Kellarin seinän eristys
Sen verran itse luistin tuosta "ei vesieristeitä"-periaatteestani että suihkunurkkauksen kohdalla tasoitettuun rivinteeraukseen on laitettu vesieriste laattojen alle. Pinta-alaltaan seinäosuus on 2m2, eli mahd. kapilaariset ulkoseinäkosteudet kuivuu sitte ulos viimeistään maanpäällisestä sokkelista tai sivustoille pesuhuoneessa, joka on siis paneloitu rivinteeraukseen läiskityn koolauksen varaan (reilu tuulettuva ilmarako). Suihkun lattiaan vesieristettä reilu 1m2, muualla lattioissa ei. Ei edes saunassa.
Löylyhuoneeseen tuli saunasatu sisäseiniin ja pitkin hampain myöskin rivinteerausta vasten. Siinäkin kohtaa pähkäilin että se 4m2 ala, joka ei siis pääse kuivumaan sisäänpäin ei haittaa. Kuivuupahan vastaavasti kuin tuo suihkunurkan ulkoseinäosuus.
Ja kun solideilla kivirakenteilla pelataan niin suihkutilan laatoituksiin (nurkkasaumoihin) en laittanut silikonia, joka kerää vettä taakseen......
Löylyhuoneeseen tuli saunasatu sisäseiniin ja pitkin hampain myöskin rivinteerausta vasten. Siinäkin kohtaa pähkäilin että se 4m2 ala, joka ei siis pääse kuivumaan sisäänpäin ei haittaa. Kuivuupahan vastaavasti kuin tuo suihkunurkan ulkoseinäosuus.
Ja kun solideilla kivirakenteilla pelataan niin suihkutilan laatoituksiin (nurkkasaumoihin) en laittanut silikonia, joka kerää vettä taakseen......
Mielipidettänne kaipaisin minäkin.
Miten eristäisitte sisäpuolelta:
- salaojat tehty tänä kesänä
- ulkopuolella patolevy ja styroksieristys, sepeliä
Sisäpuolen seinät betonia, ei eristyksiä vielä. Tarkoitus olisi aloittaa saunan ja suihkuhuoneen rakennus ensi talvena.
Eli mitenpä siis eristäisitte seinät? Entä lattia (betonia, alla soraa, jonka alla savea), johon tarkoituksena tehdä lattialämmitys?
Kosteusongelmaa talossa ei koskaan ole ollut, vaikka saven päällä ja ympäröimänä on köllötelty 50 vuotta.
Miten eristäisitte sisäpuolelta:
- salaojat tehty tänä kesänä
- ulkopuolella patolevy ja styroksieristys, sepeliä
Sisäpuolen seinät betonia, ei eristyksiä vielä. Tarkoitus olisi aloittaa saunan ja suihkuhuoneen rakennus ensi talvena.
Eli mitenpä siis eristäisitte seinät? Entä lattia (betonia, alla soraa, jonka alla savea), johon tarkoituksena tehdä lattialämmitys?
Kosteusongelmaa talossa ei koskaan ole ollut, vaikka saven päällä ja ympäröimänä on köllötelty 50 vuotta.
Ihan lyhyesti: kehottaisin käymään läpi foorumilla käytyjä keskusteluja oikein ajan kanssa, kellari-aiheesta on kirjoitettu erittäin paljon....
Tuon lattian osalta voi sanoa, että kaikkein varminta on kun piikkaa sen pois ja kaivaa riittävän syvältä maata pois, että saa uuden lattiavalun alle sepeliä ja eristettä.
Jos vaihtoehtoisia ratkaisuja kaivamiselle hakee niin on oikeastaan pakko ottaa selvää itse esim. palstan keskusteluista, miten rakenteet toimivat ja kuinka kosteus tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Samalla selviää myös minkälaiset sisäpuoliset pinnoitteet yleensäkin ovat mahdollisia.
Matti Alanderin kirjoituksista on paljon apua rakenteiden toiminnan ymmärtämiseksi. Vaikka itse olenkin paljon vängännyt vastaan monessa asiassa....
Tuon lattian osalta voi sanoa, että kaikkein varminta on kun piikkaa sen pois ja kaivaa riittävän syvältä maata pois, että saa uuden lattiavalun alle sepeliä ja eristettä.
Jos vaihtoehtoisia ratkaisuja kaivamiselle hakee niin on oikeastaan pakko ottaa selvää itse esim. palstan keskusteluista, miten rakenteet toimivat ja kuinka kosteus tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Samalla selviää myös minkälaiset sisäpuoliset pinnoitteet yleensäkin ovat mahdollisia.
