Nyt kaipailtaisiin hieman vinkkejä miten kannattaisi eristää verstas.
Meillä on erillinen kylmä autotalli jossa on 1,5m x 4m verstas.
Tarkoituksena olisi laittaa moottoripyörä talvehtimaan verstaan perälle. Verstas on ollut joskus kait puolilämmin sillä patteri siellä on ollut.
Kaksi seinistä on autotallin ulkoseiniä, ja loput kaksi on ohuesta lastulevystä. Ulkoseinillä on 3xlasit ikkunoissa, mutta seinien puruista tms. ei ole mitään tietoa. Yläpohja on puruilla eristetty. Lattiakin on verstaan osalta korotettu joten sieltäkin saattaa jokin eristys löytyä.
Tilasta ei ole tarkoitus saada täysin lämmintä vaan sellainen + 10 astetta olisi sopiva lämpötila.
Eli Kuinkahan paksu eristys pitäisi laittaa verstaan ja autotallin väliin jotta kaikki lämpö ei karkaisi autotallin puolelle?
Autotallin ja verstaan välinen ovi täytyy myös vaihtaa koska siinä on nyt vain lastulevyinen kaapin ovi.
Verstaan eristäminen
Suomen rakentamismääräyskokoelma, sieltä osa C3:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?con ... &lan=fi#a2
Eristevalmistajien sivuilta sitten löytyy tietoa siitä, millä tuo vaadittu lämpöarvo 0.40/0.45 täyttyy.
Vois miettiä toimiiko lämmitys yhdellä patterilla vai kannattaisko harkita lattialämmitystä tms.
Ja joskus kuulin mielipiteen, että puolilämpimässä autotallissa +5 olisi ruostumisen eston kannalta parempikuin +10-15...
http://www.ymparisto.fi/default.asp?con ... &lan=fi#a2
Eristevalmistajien sivuilta sitten löytyy tietoa siitä, millä tuo vaadittu lämpöarvo 0.40/0.45 täyttyy.
Vois miettiä toimiiko lämmitys yhdellä patterilla vai kannattaisko harkita lattialämmitystä tms.
Ja joskus kuulin mielipiteen, että puolilämpimässä autotallissa +5 olisi ruostumisen eston kannalta parempikuin +10-15...
Toi ruostumisenesto ilmeisesti perustui siihen että jos autoa pitää lämpimässä (n +15 asteisessä) tallissa vain yönyli talvella niin kerkeää lumi ja jää juuri sulaa mutta ei kuivua kunnolla. Näin saadaan sopiva kostea ruostuttava ilmasto autolle.
En nyt ihanvarma ole onko toi mun päätelmä ihan oikee oppinen, mutta muutamia lämpimässä tallissa ruostutettuja autoja nähnyt.
Paras esimerkki löytyy tuttavapariskunnalta johon molemmille vaimolle ja miehelle ostettiin samaanaikaan samanlaiset autot. Mutta talleja (lämmin, n +15) oli vain yksi ja vaimon autoa pidettiin siellä. Vuosi pari mentiin ja huomattiin että vaimon auto on melkopahasti ruostunut, verrattiin miehen autoon jota säilytettiin ulkona ja huomattiin ettei siitä löytynyt juuri yhtään ruostetta. Molemmilla autoilla oli tässävaiheessa mittarissa muutamaa tonniavaille samat lukemat ja molemmilla autoilla oli pääsääntöisesti ajettu samoja teitä. Että joko toisessa autossa on pahemmankerran pettänyt ruostesuojaus tai sitten toi lämmintalli auttoi tuon auton lahoamista.
En nyt ihanvarma ole onko toi mun päätelmä ihan oikee oppinen, mutta muutamia lämpimässä tallissa ruostutettuja autoja nähnyt.
Paras esimerkki löytyy tuttavapariskunnalta johon molemmille vaimolle ja miehelle ostettiin samaanaikaan samanlaiset autot. Mutta talleja (lämmin, n +15) oli vain yksi ja vaimon autoa pidettiin siellä. Vuosi pari mentiin ja huomattiin että vaimon auto on melkopahasti ruostunut, verrattiin miehen autoon jota säilytettiin ulkona ja huomattiin ettei siitä löytynyt juuri yhtään ruostetta. Molemmilla autoilla oli tässävaiheessa mittarissa muutamaa tonniavaille samat lukemat ja molemmilla autoilla oli pääsääntöisesti ajettu samoja teitä. Että joko toisessa autossa on pahemmankerran pettänyt ruostesuojaus tai sitten toi lämmintalli auttoi tuon auton lahoamista.
Juu siis lämmin talli, missä auto kerkiää sulaa mutta ei kuivua on pahin mahdollinen autolle. Nyt siis olisi tarkoitus pitää autotalli kylmänä ja lämmittää se muutaman neliön verstas.
