vielä sellainen juttu, että mitenkä käy jos kuitenkin päädyn tulevina vuosina eristämään ulkopuolen sokkelista myös maanpinnan yläpuolelta (Sillä rappaus EPS-llevyillä) niin onko tuo eriste tuolla rivinteerauksen välissä jotenkin vielä riskialttiimpi.
Tällä hetkellä työmaa seisoo kun ei oikein tiedä miten pitäisi tehdä.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Pääosa eristeestä ulkopuolelle
Hyvä pyrkimys olisi sijoittaa pääosa lämmöneristeestä ulkopuolelle, niin kellarin seinissä, kuin lattioissakin.
Suulakepuristetut eristeet ovat höyrytiiveydeltään melkein muovikalvon veroisia, joten niiden sijoittaminen ulos tai välikerroksiin on riskialtista.
Koska kyseessä on korjausrakentaminen on niiden käyttö sisäpuolellakin hieman ongelmallista.
Ovat kyllä hyviä höyrynsulkuna, mutta kohottavat perustuksen kapillaarisuutta ja ja laskevat betonin lämpötilaa, jolloin kondenssiriski kasvaa.
Rappaus-Eps on rakenteellisesti hyvin vesihöyryä läpäisevä, juuri ulkopuolen eristerappauksiin tarkoitettu. Käyttämällä lämpörappausta, saadaan hyvä suoja vanhalle sokkelille ja samalla peitettyä mahdolliset halkeamat.
Kannattaa huomioida, että hyvin kuivana pysyvä alusta vaatii omat rappauslaastinsa, jotta kuivumiskutistuma halkeamia ei pääsisi syntymään.
Näitä laasteja kutsutaan Silikaateiksi tai keinoharzeiksi.
Suulakepuristetut eristeet ovat höyrytiiveydeltään melkein muovikalvon veroisia, joten niiden sijoittaminen ulos tai välikerroksiin on riskialtista.
Koska kyseessä on korjausrakentaminen on niiden käyttö sisäpuolellakin hieman ongelmallista.
Ovat kyllä hyviä höyrynsulkuna, mutta kohottavat perustuksen kapillaarisuutta ja ja laskevat betonin lämpötilaa, jolloin kondenssiriski kasvaa.
Rappaus-Eps on rakenteellisesti hyvin vesihöyryä läpäisevä, juuri ulkopuolen eristerappauksiin tarkoitettu. Käyttämällä lämpörappausta, saadaan hyvä suoja vanhalle sokkelille ja samalla peitettyä mahdolliset halkeamat.
Kannattaa huomioida, että hyvin kuivana pysyvä alusta vaatii omat rappauslaastinsa, jotta kuivumiskutistuma halkeamia ei pääsisi syntymään.
Näitä laasteja kutsutaan Silikaateiksi tai keinoharzeiksi.
Asioita pyöriteltyämme ja palstaa lukemattomia tunteja kahlanneena päädyimme sokkelin ulkopuoliseen eristämiseen, koska salaojat täytyy kuitenkin kaivaa. Nyt on vain hieman epäselvää millä ja miten tuo olisi hinta-laatu -suhteeltaan kannattavinta tehdä.
Ymmärsin eri keskusteluja lukeneena että olisi suositeltavaa käyttää Fuktisolia/Isodräniä ainakin maan alapuoliseen osaan. Kuinka paksulti tuota tulisi olla? Mitä eroa on Fuktisolilla ja Isodränillä? Mitä laittaa maan yläpuoliseen osaan ulkopuolelle? (rappaus-eps:ää?)
Ja vielä, miten tuon jälkeen sokkelin sisäosat? täytyykö vielä laittaa lämpöeristettä tai rivinteerata? voiko tässä tapauksessa sokkeliin suoraan kiinnittää koolauksen ja sitten pintamateriaalin? tavoitteena tuo ettei sisäpuolelta menisi tilaa kuin pintamateriaaleja varten..
Ymmärsin eri keskusteluja lukeneena että olisi suositeltavaa käyttää Fuktisolia/Isodräniä ainakin maan alapuoliseen osaan. Kuinka paksulti tuota tulisi olla? Mitä eroa on Fuktisolilla ja Isodränillä? Mitä laittaa maan yläpuoliseen osaan ulkopuolelle? (rappaus-eps:ää?)
Ja vielä, miten tuon jälkeen sokkelin sisäosat? täytyykö vielä laittaa lämpöeristettä tai rivinteerata? voiko tässä tapauksessa sokkeliin suoraan kiinnittää koolauksen ja sitten pintamateriaalin? tavoitteena tuo ettei sisäpuolelta menisi tilaa kuin pintamateriaaleja varten..