Matti Alanderin kirjoituksista on paljon apua rakenteiden toiminnan ymmärtämiseksi. Vaikka itse olenkin paljon vängännyt vastaan monessa asiassa....
Olen samaa mieltä, käytämällä hakua löytyy paljon.
Yleensä homma vaan on niin, ettei juuri siihen omaan juttuun löydy täsmävastausta ja monet asiat ovat siten tulkinnanvaraisia. Yleensähän sitä on joku suunnitelma valmiina ja hakee varmistusta sille. Itse sain pari hyvää juttua, jotka varmasti auttavat. Näinhän homma toimii useimmissa keskustelupalstoissa.
Thanks,
Joonas
Yleensä homma vaan on niin, ettei juuri siihen omaan juttuun löydy täsmävastausta ja monet asiat ovat siten tulkinnanvaraisia. Yleensähän sitä on joku suunnitelma valmiina ja hakee varmistusta sille. Itse sain pari hyvää juttua, jotka varmasti auttavat. Näinhän homma toimii useimmissa keskustelupalstoissa.
Thanks,
Joonas
Viimeksi muokannut bonezi, Pe Syys 21, 2007 14:43. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Sehän siinä on: minkä ottaa lähtökohdaksi tai oikeammin sanoen päämääräksi ja tavoitteeksi lopputuloksen suhteen?
Se pitää sitten suhteuttaa siihen kuinka paljon on halua ja mahdollisuuksia kuluttaa rahaa ja työtä. Joissakin tapauksissa riittävän hyvää (toimivaa) saa vähemmälläkin, usein on pakko tehdä rankempiakin purku- ja rakennustöitä.
Mutta ei siihen kukaan yksiselitteistä vastausta pysty antamaan jos lähtee ikäänkuin minimiä hakemaan. Riippuu niin paljon olosuhteista rakennuksessa ja maassa. Jos minimipanostuksella mennään niin silloin on parasta ottaa aika varauksella kaikki nykyrakentamiseen kuuluvat kotkotukset...
Peruslähtökohta kuitenkin on useimmiten se, että maa on kostea, anturat ja alapohja ovat kiinni siinä kosteudessa. Kellariin ei ihan noin vaan rakenneta television sisustus/remppaohjeilla oleskelutiloja. Kosteusasiat on ratkaistava tavalla tai toisella.
Jos ei ole aikaa eikä halua ruveta pähkäilemään miten vähimmällä selviää hyväksyttävästi niin sitten vaan piikkaamaan, kaivamaan, sepeliä levittämään ja eristämään (usein on pakkokin) esim. Matti Alanderin ohjeita mukaillen. Lopputulos on varmasti hyvä.
Jos on juuri talon hommannut niin kehotan ottamaan pienen aikalisän kellarin remppaamisen suhteen ja tutustumaan aiheeseen perinpohjaisesti...kyllä foorumista tietoa löytyy (ja samoja kysymyksiä aika lailla moneenkin kertaan).
Tarttee vain sisäistää mistä oikeasti on kysymys omassa talossa.
Tämä rintamiestalo on uuteen taloon verrattuna vähän kuin auto: ihan eri juttu hankkia tuliterä toyota tai 55-mallin Chevy, joka vaatii vähän tuunausta ja tuunaaminen tietoa.
Se pitää sitten suhteuttaa siihen kuinka paljon on halua ja mahdollisuuksia kuluttaa rahaa ja työtä. Joissakin tapauksissa riittävän hyvää (toimivaa) saa vähemmälläkin, usein on pakko tehdä rankempiakin purku- ja rakennustöitä.
Mutta ei siihen kukaan yksiselitteistä vastausta pysty antamaan jos lähtee ikäänkuin minimiä hakemaan. Riippuu niin paljon olosuhteista rakennuksessa ja maassa. Jos minimipanostuksella mennään niin silloin on parasta ottaa aika varauksella kaikki nykyrakentamiseen kuuluvat kotkotukset...
Peruslähtökohta kuitenkin on useimmiten se, että maa on kostea, anturat ja alapohja ovat kiinni siinä kosteudessa. Kellariin ei ihan noin vaan rakenneta television sisustus/remppaohjeilla oleskelutiloja. Kosteusasiat on ratkaistava tavalla tai toisella.
Jos ei ole aikaa eikä halua ruveta pähkäilemään miten vähimmällä selviää hyväksyttävästi niin sitten vaan piikkaamaan, kaivamaan, sepeliä levittämään ja eristämään (usein on pakkokin) esim. Matti Alanderin ohjeita mukaillen. Lopputulos on varmasti hyvä.
