Jäähdytyksestä villa+muovi eristetyssä talossa
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Jäähdytyksestä villa+muovi eristetyssä talossa
Eräs rakennusalan ihminen kertoi minulle sattumalta, että eristysratkaisuissa, joissa sisäseinä on ohut(esim gyproc) ja sen takana eristysmuovi pyrkii jäähtymisestä johtuvaa kosteutta kertymään eristeen puolelle muovia, mikä ei ole yhtään hyvä juttu.
Tietysti tilannetta korjaa hiukan se, että jos eriste on ns. kuivuvaa eli kohtuullisen hygroskooppista, mutta tuskin sekään kaikkea korjaa.
Tietysti tilannetta korjaa hiukan se, että jos eriste on ns. kuivuvaa eli kohtuullisen hygroskooppista, mutta tuskin sekään kaikkea korjaa.
-
kivimies
On se metkaa tuo Turun murre, ja eräs hankolainenkin kirjoittaaa vaan laittamisesta tuolla kellariosastossa sekä "maalari" on kuivumisen kannalta hapettomassa tilassa. Käsittämätöntä tekstiä tämäkin avaus meikäläiselle, joka on asunut eripuolilla Suomea, lounaiskulmaa ja Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Mikä se on tuo sisäseinä? = Väliseinä? (VS) , vai Ulkoseinän (US) sisäpuoli?
Eristysmuovi = höyrynsulku? Mikä jäähtyy, ja pinta kostuu? Mikä eriste ei kuivu?
Rakennusalan ihminen? = esim. lautapoika/kiiteistönvälittäjä?
Sen ymmärrän, etteivät kaikki eristeet kastu. PU ja Finnfoam.
Voi sanoa nyt, että yli 50 vuotta on tullut tahkottua näitä oikeita rakentamisen asioita, mutta Turun tautia, enkä Rauman murretta ymmärrä.
Mikä se on tuo sisäseinä? = Väliseinä? (VS) , vai Ulkoseinän (US) sisäpuoli?
Eristysmuovi = höyrynsulku? Mikä jäähtyy, ja pinta kostuu? Mikä eriste ei kuivu?
Rakennusalan ihminen? = esim. lautapoika/kiiteistönvälittäjä?
Sen ymmärrän, etteivät kaikki eristeet kastu. PU ja Finnfoam.
Voi sanoa nyt, että yli 50 vuotta on tullut tahkottua näitä oikeita rakentamisen asioita, mutta Turun tautia, enkä Rauman murretta ymmärrä.
Eiköhän tuo näissä muovirakenteissa mene siten että muovi laitetaan lämpimämmälle puolelle. Suomen olosuhteissa tilanne lienee valtaosan vuotta sellainen että sisällä on lämpimämpää kuin ulkona. Monissa osin Yhdysvaltoja tilanne on toisin päin eli valtaosan vuotta on ulkona lämpimämpää kun sisätilaa jäähdytetään koneellisesti. Siksi siellä on monissa taloissa tiivis muovi ulkopinnassa.
Minulla on ollut sellainen käsitys että tuo muovin päälle tuleva ylim. 50mm runko villalla tai ilman tehdään sen takia, ettei esim sähkö/kalusteasennusten yhteydessä puhkota sitä muovia.JJ kirjoitti:Nykyäänhän monessa pakettitalossa on aika jännä ratkaisu, höyrynsulkumuovin päällä on vielä 50mm eristettä ja sitten vasta kipsilevy.
Vasta lähiaikoinahan tämäkin on keksitty.
Aikaisemmat huolelisesti teipatut muovit ovat täynnä asentajien ja asukkaiden tekemiä poranreikiä....
No tuohan on järkevä selitys. Samallahan se tosin myös antaa hieman liikkumavaraa lämpötilalle myös alaspäin ilman, että muovin toiselle puolelle kondesoituu kosteutta.
Viimeksi muokannut JJ, Su Loka 28, 2007 21:05. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Tarkoitin ulkoseinää tilanteessa, jossa ulkona on lämpötila sisälämpöä korkeampi.kivimies kirjoitti:Mikä se on tuo sisäseinä? = Väliseinä? (VS) , vai Ulkoseinän (US) sisäpuoli?