Mun mielestä hinta-laatu-suhteeltaan järkevin vaihtoehto on Fuktisol/Isodrän.Käsittääkseni noilla tuotteilla ei ole juurikaan mitään eroa muuta kuin nimi.Matti tämän varmasti oikaisee jos näin ei ole.
Meillä laitettiin 100 mm Isodräniä maan alle ja maanpäällinen osa jätettiin kokonaan ilman eristettä koska meillä on vain osittainen kellari ja näin ollen tuota eristettävää seinä tosi vähän josta vielä osa jää ensi kesänä tehtävän kuistin alle.Tuosta Eps+rappaushommasta ei mulla ole kokemusta.
Sisäpuolelle tehtiin vielä rivinteeraus pieneksi lämpöeristeeksi ja varmuuden maksimoimiseksi että pintamateriaaleille on varmasti kuiva kiinnitysalusta.Rivinteerauksella sai myös näppärästi suorat seinät kun tuo perusmuuri ei "ihan" luotisuora ollut.
Meillä laitettiin 100 mm Isodräniä maan alle ja maanpäällinen osa jätettiin kokonaan ilman eristettä koska meillä on vain osittainen kellari ja näin ollen tuota eristettävää seinä tosi vähän josta vielä osa jää ensi kesänä tehtävän kuistin alle.Tuosta Eps+rappaushommasta ei mulla ole kokemusta.
Sisäpuolelle tehtiin vielä rivinteeraus pieneksi lämpöeristeeksi ja varmuuden maksimoimiseksi että pintamateriaaleille on varmasti kuiva kiinnitysalusta.Rivinteerauksella sai myös näppärästi suorat seinät kun tuo perusmuuri ei "ihan" luotisuora ollut.
Jos se olis helppoo,olisin tehnyt sen jo.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Ulkopuolinen eristys
Olet päätellyt oikein lämmöneristyksen tulee olla sijoitettuna ulkopuolelle, näin saadaan perusmuurin lämpötilaa nostettua merkittävästi. Joka laskee kosteusriskiä myös kondenssin osalta.
Minimi Fuktisol kerroksen paksuus on 100 mm, jotta pystysalaojituskyky on riittävä. Ohuemmat Fuktisol levyt ovat tarkoitettuja kerrosrakenteisiin, jolloin levyjä laitetaan useampia päällekkäin.
100 mm Fuktisol levyn pystysalaojituskyky on 370 litraa minuutissa metrin matkalla. Tämä vastaa n. 50 cm salaojasora kerrosta.
Koska Fuktisol levy on lämmöneriste on salaojitus myös jäätymätön.
Yksi tärkeä ominaisuus on hyvä vesihöyryn läpäisykyky, joka työntää tehokkaasti seinään mahdollisesti pääsevän kapillaarisen kosteuden ulos. Levyn automaattinen kuivausominaisuus kuivaa myös rakenteen mahdollisen sisäpuolisen vedeneristyksen vaurion kohdatessa seinärakennetta.
Kustannuksia vertaillessa kannattaa huomioida, että salaojituksen sijaitessa lämmöneristyskerroksessa, voidaan 2/3 osaa kaivuumassoista käyttää hyödyksi täytöissä. Varsinkin operoitaessa kaupunkialueilla, jossa maat joudutaan kuljettamaan ja kuormaamaan pois tontilta, maksamaan jätemaksuja ja lopulta taas tuomaan melkoisia määriä salaojasoraa tai sepeliä takaisin kaivantoon alkaa syntyä kustannuseroja salaojittavan lämmöneristeen eduksi.
Tärkeintä on kuitenkin kellarinseinän tai lattian kuivuminen ja pysyminen kuivana vähintään seuraavat 50 vuotta.
Ulkopuolinen lämmöneristys estää myös sokkelin jäätymisen, joka taas säästää sokkelia jäätymiseltä ja pidentää merkittävästi perustusten käyttöikää.
Fuktisolilla ja Isodränillä ei ole käytännön toimivuuseroja, jälkimmäinen merkki on tietysti huonompi, koska se on kilpailija.
Rappaus Eps- on hyvä valinta yläpuoliseksi rakenteeksi, jolloin välipohjan kylmäsillasta päästään eroon samalla.
Minimi Fuktisol kerroksen paksuus on 100 mm, jotta pystysalaojituskyky on riittävä. Ohuemmat Fuktisol levyt ovat tarkoitettuja kerrosrakenteisiin, jolloin levyjä laitetaan useampia päällekkäin.
100 mm Fuktisol levyn pystysalaojituskyky on 370 litraa minuutissa metrin matkalla. Tämä vastaa n. 50 cm salaojasora kerrosta.