Jos on juuri talon hommannut niin kehotan ottamaan pienen aikalisän kellarin remppaamisen suhteen ja tutustumaan aiheeseen perinpohjaisesti...kyllä foorumista tietoa löytyy (ja samoja kysymyksiä aika lailla moneenkin kertaan).
Tarttee vain sisäistää mistä oikeasti on kysymys omassa talossa.
Tämä rintamiestalo on uuteen taloon verrattuna vähän kuin auto: ihan eri juttu hankkia tuliterä toyota tai 55-mallin Chevy, joka vaatii vähän tuunausta ja tuunaaminen tietoa.
Ei sisäseiniä tarvitse rivinteerata. Rivinteeraus on yhden lajin simppeli lämpöeriste ulkoseiniin (se ilmatila).bonezi kirjoitti:Remontti etenee...
Sellaista vielä, että kun tuo suhkuseinä on sisäseinää vasten, jota ei ole tarkoitus rivinteerata, niin voiko siihen laittaa vesieristeen? Muualle on tarkoitus normaalisti laittaa vesieriste. Siis tottakai tuohon seinään tulee vesieriste, mutta pitääkö se rivinteerata?
-Joonas
Jäähän sisäseinät, vaikka kantavia ja anturallisia (mahd. kapillaarisesti kosteita) olisivatkin, yleensä toiselta puoleltaan vesieristämättä.
Tuli tässä hullu ajatus mieleen oman kellarin kanssa. Mitäs jos jättäisi tuon rivinteerauksen tyystin tekemättä ja tekisi tavallaan huoneen sisään ihan kipsilevystä toisen huoneen. Tämän seinän sisään sitten eristeet? Meillä kun on yksi melkoisen iso huone kellarissa ilman rivinteerauksia ja siitä voisi hyvinkin jättää metrin verran puolikylmäksi tilaksi kahden seinän osalta (ulkoseinät). Kaksi muuta seinää rajoittuisi sitten sisäseiniin.
Tulos olisi vähän kuin wanha rintsikan vintti, jossa reunoilla on viileää... Toimisi hyvin viinikellarina ja romuvarastona.
Ainakin "ilmarakoa" piisaisi ja säästäisi työssä aika lailla
Tulos olisi vähän kuin wanha rintsikan vintti, jossa reunoilla on viileää... Toimisi hyvin viinikellarina ja romuvarastona.
Ainakin "ilmarakoa" piisaisi ja säästäisi työssä aika lailla
-
RakentajaJ
- Uusi jäsen
- Viestit: 2
- Liittynyt: Ma Heinä 16, 2007 1:03
- Paikkakunta: Espoo
Kohde: Maanalaisessa kellarissa sijaitsevat sauna- ja pesutilat. Sokkelin ulkoseinissä alkuperäinen bitumipinnoite, sisäseinissä maali tai paljas pinta. Laatan alusrakenteista ei ole tietoa, todennäköisesti pelkkä paljas maa. Salaojat on, mutta ikää niillä on 50v. Sekä seinät että lattia, kuivuvat pitkälti sisään päin. Ei kosteusongelmia, viileä paikka kyllä on.
Kertokaapa vielä nämä sauna/pesutilojen jutut, kun en ole mistään keskustelusta löytänyt vastausta:
1) Suihkutilan ulkoseinät jos rivinteeraa niin, että harkkopinon tausta tuulettuu avoimesta yläpäästä kylpyhuoneen kattopaneloinnin ja varsinaisen betonikaton väliin niin lienee toimiva ratkaisu? Tosin tuuletus toimii myös toiseen suuntaan, eli suihkusta tullut kosteus pääsee paneloinnin välistä rivinteerauksen taakse seiniin? Entä miten tuuletus järjestetään varsinaisessa saunatilassa, kun meinaan laittaa lämmöneristyksen vuoksi rivinteerauksen kylkeen ja koolauksella laskettuna betonikattoon kiinni vielä SaunaSatua. SaunaSadun pitäisi estää kosteuden pääsy ja lämmön karkaaminen rakenteisiin. Mutta tässä tapauksessa sen taaksehan on pakko päästää ilmaa jotta tuuletus toimii, ja näin sinne menee myös suoraan esim. löylynheittohöyryä jos eristys seinässä ja katossa katkaistaan ennen puukiukaan kohtaa ja hormia. Pitääkö niihin "ylätiloihin" rakentaa joku ulkopuolinen tuuletuskanava? Vai olenko hakoteillä?