Tuossa yllä olevassa linkissä taisi siis olla lain kirjain tuollaiseen operaatioon.
Ajattelin että pitäisikö nuo verstaan ja autotallin väliset seinät tehdä ikäänkuin talon ulkoseinät? Eli suomennettuna, pitäisikö laittaa kosteussulut yms. vai täräyttää vain pystypuut nykyistä lastulevyä vasten, villat väliin ja laudoitus pintaan?
Tuossa yllä olevassa linkissä taisi siis olla lain kirjain tuollaiseen operaatioon.
Ajattelin että pitäisikö nuo verstaan ja autotallin väliset seinät tehdä ikäänkuin talon ulkoseinät? Eli suomennettuna, pitäisikö laittaa kosteussulut yms. vai täräyttää vain pystypuut nykyistä lastulevyä vasten, villat väliin ja laudoitus pintaan?
-
kivimies
Äläs hätäile noiden määräysten (lain) RakMK:n kanssa.
Herratkin ovat sekoilleet kirjoituksissaan (C3).
(ja Suvi-Anne on pistänyt nimensä alle.)
Lainataan: "Rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät."
Sinun tapauksessai on kysymys mitättömän pienestä jutusta, ja pyrit tekemään "puolilämmintä tilaa".
Määräys on menossa uusiksi. Katso uusi C3 2007/2008, siinä on hoksittu lisätä tärkeä sana (mikä entisestä puuttuu), kohtaan soveltamisala: "UUSIA" ... sis näin:
"1.1.1
Nämä määräykset koskevat uusia rakennuksia, joissa käytetään energiaa lämmitykseen ja sen lisäksi mahdollisesti jäähdytykseen tarkoituksenmukaisen sisälämpötilan saavuttamiseksi."
Vaikka näitä tekstejä kierrätetään ja jaetaan lausunnoille ynnä eri intressipiireissä tutkitaan, niin aina pääsee "vikatikki" iskemään.
Sitäpaitsi valtion ja kuntien hallintoon ei hakeudu SE terävin porukka!
Seinärakenne ei ainakaan ole piloilla jos teet sen höyrytiiviisti. Autovajan puolella saattaa olla joskus aika kosteaa, mutta sulku on asennettava lämpimälle puolelle.
Herratkin ovat sekoilleet kirjoituksissaan (C3).
(ja Suvi-Anne on pistänyt nimensä alle.)
Lainataan: "Rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät."
Sinun tapauksessai on kysymys mitättömän pienestä jutusta, ja pyrit tekemään "puolilämmintä tilaa".
Määräys on menossa uusiksi. Katso uusi C3 2007/2008, siinä on hoksittu lisätä tärkeä sana (mikä entisestä puuttuu), kohtaan soveltamisala: "UUSIA" ... sis näin:
"1.1.1
Nämä määräykset koskevat uusia rakennuksia, joissa käytetään energiaa lämmitykseen ja sen lisäksi mahdollisesti jäähdytykseen tarkoituksenmukaisen sisälämpötilan saavuttamiseksi."
Vaikka näitä tekstejä kierrätetään ja jaetaan lausunnoille ynnä eri intressipiireissä tutkitaan, niin aina pääsee "vikatikki" iskemään.
Sitäpaitsi valtion ja kuntien hallintoon ei hakeudu SE terävin porukka!
Seinärakenne ei ainakaan ole piloilla jos teet sen höyrytiiviisti. Autovajan puolella saattaa olla joskus aika kosteaa, mutta sulku on asennettava lämpimälle puolelle.
Jos sieltä verstaan puolella ei haihdu vettä ilmaan (=synny kosteusrasitusta), niin haittaako jos verstaan ilma on kuivaa? Höyrynsulku tuossa tilanteessa pitää verstaan sisällä vähän kosteampana kuin mitä se olisi ilman höyrynsulkua (kosteus siirtyy pois ilmanvaihdon kanssa). Höyrysululla siis voi estää ilman liiallisen kuivumisen pakkasilla, tarvinnee silti ilman kostuttimen... jos ei saa kuivaa liikaa.kivimies kirjoitti:Seinärakenne ei ainakaan ole piloilla jos teet sen höyrytiiviisti. Autovajan puolella saattaa olla joskus aika kosteaa, mutta sulku on asennettava lämpimälle puolelle.
Tuollaisen tilan lämmityksen voisi hoitaa ilmankosteuden perusteella eli termostaattina kosteusvahti eikä lämpötilavahti. Yksinkertaisimmillaan riittää vakiotehoinen lämmitin, niin tila on keskimäärin saman verran ulkoilmaa lämpimämpää -> ulkoilmaa kuivempaa.