Eristysmuovi = höyrynsulku? Mikä jäähtyy, ja pinta kostuu? Mikä eriste ei kuivu?
Rakennusalan ihminen? = esim. lautapoika/kiiteistönvälittäjä?
Eristysmuovilla tarkoitin eristeen sisäpuolelle asennettua yleensä eristeessä kiinni olevaa höyrysulkua.
Kun sisäpuoli jäähtyy viileys ulottuu sisäseinän ja höyrysulun läpi eristeeseen jakun höyrysulun edessä ei ole eristettä niin kosteus tiivistyy eristeeseen / tiiviiseen höyrysulkuun lämpimämmälle puolelle.
Rakennusalan ihminen oli tässä tapauksessa rakennusalan opettaja.
-
ankkuli
- Jäsen

- Viestit: 218
- Liittynyt: Ke Touko 24, 2006 8:31
- Paikkakunta: Hyvinkää
- Paikkakunta: Hyvinkää
ei kai tämä ilmiö nyt ole pelkästään villa+muovieristykselle tyypillinen. riippumatta materiaalista, jos sisätilaa jäähdytetään ulkoilmaan verrattuna, niin sisältä tiivis-ulkoa harva- systeemi on väärin päin. sen päättelemiseen ei kai tarvita rautakaupan kuormurikuskin autokoulunopettajaa.
sinänsä kysymys on mielenkiintoinen. itse kaipaisin jonkunnäköistä faktaa siitä, kuinka pitkiä viilennyskausia, ja kuinka suuria lämpötilaeroja tarvitaan ongelman syntymiseen. parin viikon viilennysjaksolla ja silloinkin 0-5 asteen lämpötilaerolla ulkoilmaan en usko kovin suurta riskiä olevan.
kivimies: tällä foorumilla kivi/lasivilla on niin ahtaalla, ettei se pääse henkittämään ollenkaan, sen takia se ei myöskään ala kuivumaan. puru ja selluvilla sen sijaan saavat paljon henkitystilaa ympärilleen, ja ne kuivuvat oikein mainiosti.
sinänsä kysymys on mielenkiintoinen. itse kaipaisin jonkunnäköistä faktaa siitä, kuinka pitkiä viilennyskausia, ja kuinka suuria lämpötilaeroja tarvitaan ongelman syntymiseen. parin viikon viilennysjaksolla ja silloinkin 0-5 asteen lämpötilaerolla ulkoilmaan en usko kovin suurta riskiä olevan.
kivimies: tällä foorumilla kivi/lasivilla on niin ahtaalla, ettei se pääse henkittämään ollenkaan, sen takia se ei myöskään ala kuivumaan. puru ja selluvilla sen sijaan saavat paljon henkitystilaa ympärilleen, ja ne kuivuvat oikein mainiosti.
Harmi, etten löydä siitä kuin muistikuvia, mutta itsekin luin asiasta (Rakennuslehdestä?). Asia oli kai jokin VTT:n tutkimus, josta nyt kesän jälkeen oli uutinen.
Sen uutisen (muistikuvieni
) mukaan kosteus tiivistyisi jo kolmen neljän asteen lämpötilaerossa - eli Suomen olosuhteissa sitä kyllä pääsisi tapahtumaan.
Sen uutisen (muistikuvieni
Kondensoitumista voi edes teoriassa tapahtua vain, jos seinän lämpötila höyrynsulun ulkopinnalla on alle ulkoilman kastepisteen. Yleensä Suomessa helteillä ilma on kuivaa, joten luulisi että suurikaan lämpötilaero ei johda veden tiivistymiseen. Lisäksi jos kesällä olisikin muutaman päivän on kosteaa ja kuumaa, niin tämän jakson jälkeen seinät varmaan myös kuivaavat aika nopeasti.kyntis kirjoitti:Harmi, etten löydä siitä kuin muistikuvia, mutta itsekin luin asiasta (Rakennuslehdestä?). Asia oli kai jokin VTT:n tutkimus, josta nyt kesän jälkeen oli uutinen.
Sen uutisen (muistikuvieni) mukaan kosteus tiivistyisi jo kolmen neljän asteen lämpötilaerossa - eli Suomen olosuhteissa sitä kyllä pääsisi tapahtumaan.