2) Aiheutuuko jo pelkästään siitä suurempia ongelmia esim. kapillaarisen kosteuden nousun kanssa, jos laitan vain suihkun kohdalle ja siitä kylpyhuoneen ovelle asti lattiaan vesieristyksen ja sen alle lattialämmityksen ja sen alle kunnon lämmöneristyksen, joka ei sitten tietenkään läpäise lainkaan kosteutta? Koko muun lattian jätän ilman vesieristettä, vain kaakeli betonin päälle. Eli eristetyn alueen ja seinien väliin jää tuulettuva lattiaosa.
Kiitos jos joku jaksaa lukea ja vastata...
Kertokaapa vielä nämä sauna/pesutilojen jutut, kun en ole mistään keskustelusta löytänyt vastausta:
1) Suihkutilan ulkoseinät jos rivinteeraa niin, että harkkopinon tausta tuulettuu avoimesta yläpäästä kylpyhuoneen kattopaneloinnin ja varsinaisen betonikaton väliin niin lienee toimiva ratkaisu? Tosin tuuletus toimii myös toiseen suuntaan, eli suihkusta tullut kosteus pääsee paneloinnin välistä rivinteerauksen taakse seiniin? Entä miten tuuletus järjestetään varsinaisessa saunatilassa, kun meinaan laittaa lämmöneristyksen vuoksi rivinteerauksen kylkeen ja koolauksella laskettuna betonikattoon kiinni vielä SaunaSatua. SaunaSadun pitäisi estää kosteuden pääsy ja lämmön karkaaminen rakenteisiin. Mutta tässä tapauksessa sen taaksehan on pakko päästää ilmaa jotta tuuletus toimii, ja näin sinne menee myös suoraan esim. löylynheittohöyryä jos eristys seinässä ja katossa katkaistaan ennen puukiukaan kohtaa ja hormia. Pitääkö niihin "ylätiloihin" rakentaa joku ulkopuolinen tuuletuskanava? Vai olenko hakoteillä?
2) Aiheutuuko jo pelkästään siitä suurempia ongelmia esim. kapillaarisen kosteuden nousun kanssa, jos laitan vain suihkun kohdalle ja siitä kylpyhuoneen ovelle asti lattiaan vesieristyksen ja sen alle lattialämmityksen ja sen alle kunnon lämmöneristyksen, joka ei sitten tietenkään läpäise lainkaan kosteutta? Koko muun lattian jätän ilman vesieristettä, vain kaakeli betonin päälle. Eli eristetyn alueen ja seinien väliin jää tuulettuva lattiaosa.
Kiitos jos joku jaksaa lukea ja vastata...
Mitenköhän minun tulisi toimia, kun tilanne on se, että kylpyhuoneen ainoa ulospäin oleva seinä on ulkopuolelta avoin, eli sattuu sille kohdalle missä on kellariin tuleva ulkorappusyvennys jne. Seinä on siis kokonaan ulospäin hengittävä.
Tällä hetkellä sisäpuolella on vain kaakelit seinällä. Sitten kun aikanaan teen remontin kylpyhuoneeseen, niin voinko laittaa jotakin SPU-tai vastaavaa eristettä siihen, kun se nyt tuppaa olemaan vähän hiton kylmä. kyllähän siellä tietysti on pärjätty viimeiset 50 vuotta vesipatterin avulla mutta... Ulkopuolelta en kyllä lähde sitä kohtaa eristämään.
Tällä hetkellä sisäpuolella on vain kaakelit seinällä. Sitten kun aikanaan teen remontin kylpyhuoneeseen, niin voinko laittaa jotakin SPU-tai vastaavaa eristettä siihen, kun se nyt tuppaa olemaan vähän hiton kylmä. kyllähän siellä tietysti on pärjätty viimeiset 50 vuotta vesipatterin avulla mutta... Ulkopuolelta en kyllä lähde sitä kohtaa eristämään.
Laita akryylimassaa ja pidemmät verhot! Tulee helvetin hyvä!
Jos seinä on vapaaseen ulkotilaan auki, niin spu voisi olla ihan ok vaihtoehto, tai sitten sisäseinän muuraus. Mutta tuo kun pääsee hyvin kuivumaan ulos niin kerrankin kohtalaisen kelpo paikka spu:lle. Tosin voikos spu:n päälle suoraa laatoittaa? Taitaa olla liian painuva alusta?
Sisäseinän muuraus ja kivivillaa väliin?
Mitenkäs muuten sokkeli on ulkopuolelta pinnoitettu?
Sisäseinän muuraus ja kivivillaa väliin?
Mitenkäs muuten sokkeli on ulkopuolelta pinnoitettu?