Koska Fuktisol levy on lämmöneriste on salaojitus myös jäätymätön.
Yksi tärkeä ominaisuus on hyvä vesihöyryn läpäisykyky, joka työntää tehokkaasti seinään mahdollisesti pääsevän kapillaarisen kosteuden ulos. Levyn automaattinen kuivausominaisuus kuivaa myös rakenteen mahdollisen sisäpuolisen vedeneristyksen vaurion kohdatessa seinärakennetta.
Kustannuksia vertaillessa kannattaa huomioida, että salaojituksen sijaitessa lämmöneristyskerroksessa, voidaan 2/3 osaa kaivuumassoista käyttää hyödyksi täytöissä. Varsinkin operoitaessa kaupunkialueilla, jossa maat joudutaan kuljettamaan ja kuormaamaan pois tontilta, maksamaan jätemaksuja ja lopulta taas tuomaan melkoisia määriä salaojasoraa tai sepeliä takaisin kaivantoon alkaa syntyä kustannuseroja salaojittavan lämmöneristeen eduksi.
Tärkeintä on kuitenkin kellarinseinän tai lattian kuivuminen ja pysyminen kuivana vähintään seuraavat 50 vuotta.
Ulkopuolinen lämmöneristys estää myös sokkelin jäätymisen, joka taas säästää sokkelia jäätymiseltä ja pidentää merkittävästi perustusten käyttöikää.
Fuktisolilla ja Isodränillä ei ole käytännön toimivuuseroja, jälkimmäinen merkki on tietysti huonompi, koska se on kilpailija.
Rappaus Eps- on hyvä valinta yläpuoliseksi rakenteeksi, jolloin välipohjan kylmäsillasta päästään eroon samalla.
Re: Ulkopuolinen eristys
Mielenkiintoista.Itse tilasin viime kesänä Matilta Fuktisolia mutta se olikin noutaessa Isodräniä.Isodrän on siis huonompaa mutta siis samanhintaista kuin Fuktisol?Matti Alander kirjoitti: Fuktisolilla ja Isodränillä ei ole käytännön toimivuuseroja, jälkimmäinen merkki on tietysti huonompi, koska se on kilpailija.
Jos se olis helppoo,olisin tehnyt sen jo.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Hinnoissa ei suurta eroa
Hinnoissa ei ole suurta eroa, koska kilpailu sanelee myyntihinnat markkinataloudessa.
Olen aikoinaan aloittanut salaojittavien lämmöneristeiden tuonnin Suomeen vuoden -93 keväällä ja Isodränillä, jota toimme n. 5 vuotta.
Minulla on edelleen hyvät suhteet Isodrän tehtaaseen ja kesäaikaan, nyt kiivaan rakentamisen takia voi olla joskus saantivaikeuksia kovan menekin johdosta. Tällöin olen tilannut varastoomme Isodräniä, jotta asiakkaiden aikataulut ei menisi sekaisin.
Ostohinta meille vaan on kalliimpi Isodräniltä, joten sitä ei voida ottaa kuin pakottavassa tarpeessa.
Muuten tuotteet ovat tasavertaisia ja erinomaisen hyviä.
Olemme myös suunnitelleet kotimaisen tuotannon aloittamista, mutta aika näyttää koska se on mahdollista.
Olen aikoinaan aloittanut salaojittavien lämmöneristeiden tuonnin Suomeen vuoden -93 keväällä ja Isodränillä, jota toimme n. 5 vuotta.
Minulla on edelleen hyvät suhteet Isodrän tehtaaseen ja kesäaikaan, nyt kiivaan rakentamisen takia voi olla joskus saantivaikeuksia kovan menekin johdosta. Tällöin olen tilannut varastoomme Isodräniä, jotta asiakkaiden aikataulut ei menisi sekaisin.
Ostohinta meille vaan on kalliimpi Isodräniltä, joten sitä ei voida ottaa kuin pakottavassa tarpeessa.
Muuten tuotteet ovat tasavertaisia ja erinomaisen hyviä.
Olemme myös suunnitelleet kotimaisen tuotannon aloittamista, mutta aika näyttää koska se on mahdollista.
Kiitoksia taas vastauksista. Vielä kaipaisin lisää kommentteja tuohon sokkelin sisäpinta-asiaan. Riittääkö ulkopuolinen Fuktisol-eriste vai pitääkö sisäpuolelle vielä lisätä jotain? Kellarin seinät ovat kuin ovatkin suorat joten turhia rivinteerauksia tai muita paljoa pohjapinta-alaa pienentäviä ratkaisuja emme siis haluaisi ellei niillä ole jotain merkittävää vaikutusta.